Ndaaru Ɓangal

Soosaaji nde ginoottiŋe keewi e suudu, ɓe nasta leyɗe pellel cuuɗi mum ngam ƴettude jam.

Gorel kuliiɗo ndogga ngam ƴettude yumma mum sabu o miijoto ko o waawi heɓde jam leyde mum.

Ɗum hollirii wonde KULOL e ƴettude JAM ko ɗiɗo ɗe kollirii e gootel.

Gorko kuliiɗo ko yimɓe boniiɓe ngardoto, o ƴettoto jam e bindigeeje mum.

Leydi ndii kuliiɗi ko leydi goo waawii heɓde nde, ndii sooto geƴe, helikopteer, laanaaɗi konu e yimɓe konu, ndii fuɗɗoto konu.

Yimɓe heewɓe ɓe nganaa gollaade, ɓe kuliiɗi nguurndam njaayngu, ɓe ƴettoto jam e ñaawoore, ɓe ngoni gujjo’en, ngardo’en, ekn…

Rewɓe heewɓe ɓe nganaa hakkiilo, ɓe kuliiɗi ko nguurndam njaayngu, ɓe ngoni jeyniiɓe.

Gorko jilotoo kulii ko o haala jom suudu mum, o ƴettoto jam e bindigeeje, o wara, ɓaawo ɗuum, o yahata kasoo.

Debbo jilotoo wara ceerno mum maa gorko mum, o ngoni yumma waroo.

O kulii ko o haala gorko mum, o faalaa ko o heɓa mo, o wara ceerno mum maa o yiiɗa warude mo.

Jom galle kulii ko yimɓe ngara ñiiɓude mo nguurndam galle, o faalaa ko o heɓa suudu, jawdi, ekn…O faalaa ko o heɓa jam, si janngal deentagal e yimɓe ngalɗo ɓeydaama, si jom galle heewɓe e wuro gootel gollirii dow maaje, janngal deentagal e yimɓe ngalɗo ngadaa, nde’e janngaɗo yahata ñaalaade e suudu mum e laawol maa e pellel e wuro.

Konuuji fuu ina njiiɓi e kulol.

Gestapo’en, ñakkal, pellel ñaaldeeji, Siberi, kasooje ɗe kullee, jaasde, gollal e semmbe, warude e geƴe, ekn…ina njiiɓi e kulol.

Leyɗe njagga e leydi ngam kulol; ɓe ƴettoto jam e toɗɗungal, ɓe miijoto ko warude, heɓde, ekn…waawii wuurde ɓe jam, semmbe, e piiɓaagal.

E ofiisiji poliisre cuuɗi, poliisre jaasde, ekn…e fuuna e hirna, ɓe ñakkoto e jaasɓe, ɓe kulaa ɓe, ɓe ngiɗi ko ɓe seeda ngam heɓde jam ngam leydi.

Ñaawoore fuu, konuuji fuu, warude fuu, ina njiiɓi e kulol e ƴettude jam.

E zamanuuji goo wonnoo goonga hakkunde yimɓe, hannde kulol e ƴettude jam ngadaama e noone goonga kaanɗe.

Amiijo ena jaasa e amiijo mum, ena kulaa ko o gujji mo, o jaasi mo, o golli e mo, alaa noo noo alaa e hakkiilo e noone bonngu ɗoon: “WATA A YIILA CAWARE E AMIJO A A ƁURI”. HITLERIIBE mbi’ii ko CAWRE ɗe woni jaawdi.

Haa amiijo ena kulaa amiijo mum, o huutora CAWRE ngam haa nde haɓɓo mo. Alaa goonga hakkunde amiijo’en. Kulol e ƴettude jam ngadaama e noone goonga kaanɗe.

Castro Rus e Cuba waraama miliaaruuji yimɓe sabu o kulii ko ɓe ngada mo; Castro ena ƴetta jam warude. Ena miijoto ko o waawii heɓde JAM.

Stalin, gorko bonngu e demngal Stalin, o haani e Rusiya e ceedyi mum ɗe haaɗi. Ɗuum ko noone ƴettude jam mum.

Hitler tagi Gestapo, Gestapo kaanɗe, ngam jam ngam leydi. Alaa sikkila ko o kulii ko ɓe ngada mo, sabu ɗuum o tagi Gestapo nde haaɗi.

Njoomri fuu e aduna ina njiiɓi e kulol e ƴettude jam.

Jaŋgeejo’en e jaŋngeeje fuu ina njanga arane’en e jannguɓe, nafoore semmbe.

Ina sakkinii ko sukaaɓe e sukeeɓe ina njaɓɓa e kulol gila e suudu mum en.

Suka’en e sukeeɓe ina njaɓɓa e hannde, ina njaɓɓa e taya, ina njaɓɓa e geƴe, ekn…

Ko e aadaa ko yimɓe suudu e jaŋngeejo’en, njamna e sukaaɓe e sukeeɓe ngam ɓe jannga.

Ko e noone ndimaagu ɓe mbi’aa e sukaaɓe e sukeeɓe si ɓe janngaa ɓe njiɗaa limse, ɓe mbawaa e nder laawol, ɓe ngolla golle ɗe njamnaa no mbata njaangoo, nasta farde, ngiida jarida, ngolla e puɗal, ekn…ekn…ekn…(Wanoo ko gollal woni ñaawoore)

E nder nder, ɓaawo konguɗe yimɓe suudu e jaŋngeejo’en, woodi kulol ngam sukaaɓe e ƴettude jam ngam sukaaɓe.

Haaje no fuu ko men goni wi’ude, ko sukaaɓe e sukeeɓe ina njaɓɓa e kulol e ɓaawo e nguurndam ndimaagu ɓe ngoni yimɓe keewɗe e kulol.

Yimɓe suudu e jaŋngeejo’en keewi njoomri jamna e sukaaɓe e sukeeɓe, e noone alaa e hakkiilo ina njoora ɓe e laawol ñaawoore, sabu wo men ngoni wi’ude, ñaawoore fuu woodi, jiɓi e kulol e ƴettude jam.

Hannde KULOL e ƳETTUDE JAM ngadaama e aduna noone jahannama kaanɗo. Aduna fuu ena kulaa. Aduna fuu ena ƴetta jam.

E zamanuuji goo waawnoo yahude jam, hannde yaajirdiinaa ina keewi e gardiiɓe geƴe, ina njaɓɓa e jaambaruuje e seedeeje fuu ngam heɓde naftorgo yahude e leydi e leydi goo.

Ɗuum fuu ko jiɓi e kulol e ƳETTUDE JAM. Ena kulaa ko ena yaha, ena kulaa ko ena yida e seedeeje e binndiiji fuu.

Jaŋngeejo’en e jaŋngeeje e jaŋde e kolleejeeje e jaŋde ɗe mawɗe ina njalta e kulol ɗuum fuu e gollira ngam moƴƴere aduna, ena nganndi jaŋga e jannguɓe, ena wonta e laawol semmbe ndimaagu.

Ko URGENTE jaŋga e jannguɓe wata ɓe kulaa e wata ɓe ƴetta jam e huunde goo maa e neɗɗo goo.

Ko indispensable ko neɗɗo fuu ena laara e neesu mum.

KULOL e ƳETTUDE JAM ko ŋanaaɗi keewɗi ɗe ngadaama e nguurndam noone jahannama kaanɗo.

E doomaaji fuu ina keewi ko deereeɓe, keewɗe kulol, ŋanaaɓe, ɓe njaɓɓa fuu e ƴettude JAM.

Ena kulaa e nguurndam, ena kulaa e mayde, ena kulaa e ko mbi’aa, “ko wi’aa ko wi’aa”, o haala kakkilgol nder jamaa’a, kakkilgol siyasaagal, kakkilgol nguurndam, ceede, suudu kaanɗe, debbo kaanɗo, gorko moƴƴo, golle, jaaynde, monopol, jawdi, gaari, ekn…ekn…ekn…e huunde fuu ena kulaa, ina keewi e doomaaji fuu ko deereeɓe, keewɗe kulol, ŋanaaɓe, alaala neɗɗo ena miijoto to neesu mum ko deereejo, fuu ɓe miijoto ko ɓe ngoni semmbe, cemeɓe, ekn…

E nder jannguɗi fuu ina keewi e miliaaruuji e milioonuji nafoore ɗe ena kulaa ɓe njooraa e ɗuum aduna fuu ena ƴetta jam haa ɓe ngoni ko e noone ɓe ɓeydaama nder majje, ngadaama nguurndam ko e noone ina ɓeydaama jaasi, ina ɓeydaama haala, ina ɓeydaama njoomri, kaanɗo e haala.

Ngummaaji fuu, mawnintinaaji fuu, jaasde fuu, ekn…ina njiiɓi e kulol e ƴettude jam.

Ngam wata a haala ceede, kakkilgol, semmbe, nguurndam, ina nasta mawnintinaaji, jaasde, ina wara, ina faa ngam nde ina wara e nder cuuɗi, ekn…

Semmbe aduna ina njottaa haa ɓe ngoni waroo e faaɗe e njottaama moƴƴe, e njoomri nde kullee waawii haala ɓe.

ɓe ngiɗi semmbe ngam semmbe neesu mum e ɓe njoora mo dow ceede e ƴiiƴam heewɗam.

Jarida ina nasta e wulle keewɗe e haala ware.

Heewɓe ena miijoto ko waroo ko gorko semmbe amma nguurndam ko waroo ko deereejo o ena woodi kulol e nguurndam e o ƴettoto jam e junngo e mayde.

Ko semmbiiɓe e konu wonnoo neɗɗo ɓe njaɓɓata ɓe ngoni yimɓe ɓe ŋanaaɓe e deereeɓe, to ɓe ngoni dow e dow e mayde, kulol mum ɓeydiima, ɓe ngoni noone ndaabaaji, ɓe ƴettoto jam ngam nguurndam mum, gollira e semmbe mawɗe e dow mayde. Ndeen ina njoora e mo SEMBE.

Kulol ena njooma e semmbe. Gorko o wara miijoto ko o semmbe, gorko o nasta bindigeeje miijoto ko o semmbe, amma e goonga ware’en e bindigeeɓe fuu ko ɓe deereeɓe.

Gorko o ena kulaka nguurndam o warataa. Gorko o ena kulaka neɗɗo o nastataa bindigeeje e nder nder.

Ko URGENTE jaŋngeejo’en e jaŋngeeje ina njoora e ardiiɗo e noone kaanɗo e e leddi, ko ko woni SEMBE goonga e ko woni kulol.

KULOL e ƳETTUDE JAM ngadaama aduna ko e noone jahannama kaanɗo.