Duuɓi Hakkundeeri

Duuɓi hakkunde cappande tati e joyi (35) haa cappande jowi e jeegom (56) ko duuɓi mawɓe.

Gorko mawɗo ko haani anndude no o reenira galle makko e no o fewndira ɓiɓɓe makko.

E nguurndam nde wonaa fow, gorko mawɗo fow ko jom suudu. Gorko mo alaa galle e jawdi e nder sukaaɓe makko e duuɓi makko mawɓe, o alaa ɗum, ko o luutndaaɗo.

Ɓeen jogitiiɓe waɗde galle e jawdi e nder maakoorka ko ɓe haani yurmeede.

Miijo hoore nguurndam fayi e haaɗe e yiɗi waɗde jawdi mawndi. Aadeeɗo na woodi buuru, ndiyam e suudu. Ko haani woodude buuru, suudu mum, coppeele, mbaɗe haɓɓude nder fowru, kono o alaa buudi waɗde ceede mawɗe haa o waawa wuurde.

Men ndaɓɓitaa jawdi naa miskineere, haaɗe ɗiɗi ɗi fow ko ɗi haani luutndeede.

Ɓuri heewde ko ɓeen mbulla e nder loope miskineere e no wayi non ɓeen mbulla e nder loope jawdi.

Ko haani woodude jawdi pamardi, woni suudu laaɓundu e ngooɗi laaɓundi, faayida tabbitaandi, haa ɓe mbaɗa no laaɓndi e wawa hiitaade. Ɗum ko ko laaɓndi haa aadeeɗo fow.

Miskineere, hiitaare, ñawu e majjere ko haani laataade e leydi fow nde daraniiɗo nafoore.

Demokaraasi heɓaani waylude kono men na waɗi hoɗde ɗum. Haa wooda aadee gooto mo alaa buuru, ndiyam e suudu, demokaraasi nde nanii wonde ko miijo laaɓɗo.

Joomiraaɓe suudu ko haani ɓe mbaɗa ñakkitiiɓe, waybuɓe, taa ɓe ngonda ñiiɓuɓe inaboojam, mbuuɗo, sukareeru, tijjaam, ekn.

Gorko fow mawɗo no anndi e aññitoore hoore makko nde ɓiɓɓe ɓe nannida e miijo makko e si ɗum ko luutiindi ɗum waɗan aadeeɓe mum luutndaaɗe.

Ko goonga majjere nde gorko mawɗo woodi rewɓe ɗuuɗɗe e o wuurdi e mbuuɗo, ñaaamdu e keewɗu, ekn.

E dow gorko mawɗo woodi alhaki suudu fow e ko laaɓi si o yahi e laabi luutiindi, o addataa jam e aduna, majjere, ñiŋre.

Baaba e yumma ko haani ɓe anndude peewndi hakkunde sukaaɓe rewɓe e worɓe. Ko majjere nde ɓiɓɓe rewɓe njanngira fisika, kemise, aljeebra, ekn. Hukkeeji rewɓe ɗi peewndi e hukkeeji worɓe, ko goonga jannginooli ɗi ngoodi peewndi e worɓe kono ɗi ngoodi ko majjere e heɓe nguurndam rewɓe.

Ko haani nde baaba e yumma suudu ɓe mbilla nder ɓernde maɓɓe haa ɓe ngartira nguurndam e nder janngirde.

Rewɓe ko haani ɓe njanga winndude, karalleeje, wallude e nder goonga fow no wayi e golleeji rewɓe.

E rewɓe ko haani ɓe njanngee e nder bankiiru janngirde haa, alhaki nde ɓe ngoodi haa yumma e gorel.

Ko majjere waɗde bone e nguurndam rewɓe e janngirde naani haa worɓe.

Ko haani nde baaba e yumma suudu no wayi e karalleeɓe janngirde e koleeje e unibersiteji ɓe njaɓɓa ɓe njogitaa ɓe ngoodi e ɓernde maɓɓe yeeso rewɓe e nguurndam nde haani ɓe njogitaa. Ko majjere waɗde rewɓe e nder sojaajo, yaɓɓitira ɓe njaɗa e nder beendereeji e taɓɗi nder laabi gaɗa wuro no wayi e gorɓe.

Rewɓe ko haani ɓe mbaɗa peewndi e gorel e worɓe ko haani ɓe mbaɗa peewndi e gorko.

Peeñdingol hakkunde, gollaawo e rewɓe e worɓe, ko buudi e majjere.

Gorelɓe ɓe ɗoon mbillata e janngirde jaɓɓaaɗe ɓe mbaɗata maakoorke e aadee gollaaki e maɓɓe.

E nder nguurndam nde ɗo woni, ko laaɓi rewɓe mbaɗa kurse pamare, nguurndam nde laaɓi, meejanogarafe, taaki garafe, njiiɓu, peedagooji ekn, ekn, ekn.

Ko wonaa fow rewɓe ko haani ɓe mbaɗa e nder galle, kono sabu bone nde nguurndam ɗo ngoodi e men, rewɓe na haani gollaade haa ɓe ngaɓɓa e ɓe nguurda.

E nder renndo nde laaɓi e yaajinaaka rewɓe needaa gollaade gaɗa suudu haa ɓe waawa nguurde. Ɗum gollaade gaɗa suudu ko bone buudi fow.

Gorko nartaaɗo waylude waɗi laabi ɗi ko koongo e o waɗi rewɓe ɓe majja nguurndam maɓɓe, o yahi ɗum e suudu makko o waɗi ɗum gardo.

Rewɓe ngaɗaa “marimaso” e ngoonɗi nguurndam nde gorko, yuurde cigar e janngude jarje e duuɓi, feccere mbaɗa e nder coppeele haa dow ndaari naa yallude haa, ko buudi gorɓe waylude duuɓi ɗo, aalama nguurndam nde waɗi bone.

Rewɓe waylude haa aspiyaawe nde nguurndam, duktooru haɓɓaanda haa drooga, rewɓe no wayi e jaamɓaawo, ñiiɓuɗo ndiyam, luutiindi waɗde ɓiɓɓe makko coomo haa ɓe nguurndam maɓɓe ndillaako, ko alaama mo luutndaaɗo nguurndam coñɗum.

Saanga nanii fewde e waɗde sojaajo nguurndam aduna e gorɓe e rewɓe ngoodi ɓe njogitii haa ɓe mballa nguurndam peewndi e koongo.

Saanga nanii fewde e fewda e aduna nguurndam keewa, nguurndam keewa.

Rewɓe ko hayre nguurndam e si hayre nde waɗi bone, fewnaaka e woodi bone fow buudi, buudi nguurndam renndo ko catastrofe.

Gorko ko peewndi, feerani e sabu ɗum o waawi janngude meediisina, fisika, kemise, matematiika, dokkol, enjenere, astronoomi ekn, ekn, ekn.

Janngirde sojaajo gorɓe ko majjere kono janngirde sojaajo rewɓe tawi majjere, ko laatii ko bone buudi.

Ko askeesiya wiide seeraaɓe fewneeɓe, yumma fewneeɓe ɓe ndaɓɓitaa ɓiɓɓe hakkunde comiiji mum yaha no wayi e gorɓe e nder laabi wuro.

Ɗum wiyaani majjere nde gorel tan kono o waɗi nder yeeso majjere nde nguurndam e nder gorko.

Gorko, gorko goonga, gorko ko wayi e gorko waawaa njaɓɓaade ndaari sojaajo rewɓe. E yiitoode gorko, peewndi nguurndam e gorko, miijo gorko no aññitaa goonga haa jannginolol ɗo mo wiya haa ɓurɗum waɗde bone aadee.

Men na waawi rewɓe ngarta e galle mum, e nguurndam mum, e ngooɗi mum nde peewndi, e nguurndam mum nde jaŋnde e peewndi mum nde laaɓndi. Men na waawi timminude e nguurndam ɗo waɗde e dow leydi nguurndam keewa e mballa ɗum.

Baaba e yumma suudu no wayi e jannginɓe ko haani ɓe ngarta e ɓiɓɓe keewɗe e ngeendam e yiide.

Ɓiɓɓe worɓe needaaka tan njaɓɓaa janngude e janngude golle naa njaɓɓude titiro profesionaalo. Ko haani ɓiɓɓe worɓe anndude ko ko waɗi ko nguurndam e nilla e nder laabi nde peewndi e yiide nguurndam.

E dow haɓɓe gorko mawɗo woodi alhaki debbo, ɓiɓɓe worɓe e ɓiɓɓe rewɓe.

Gorko mawɗo e ngeendam dow, coomo, ñaamtataa, yaasiindi, luutndaaɗo, ekn, nderama nguurndam makko e aadeeɓe fow.

Gorko mawɗo mo waɗata aadeeɓe bone e zinas makko, fornikasiyeeji, bone, nguurndi fow buudi, waɗata ko njogitiinde haa aadeeɓe fow e ko yaɗi ko bone e hoore makko tan kono wiidinii aadeeɓe makko e o arta bone e majjere e aduna fow.

Ko haani nde gorko mawɗo annda nguurde saanga makko no peewndi. Ko naani nde gorko mawɗo faamude nde sukaaɓe yahi.

Ko luutndaaɗo yiɗde feññinde e nguurndam mawɗo ngoonɗam e nder sukaaɓe.

Saanga fow e nguurndam woodi ngooɗi mum e ko haani anndude nguurde ɗum.

Gorko mawɗo ko haani gollaade e ngeendam dow yeeso maakoorka no wayi e joomi waɗde peewndi haa yaha e nder golle makko yeeso nde artaa ɓoggol waɗde o waɗi e haɓɓude e ngeendam e peewndi haa gorko mawɗo.

Gorɓe sukaaɓe ɗuuɗɗe mbellitaa nder nguurndam nde ɗi ngonndi, e nde ɓe ngarta e duuɓi mawɗe, ɓe njiɓɓitaa, bone, miskineeɓe, luutndaaɓe.

Ko goonga luutndaaɗo wiide gorɓe ɗuuɗɗe mburtata calaverada sukaaɓe ɓe njogaaka ɓe ngoodi bone e sukaaɓe ɗi yahi.

Buudi ɓoggol nder nguurndam ɗo waɗi bone, ko bone nde njiiɓaa ndiyam.

E nder sukaaɓe ɗuuɗɗe njogitaa e ndiyam e nde ngarta e duuɓi mawɗe njiɓɓitaa galle, njiɓɓitaaka jawdi, alaa golle paɗɗe, nguurdi e cantina e nder mballa ndiyam, espantoso bone, askeesiyaaɓe, miskineeɓe.

Joomiraaɓe suudu no wayi e jannginɓe ko haani waɗde e dow sukaaɓe fewnude ɓe e laabi nde peewndi e daliili nde waɗde aduna ɓurɗo laaɓude.