Moy Foo Yidde. No Foo Yidda.

E nder gallee amen e nder jaŋde, baaba’en e jannginooɓe no njettinaa ko haani men miijitoo kon, kono hay gooto e men jannginaa no miijirtoren.

Anndude ko haani miijitode ko alaa fota ɗoon ɗoole. Baaba’en amen, jannginooɓe amen, jaŋde amen, binndooɓe defte, ekn ekn ekn, kala ɗon ko jeyɗo dow mum, kala no yiɗi yo men miijo e ko o jetti, ko o ñaami, ko o miijooji, ko o halii ekn.

Jeyɓe dow pellaaji no keewi bana njamndi. No woodi nguurndam laaɓtumtaaɗam ngam maccinadoo pellaaji worɓe, ngam rewoo ɗi, ngam haɓɓitoo ɗi nguurndam e nder sariyaaji, miijooji, jaŋde, ekn.

Ujunnaaje e miliyoŋŋaaje JEYƁE DOW PELLAAJI hay gooto e maɓɓe no yiɗi teddin golle pellaaji hay gooto. Si gooto miijitaaki bana maɓɓe, ko o ceerno, ko o reegno, ko o jaŋŋe alaa, ekn ekn ekn.

Yimɓe fow no yiɗi maccinadoo yimɓe fow, yimɓe fow no yiɗi fooloo golle pellaaji worɓe. Hay gooto no yiɗi teddina golle pellaaji worɓe. Kala gooto no hooloo, no wayɓe, no laaɓi, no mawnii, e no yiɗi bana no woodi no o laato, yo ɓe waɗu e makko misaal, yo ɓe miijo bana makko.

No foolaa ɗum pellaaji. Ndaaree golloreeɓe, e binndeeji maɓɓe e jaŋde, radio, televizioni, ekn ekn ekn. Binndeeji golloreeɓe no waɗaa e nder nguurndam jeyɗam! Sooyaa sabuunu heewii! Caatal heeewi! Ceede heewi! Doolaaji heewi! Sooyaa jooni! E on tummude! Wattaa ngesa! Ko haani laato e on tummude! Ekn. Ko woni ɗoon yo ɓe mbi’a si on ɗowtoraaki on nguurɗinen e suudu maɓɓe, maa ɓe waro on.

Baaba no yiɗi rewoo ɓiɓɓe makko miijooji makko e doole, jannginooɓe ɗuuɗi, no hiita, no wattinaa tuggude si suka walla suka debbo alaa dowi JEYƊAM miijooji jannginooɓe.

Heddere yimɓe no yiɗi maccinadoo pellaaji heddere yimɓe woɗɓe. Nguurndam ngam maccinadoo pellaaji worɓe no feeña haa laaɓi tummude nde men jaŋngi paageere ɓaleere taariika ɓaleejo.

Tootuuɗe fuu no woodi e no woodi SANGRIYAAJE JEYƊAM ngam maccinadoo leydiiji. Sangriyaaje jeyɗam ɗe jettina ko yimɓe haani miijitoo. Boneejo on! nde o miiji nguurndam: on jaɓɓaama e daandeere, e Siberia, e suudu, e golle doole, e horca, e fusiile, e nguurndam, ekn.

Hay JANNGINOOƁE e JANNGINOOƁE DEBBEEJE, hay BAABA’EN AMEN, hay defte, no yiɗi janngina NO MIJIRTOREN.

Yimɓe no nani haaɗi ngam haɓɓitinde woɗɓe ngam miijitoo e ko ɓe ngondiral e ɗum, e no laaɓi kala gooto ɗoon ko JEYƊO dow mum, kala gooto no hooli ɗum ko haala aduna, kala gooto no hooli haa laaɓi yimɓe woɗɓe fow haani miijo bana makko, sabu o ko ɓuri ɓuraade.

Baaba’en amen, jannginooɓe, patrono, ekn ekn ekn, ɗuuɗi, e no njetti subordinados maɓɓe.

No miijittaa ɗuum nguurndam bonndaam yimɓe ngam jaɓɓaade teddungal e woɗɓe, ngam fooloo pellaaji worɓe, ngam haɓɓitoo, rewoo, maccindoo, haɓɓindoo pellaaji worɓe.

Gorko no yiɗi rewoo debbo makko miijooji makko e hoore makko e doole, nguurndam makko, miijooji makko, ekn, debbo no yiɗi waɗaa ɗuum gooto. Saa’i heewi gorko e debbo no mbulwa ɗum ngam waɗiriiroo miijooji. No yiɗi naftoraa naftaade teddungal golle pellaaji worɓe.

Hay jiŋgal e no woodi hakke maccindoo pellaaji jiŋgal gooto. Kala gooto e no woodi teddungal laaɓi. Kala gooto e no woodi hakke miijo bana no yiɗi, ngam jeyoo diina makko, ngam jeyoo e partiiji siyasaja ko yiɗi.

E sukaaɓe e suka debbo e jaŋde ɓe haɓɓitaama ngam miijitoo e miijooji heewi, kono ɓe jannginaaki ngam huutoraade pellaaji. Pellaaji sukaaɓe ko nembo, ko koɓɓinaaɗam, ko duxtila, e pellaaji arɓe no ngurtaa, fijaa, bana asilee e nder molɗe, alaa waylaa, alaa wayloo. Pellaaji sukaaɓe e sukaaɓe debbo ko jaɓɓiɗam waylude heewi, waawi waylude.

E sukaaɓe e sukaaɓe debbo ɓe waawi jannginde no MIJIIRTOREN. E arɓe no heewi ɗooɗi ngam jannginde NO MIJIIRTOREN sabu ɓe ko ɓe ngondi, e non ɓe maayata. No teeɗi heɓoo e nguurndam arbo jihaɗo ngam wayloo haa keewi.

Pellaaji yimɓe no molɗaa tummude nde sukaaɓe. Ɗuum ko baaba’en e jannginooɓe jaŋde no ɓuri yiɗde waɗude. Ɓe nani haaɗi waɗude misaal e pellaaji sukaaɓe e sukaaɓe debbo. Pellaaji rewoo e nder molɗe ko pellaaji waɗaa misaal, pellaaji maccuɗo.

Ko haani tummude nde JANNGINOOƁE e JANNGINOOƁE debbo ɓaaɓi haɓɓiteeje e pellaaji. Ko on tummude jannginooɓe andi dillaade pellaaji sukaaɓe yaawo e nguurndam laaɓi ngam yaso ɓe accitaa maccinde haa ɓuri. Ko on tummude jannginooɓe janngina jannguɓe NO HAANI MIJIIRTOREN.

Jannginooɓe haani andi naftoraade jannginde jannguɓe laawol tafsir, miijitoo, nantuɗe. Hay gooto nantoowo haani jaɓɓaade e nder nguurndam dogmática hay gooto. Ko on tummude jaɓɓaade wanoo tummude tafsir. Nantuɗe, tafsir, wanoo jaɓɓaade.

E haalaaji woɗɓe men mbi’a alaa naftoraade jaɓɓaade, kono tafsir, tafsirtee, miijitoo, nantuɗe. Tumude nde nantuɗe ko keewi, jaɓɓaade alaa naftoraade.

Hay no huutora ɗum men haɓɓitaa hoore amen e mbaydi miijitoo si tummude nde men fitta Jaŋde AMEN NANTUƊAA MIJIIRTOREN e men yahi bana AUTOMATAS VIVIENTES, bana masinaje, men nani waɗude ko gonga e baaba’en amen, buubaaɓe e tatarabuelos amen, ekn. Waɗude e nguurndam saayi gooto, nguurndam masinaje, nde suudu yaawo e oficina, nde oficina yaawo e suudu, resondire ngam wayloo e masinitas ngam waɗude sukaaɓe, ɗuum ko nguurndam, e si ngam ɗuum men jaŋngii, e ngam ɗuum men yahi e jaŋde e jaŋde mawnunde e jaŋde keewnde e nder duuɓi sappo walla sappo e joy, ɓuri waylitaare wonaa jaŋngirde.

EL MAHATMA GHANDI ko gorko feewniiɗo. Saa’i heewi gaynaaɓe protestantes ɓe njooɗii e nder daande makko saa’iiji e saa’iiji fow ngam wayloo e makko e nder Cristianismo e nder nguurndam protestante. Ghandi jaɓɓitaaki jannginooɓe gaynaaɓe, hay o jaɓɓitaaki, o NANTUNI ɗum, o TEDDINI, ɗuum ko fow. Saa’i heewi MAHATMA no mbi’i: “Mi Brahmán, Judío, Cristiano, Mahometano, ekn ekn ekn. EL MAHATMA NANTUNI diine fow no haani sabu fow no ndaaranii VALORES ETERNOS gooto.

Ɗuum ngam jaɓɓitaare walla jaɓɓitaaki nantuɗe walla miijooji, no feeña alaa keewɗam miijitoo. Tummude nde men reegno walla men jaɓɓitaare, sabu men nantotaaki. To NANTUƊE no woodi jaɓɓitaare walla reegno no soobra.

Pellaaji nde hooloo, pellaaji nde hooloo, pellaaji nde ɗuuɗi, ko pellaaji IGNORANTE. Laawol SABIDURÍA alaa ndaara HOOLOO walla HOOLOONAA walla DUUƊOO. Laawol SABIDURÍA no ndaara INQUIRIR, tafsirtee, miijitoo, ngam EXPERIMENTAR.

VERDAD ko ko andataako e tummude e tummude. Verdad hay huunde no jeyaa e ko gooto hooloo walla accittaa hooloo, hay escepticismo. VERDAD wonaa haala jaɓɓaade huunde walla reegno. VERDAD ko haala EXPERIMENTAR, VIVENClAR, NANTUƊE.

Golle fow ɗe JANNGINOOƁE haani yahi e jannguɓe ngam EXPERIENCIA ko real, ko ngonga.

Ko ON TUMMUDE nde JANNGINOOƁE e JANNGINOOƁE debbo accitoo ɗuum nguurndam anticuada e perniciosa njillinoo e nder MODELAR pellaaji PLÁSTICA e DUCTIL sukaaɓe. Ko absurdo yimɓe ADULTAS keewɗe e prejuicios, pasiones, preconceptos anticuados, ekn fooloo ɗuum pellaaji sukaaɓe e sukaaɓe debbo, ɓe ceeci ngam modelar pellaaji e nder miijooji maɓɓe rancios, torpes, anticuadas.

ɓuri teddina LIBERTAD INTELECTUAL jannguɓe e jannguɓe debbo, teddina prontitud miijitoo maɓɓe, espontaneidad creadora maɓɓe. Jannginooɓe e jannginooɓe debbo alaa hakke e jaalar pellaaji jannguɓe e jannguɓe debbo.

Ko fundamental wonaa DICTARLEE e nder PELLAAJI jannguɓe ko haani miijitoo, kono janngin ɗum e nguurndam keewndam, NO MIJIIRTOREN. PELLAAJI ko instrumento CONOCIMIENTO e ko haani JANNGINOOƁE e JANNGINOOƁE debbo janngina jannguɓe maɓɓe ngam huutoraade instrumento ɗuum haa keewi.