Almasiihu Dajjal

Miijo waɗi miijooji hakkilantaagal no golle kuugal feeñtintaagal hakkilantaagal nefsuyankeewal, ko kaalisaa Almasiihu.

Ɓeen njogiiɓe wonde kaalisaa Almasiihu ko neɗɗo jananoowo jibinaaɗo nokkuure ndee walla ndee e leydi ndii walla arde heen walla e leydi ndee, ɓe ngoni e majjere haa teeŋti.

Men mbi’i e suusaa wonde kaalisaa Almasiihu wonaa neɗɗo tabitiiɗo, kono ko neɗɗo fuu.

Sabu haala kaalisaa Almasiihu no jogori e nder neɗɗo fuu, e no feeña e feere keeriiɗe.

Hakkilantaagal waɗaa e golle ruuhu nafaat, hakkilantaagal seerndaangal e ruuhu wontaa ko nafu.

E hakkilantaagal ɓaŋŋaaɗo ruuhu arii ɓanndiraaɓe, feeñde celliinde e kaalisaa Almasiihu.

Sabu haala ɓanndiraawo e hoore mum ko kaalisaa Almasiihu. Misaal haala aduna hannde e musiibaaji mum e talataa mum no jeyaa e kaalisaa Almasiihu.

Ndaggaandi waɗiiɗi nde aadeeji ngoni hannde ko sabu kaalisaa Almasiihu.

Inikuyuujo o Paawulos Tarsus haalanii e nder epistooleeji mum ko gooŋga tedduɗo e jamaanuuji ɗii.

Inikuyuujo ardiima, o no feeña e nokkuure fuu, sabu o jogii doon e nokkuure fuu.

O no jiya e nder kafe, o no waɗa gollal e ONU, o no jooɗa e Ginebra, o no waɗa jarribol e laboratoar, o no waɗa boombuuji atomik, kohete telediriigaaɗi, gaasuuji hoɗani, boombuuji bakteriyologik, ekn, ekn, ekn.

Kaalisaa Almasiihu no haawni e hakkilantaagal mum, keeri mum celliinde e ɓeen wonɓe hooreeji, o no gandi ko holi feeñde nder tagopeeje.

Kaalisaa Almasiihu no miijii hoore mum gandiɗo fuu, o no tampi e nder kuuje mum, o no jaɓɓitaa fuu ko battee e Alla walla ko nguurta.

Teefa hoore kaalisaa Almasiihu, teddeenga e nguurdam mum ko huunde suusaa.

Kaalisaa Almasiihu no haɗi baɗiuji Kiristaanaagu e ndeene, muñal e ɓooyre.

Gooŋga fuu no sujjita yeeso kaalisaa Almasiihu. Sabu haala oo no waɗi dayreji ultrasoonik, laanaaji haawni, otooji tedduɗi, leydiiji haawni, ekn.

E nder nguurndam ɗii, hombo waawii sikke e kaalisaa Almasiihu? Hombo ardinii e nder jamaanuuji ɗii ngam haala e dow mbilaaji e kaawisaaji ɗii e ɓii bone, o no halti hoore mum e njamiimaagal jaŋde mum, e sarakaasma, e ironiya, e innde juuyaajo e jaŋdaani.

Ko ɗuuɗi ngam hollaade ɗum e yimɓe tedduɓe e jaŋngooɓe, ɓeen e hoore mum no natti, no nangi.

Ko ɓaawo dabbaagal hakkilantaagal majjuungal wi’eteeɗo aadee, ko robot porgramaaɗo e kinder, primari, sekondari, preparatoria, universite, ekn.

Neɗɗo waawataa inkiraade wonde robot porgramaaɗo no golliraa e gardiiɗo porgram, neɗɗo waawaa golliraade si o feeriima e nder porgram.

Kaalisaa Almasiihu no waɗi porgram ngam porgrami robot enenji e nder jamaanuuji ɗii ndigginiiɗi.

Waɗde ɗii sellitteeji, waɗde suusaa e ko mi mbi’ataa, ko haɗi moƴƴi ngam no woni ɓaŋŋa e porgram, enenji robot waawaa jaɓɓitaade huuje ɓaŋŋaaɗe e porgram.

Ko ɗuuɗi tedduɗi haala ngol e ko bone tampereeji miijo, wonde robot enenji fuu, sikkaa hay nokkuure woɗɗere wonde porgram nafaaani, sabu o arregliiɗo e gardiiɗo porgram, e sikkee e mum waɗaade o no miijii ko haala bone, huunde incongruente e haalaani.

Wonde robot no sikkee e porgram mum ko adefeeso, huunde waawaaede sabu nguurndam mum no jeyaa e porgram.

Misaal huuje no wanaa no robot enenji no miijii, no jogii jaŋde woɗɗere, hakkiila woɗɗere, jaɓɓittaaɗi e robot enenji.

Robot enenji no natta, no jogii haqqe e nattaa ngam o porgramanii jaŋde woɗɗere walaa e koltur woɗɗere walaa e huunde ko ɓaawo porgram mum.

Kaalisaa Almasiihu no waɗi porgramji robot enenji, robot no sujjita e ɓooyre yeeso jam mum. How no robot no sikke e hakkiila jam mum?

Ɓiɗɗo jibinaaɗo jaɓɓii e celliinde, keewal no feeña e nder tagge fuu ko teddungal e feere nderɗe.

Ɗum tabiti wonde tagopeeje no waɗa e nder hooreeji ɓiɗɗo jibinaaɗo ɗii dateeji, taggooje, taggaaɗe, kosmik, spontaneeje, keeriije ngam nangii walla gandi nde gooŋga no jogori e nder feere nder tagopeeje no feeñaaɗe e nder yeeso.

Ɗum haala wonde ɓiɗɗo jibinaaɗo waawii hoore mum fiddaade gooŋga feere tagopeeje fuu, misaal porgram kaalisaa Almasiihu no watta, keewal haawniiji nde tagopeeje no waɗi e nder hoore ɓiɗɗo jibinaaɗo no halkiraa.

Kaalisaa Almasiihu no haɗi miijo e feere feere, tagge fuu no jibinaa, e ordereeji kaalisaa Almasiihu no jogoree.

Alanaa sikkee wonde kaalisaa Almasiihu no haɗi teddungal e nderɗe ko nguurndaawal, e gandiɗo wonde “fasilitaa ngam gandi keewal kosmik”.

Jaŋde celliinde, no feere e nder podridero e teooreeji universite ndee no jogori ɗo, eɗo, e yaha, ko huunde jaɓɓitaaɗi e robot enenji kaalisaa Almasiihu.

Hareeje ɗuuɗe, uuneeji e njuutaaji no taali e kaalisaa Almasiihu e tagopeeje fuu, alanaa sikke wonde o no tawa ngam o taaloo e ko bone.

Misaal haala ngol aarii, sa’a nde waɗa golle bone e ngoni e peewndaaɓe fuu, gooto neɗɗo ardinaa haala e dow kaalisaa Almasiihu.