Minaa Haliilooji

Ko won e dow mum en, ko mi woni, ko wi’ata, yo’a, golla, ko huunde nde en poti siforaade ngam anndude no feeñi.

Teoriyaaji cuuɗi ɗuuɗi no heen e nokkuuje fow, ɗe nela, ɗe yara; ammaa alaa ko ɗum fow nafoo, so en anndaa hoore men.

Ko yara jaŋde tagoodi geeceeje maa fewjoo seeɗa e janngude golle ceeɗtiɗe, ammaa, ko haɗi wonde janngudo e alaa ko a anndi dow hoore maa, dow mi woni, dow nguurndam aadenkeejo ɗo en jogii.

Kala neɗɗo no dimo miijoowo ko o yiɗi, nguurndam neɗɗo mawnindoowo ko goonga ko, yimɓe wii no goonga, ko neɗɗo naata dow huunde fow, o waawi waɗude leɗɗe puɗɗe puccu, maa puccu leɗɗe puɗɗe; jannguɓe ɗuuɗi no nguurɗe ngondemaade e nguurndam, toɓɓe janngude no ngoni?

Wonde janngudo firti wonde karallo. Jaahiluɓe moƴƴuɓe ɗuuɗi no mboɗeeri, ɗuum tan ko ɓe anndaa, ammaa ɓe anndaa ɓe anndaa.

Fahmu ndeen, jaahiluɓe moƴƴuɓe ko jannguɓe no ɓe anndi, ɓe anndaa hoore mum en.

En mbaawi jaŋdinde dow nguurndam e hakkiilo nguurndam, ammaa ɗuum wonaa ko en yiɗi e nder kaakalol ngol.

En poti anndude hoore men e laawol feewni dow alaa e feccere ɓannaare.

E alaa nguurndam, ɗuum waawi wonde si en sifora hoore men e golle timmunde, timmunde.

Ɗuum wonaa lareede men dow teoriya maa dow miijo janngude tan.

Lareede men ko men woni feewnii ko yaɗi; hino waawi en ngara dow anndal goonga dow hoore men.

Hay so feewni hino yeeɓaani, en mboori dow hoore men.

Huunde ɗuuɗi nde en ngoonɗini en jogii, en jogitaaki, huunde ɗuuɗi nde en ngoonɗini en jogii.

En mbaɗi miijooji boneeji dow hoore men, en poti waɗude lise ngam anndude ko haɗaa men, ko deeɗaa men.

En miijori en jogii nguurndam maa toɓɓe ɗe en jogitaaki, geɗe moƴƴe ɗuuɗi ɗe en jogii, goonga nde en annditaaki.

En ngoni yimɓe ɗaaniɗe, jaahiluɓe, ɗuum ko ɓannaare. Daaɗe waɗi en miijori dow hoore men toɓɓere moƴƴere, hay so en cuusaaki en ɗaani.

Binndol cellukaaji ɗuumi dow haaje waylude, ammaa ɗe feewaaki ngenndi ngam heɓude ɗum waylude.

Ko ɓuri bone dow haala nde ɗuuɗi no janngi binndol cellukaaji, hay ɓe fahmataaki ɓe ɗaani.

Yimɓe fow ngoonɗini ɓe anndi hoore mum en, hay ɓe cuusaaki “fannaade ɗuuɗi”.

Goonga, miijo psikoloji kala neɗɗo no ɗuuɗi, hino arda e ɗuuɗi.

E ɗuum en yiɗi woylude en jogii miijooji ɗuuɗi, alaa fotde ɗuum ko jaahiluɓe moƴƴuɓe miijori.

Haɗude fannaade ɗuuɗi ko waɗude buri maa yidde, tawde ko waɗi goonga, o haɗi goonga nde o haɗitaade dow nguurndam nguurndam ɗo kala men jogii.

Mi jaŋgirta beeje, miijo janngude wii; ko jaɓa e janngude, miijo golla wii; Mi jippoto mi jaŋginta babal. Babal ko woni, wi’i neɗɗo tataɓo; Mi yaato, mi woɗi.

Si en mbaawi lareede e mirar feewnii, ko men woni, en neɗɗa ko en anndaa dow laawol feewni fannaade ɗuuɗi.

Nguurndam aadenkeejo no tan ko mbamiijo nelaaɗo dow daliiluuje cuuɗi.

Miijo ɗo hannde no wi’a nguurndam ndimaagu dow Gnosis, e jaango hino ɓilla e miijo goo ɗo alaa ko o jogii dow ndimaagu; toɓɓere haɓi.

Miijo ɗo hannde no wi’a nguurndam ndimaagu dow debbo e jaango hino ɓilla e miijo goo ɗo alaa ko o jogii dow ndimaagu, toɓɓere haɓi, neɗɗo yiɗi goo, nguurndam suuduuji mboori dow leydi. Neɗɗo mawnindoowo ko bone, wi’i no wonde suudu keewnde yimɓe ɗuuɗi.

Alaa teddeengal maa hakkunde miijooji ɗuuɗi, ko woni ɗuum fow riina, ɗe haɓi dow nguurndam. Nde ɗuum ɓalla nguurndam dow suudu mawninaaji nguurndam koɗe, ɗe yii’a ɗe tan, ɗe woni hooreejo, ammaa toɓɓere heɓaaka.

Mijoo dow nguurndam ɗo nokkuure ɗo, en ngara dow haala goonga nde nammaaji mawnindooji jogitaaki hakkiilo nguurndam.

Alalaaɗum ko macina wi’a maa waɗa e timmude, ɗuum no dow miijo ɗo nokkuure ɗe haɓi.

Wonnoo Yeesu Nazaareth yawi dow nguurndam Maria Magdalena yeeɗi sheɗaane, yeeɗi miijooji, nguurndam feewnii dow yeeɗi bakkaata mawninaaji.

Goonga kala ɗum nder yeeɗi sheɗaane no hooreejo legion, ngam ɗuum en poti jooɗaade dow ndimɗe nde Kristu cuusɗo yawi dow nguurndam Magdalena heddere miijooji.

Miijori dow huunde fow, en mbaawi feewnii nde huunde moƴƴere nde en jogii ko woni e nder men ko ESSENCE, daaɗe waɗi o woni dow nder miijooji ɗuuɗi Psikoloji Waylitaaki.

Ko waɗi bone nde essence nastaade e nder jaɓaare mum en.

Alalaaɗum essence maa hakkiilo ɗuum ko goonga ɗaani no feeñi.