Leyli

Goongaaji ɓurɗi teeɗde e jamanu men woni no feewi ko daandeere miijooji.

Gilla jamanuuji ɗii, janngirɗe nelaaɗe e janngirɗe kuɓɓe ɓeydake no feewi ɗoo, ɗoon, e nokkuuje fof.

Njulaagu pittaali, defte, e miijooji ko mettantaare, seedataa gooto mo hakkunde njuɓɓudi miijooji keewɗi haɗtorde tawa laawol cuuɗiingol.

Ko ɓuri bonde e ɗum fof ko jamfa hakkillaaji; wonaa tinndinol nuttude ko hakkillaaji tan e ko fof arata e hakkillaaji.

Wannguyankeeɓe hakkillaaji ngonaani weltoraade deftere mawnde suɓaare e noone jaŋde keewnde e suuqaji defte, kono jooni e ko ɓuri bonde e bonɗi, ɓe cufa e ɓe naawna e nelaaɗe e kuɓɓe caafuɗe keewɗe e nokkuuje fof bana caafeere.

Nguurndam ɗuum fof ko tuumaande e ɓaajagol baylotiiɓe hakkillaaji.

Nde nani mi heɓa waraaqeeji e defte kala noone; neltooɓe ko hono no woodi nde naamndoraa mi dow janngirde ndee maa janngirde ndee, dow deftere ndee maa deftere ndee, mi taƴii nanngude ko ɗuum: Accu gaañaangal hakkillaaji; a woodaa foti a yiytoo nguurndam goo, wujju pittaangal yamfu yamfuki, a woodaa foti janngirɗe goo fof paamta, a laato tiiɗɗo, anndu hoore maa, janngu hoore maa, hiirde hoore maa, ekn., ekn., ekn.

Goongaaji ko anndude hoore maa no tiiɗɗi e leƴƴi hakkillaaji fof.

Timbiri ko heedataa; leeso ko anndal; eɗen jogii leeso naataa e timbiriji men; ko laaɓi leeso woodi doole naataa e timbiriji.

Takkiiɓe nanguɗi ngoƴa e nder mbaydi bonndi e najji hakkillaaji mum en, naɗii “Ego” mum en yidduɗo.

Nanguɗi nanguɗi anndita wonaa ɓe jeyi nguurndam mum en, ko goongaaji kala neɗɗo naññitaama gilla nder neɗɗojeeji keewɗi, miɗo wela wiide no tiiɗɗi e ɗuuɗal neɗɗojeeji ɗi ngoodi e nder men.

Ko laaɓi neɗɗojeeje kala toɗɗa e hakkillaaji men ko eɗen jogii miijitde, e deengo men ko eɗen jogii wiide, e ɓernde men ko eɗen jogii hiirde, ekn.

E mbaydiiji ɗii, mbaydi neɗɗo ko hono robote yoɓɓinaaɗo neɗɗojeeji keewɗi ɗi njuɓɓitaa e mawɗo e ɗi njoɓɓitaa e yoɓɓinooɗo dow leƴƴi mawɗi makina koorka.

E innde goongaaji eɗen jogii goongɗinde no tiiɗɗi ko daabaaɗo hakkillaaji tuumiɗo wiyaaɗo neɗɗo haa o yiytoo no o jiiɓiiɗo, o waawi e ɓaajagol pittaali no foti.

Mammifere hakkillaaji e mbaydi woo wonaa neɗɗo gooto, si woni non, o waawi jiiɓaade.

Daabaaɗo hakkillaaji ko takkiiɗo ɗuuɗɗo e ɗuum laaɓinaama haa njogitaake.

No neɗɗo woniri jiiɓaama? Yo woodi jiiɓaare timmude, eɗen jogii anndal foonnditaangol.

Leeso anndal tan njogiteeɗo wonaa gilla geɓe kono e noone timmude njogiteeɗo dow hoore men, waawi foonnditde e haɗtoorde, e tuumaande pittaali e tabitinde e nder men jiiɓaare nder goongaaji.

Si eɗen wujji ɗuuɗal neɗɗojeeji ɗii e nder men eɗen ngoodi, ngartam anndal e ardiiɗo e jiiɓaare goongaaji e pittaali men.

Takkiiɓe nanguɗi anndita heedataa ɗii eɗen ngoƴi; eɗen ɗanaa no tiiɗɗi.

Si nanguɗi nanguɗi foonnditaama, neɗɗo kala hiddita hooreejo mum en e hoore mum en.

Si nanguɗi nanguɗi foonnditaama, hooreejo men hiddita men e nder mum en.

Tawi ko laaɓi hareteeji ngoodaa e ndii leydi fof laata ko aljanna.

Leeso anndal, njogitanɗo men jiiɓaare pittaali goongaaji, aranta tabitinde kala huunde e nokku mum, e ko aranti naataa e haɗtoorde cuuɗiinge e nder men, e goongaaji tabitiima e nokku mum saɗta.

Ko noone heedataa e ɗuuɗal nanguɗi haa ɓe mbaawataa tawa fedde wonunde hakkunde leeso e anndal.

Ko goongaaji leeso e anndal ko mbaydiiji ɗiɗi gooɗi; no leeso ngoodi, anndal ngoodi.

Heedataa ko timbiri e ɗum timbiri ngoodi e nder men.

Tan e hoore men hiirde pittaali eɗen njaɓa leeso naataa e timbiriji men.

“Leeso araama e timbiriji kono timbiriji paamataake ɗum”.