Miijo

E nguurndam, ko huunde nde woni faayiida tan, ko waylude ko laaɓi, ko timmi e ko tawataa; ko heddii koo, ko goonga, alaa e mun faayiida seedaa.

Jokkondiral hakkillo ko faayiida no feewi so wonaa minen neen eɗen faalaa waylude.

Men faalaa jokkondiral hakkillo ngal meedaani, ngal luural e ngal hiilaani.

Eɗen baawi ruttude e tiiɗgol e accude geɗe pondooji ɗi ɓuuɓi toon e nder mbinduɗi-esoterisme e mbinduɗi-occultisme bonɗi.

Ko haani a won tiiɗɗo, ko haani a waylu so wonaa goonga a faalaa wullitaade e golle esoterisme.

Mo anndaa jokkondiraade hakkillo, mo luural, mo weltaani, hay gooto waawaa yoornoode Ego; o wonataa leɗɗe laaɓi e nder maayo nguurndam.

Cakkaare nde nattinaa e leydi golle, ko haani a faama ɗum no feewi e hitaande jokkondiral hakkillo.

Geɗe jokkondiral hakkillo nattinaa e nguurndam ina tawee e geɗe keewɗe e nguurndam.

Yimɓe ina mbiiya e geɗe bonɗe, ɓe anndaa faayiida geɗe ɗe.

Minen e nder wiiyaade geɗe bonɗe, ko haani men yeeya e nder majje, e hitaande jokkondiral hakkillo, geɗe nguurndam amen.

Jokkondiral hakkillo dow geɗe ɗe, ina waɗi men heɓde reedu e faayiida.

Ko haani a waɗa waɗgol hakkillo hakkunde reedu golle e reedu nguurndam.

E kulle fof, ngam heɓde reedu golle, ko haani a wayla nguurndam dow no nguurndam fof ɗam teeɗii.

Hay gooto waawaa heɓde reedu golle so o waɗi haala tampunde e geɗe keewɗe.

Goonga tampunde ina haɗi famde psikolooji e geɗe.

So a tampii e geɗe keewɗe, hay gooto waawaa yeeyde e nder majje geɗe faayiida ngam anndude hoore maa e waɗde hakkillo maa nder nder.

Golle Esoterista nde ruttii e tampunde nde o yeesii, o heɓataa reedu nguurndam nder reedu golle.

Ɗum ina holliraa wonde nguurndam psikolooji nde waylaa, ina ruttii e tampunde.

Geɗe bonɗe fof ko haani a wayla e hitaande hakkillo e hitaande jokkondiral hakkillo.

Waylude geɗe keewɗe ina waɗi men nattinde goonga, e nootiri laaɓi, geɗe tawaama e nder majje.

Misal: Geɗe ngoraagu; e nder majje ina tawaama geɗe tikkere, ngoraagu e hay ko gi’a.

Famaade geɗe ɗe fof, geɗe ɗe fof, ina holliraa miijo no feewi, joogoraade, jokkondiraade hakkillo.

Jiiɓgol waɗde hakke e yimɓe goo, ko ɓuuɓi, ko haɗi famde hakkeeje amen.

Takkere, ko haala tampunde yoornoode e amen jiiɓgol waɗde hakke e yimɓe goo.

E innde goonga, ko haani men wi’a minen neen ko minen neen waɗi hakke nguurndam.

Geɗe keewɗe ina tawaama e amen, e goo, e goo, ina ngara.

Jiiɓgol ngol, hay haala ina woodi.

Haala ina tawee e nguurndam, so haala ina woodi, nguurndam wonataa nguurndam.

Haala ina tawee waylude geɗe, kono, ina ngara e jamanuuje fof, ina mbaɗaa.

Nguurndam ko daande, ina ngarda geɗe goo e geɗe bonɗe.

Men waawaa haɗde daande, geɗe goo e geɗe bonɗe ina mbaɗaa, minen tan ina mbaawi waylude nguurndam.

So minen nani yeeyde geɗe jokkondiral hakkillo e nguurndam, men ngaddaa anndude hoore amen.

E geɗe goo e geɗe bonɗe, geɗe keewɗe ina tawaama, ko haani a faama geɗe ɗe e hitaande jokkondiral hakkillo.

Ɗum ina holliraa wonde geɗe keewɗe ina mbaɗaa e nguurndam, so a faamaa geɗe ɗe, ina haani a yoorna geɗe ɗe e hitaande Dewtere Ndenndiniiɓe.

So men mbaɗi waɗde hakkillo, minen mbaawi anndude hakkillo. Minen mbaawi anndude geɗe ɗe ko adii golle.

So geɗe ɗe nattinaa, men nattinaa ɗum, men nattina reedu, men nattina goonga.