Ngeendi Mekaanikooje

So tawaa en mbaawaa haɗde Sariya Recurrencia nguurndam men kala fannu mum.

Ko goonga, ñalnde fuu e nguurndam men, woodi reenirgol ko waɗi, no miijoowo, ɗemngal, faale, miijooji, faaleede, ekn.

Ko feeñi nde neɗɗo fawaaki hoore mum, o waawataa hollitde reenirgol ngol ñalnde fuu tawaa.

Ko ɓuri feeñde, on mo welataa fawaade hoore mum, o faalaa golle ngam arde e waylitaare jaamburee.

Ko ɓuri ɓuwaarde, woodi yimɓe ɓe faalaa waylitaade nde mbaɗaani golle e hoore mum en.

En haɗataa goonga nde neɗɗo kala na jogaade hakke seyo goonga e pinal, ammaa kadi ko goonga, seyo maa wonta ko ɓuri haɗeede so en ngollaani e hoore men.

Neɗɗo na waylitira der, nde goonga heɓii waylitde reenirgol mum to ko ɗuum fittaani ñalnde fuu.

Ammaa en mbaawaa waylitde no en reeni to ko waɗi nguurndam, so en ngollaani goonga e hoore men.

Eɗen nanga waylitde no en miijirtira, en wona ɓuri newɓude, en wona ɓuri tiiɗde, en nange nguurndam no wayli, e fannu mum goonga e ko ɗuum fittaani.

Ammaa so en ngoolaaki non no en woniri, e baajooje non ñalnde fuu, e reenirgol balli, e newɓude waɗi no e daardi, hannde ko waawa waylitaare maa haɗee goonga.

So neɗɗo na faalaa anndude hoore mum, o fuɗɗaa fawaade baajooje mum, to ko fittaani e ñalnde fuu e nguurndam.

En ngalaa wiide nde neɗɗo fawaaki hoore mum ñalnde fuu, ko en faalaa wiide tan, neɗɗo fuɗɗaa fawaade ñalnde arannde.

E huunde fuu waɗi fuɗɗode, fuɗɗo fawaade baajooje men e ñalnde fuu e nguurndam men ko fuɗɗode moƴƴere.

Fawaade reenirgol men to ko waɗi seese haaɗi e suudu, galle, ndiyam yuumoore, suudu, haaɗe, golle, ekn, ekn, ekn, ko neɗɗo wi’ata, yo, e miijata, ko ɗuum fittaani ko ɓuri moƴƴere.

Ko waɗi fittaani ko yide no neɗɗo waylitaare ɗuum; ammaa so en ngooli ko en yimɓe moƴƴe, nde en mbaajoowi no ngolaa, en waylitataa.

To fuɗɗode fuu, eɗen nanga hollitde ko en yimɓe-makin, ɓaleeɓe newɓe e dow makuneeje guure, e Yo’e cuuɗiɗe.

E der neɗɗo men eɗi nguurdi yimɓe ɗuuɗe, en ngalaa waɗi, wakkati goɗɗo neɗɗo ɓuuɓuɗo ne yiite, wakkati goɗɗo neɗɗo moƴƴo, muññiniiɗo, ɓaawo ɗuum neɗɗo jaɓɓudo walla wullindoowo, ɓaawo ɗuum santoowo, ɓaawo ɗuum gannoowo, ekn.

Eɗen ngalaa yimɓe kala feccere der neɗɗo kala, Yo’e kala feccere. Baajooje men ko ɓaleeɓe tan, muñye wolwannde, huunde mekanike.

Fuɗɗeeje e baajooje fittaani e feccere seese e ñalnde; eɗen nanga accude wonude makin seese haa wakkati seese ñalnde fuu, ɗuum maa hoyle nguurndam men no goonga.

Nde en Fawaaki-Hoore Men, en mbaɗaani ko Yo o faalaa, ko feññi ko en fuɗɗii accude wonude makin.

Wakkati seeso, nde neɗɗo na jooɗi e hakkila, haa accude wonude makin, so neɗɗo na waɗi faala, ɗuum waylitaare e hoore mum daade ɗuuɗe ñaawde.

Jangaare, eɗen nguurdi ñalnde fuu nguurndam mekanike, laawol, ɓuuɓude. En reeniri ko waɗi, dabi’eeje men ko waɗi, en ngollaani waylitde ɗuum, ko laawol mekanike nde kural nguurndam men mbaawndam na yeeso, ammaa, en miijitaare ko en moƴƴa…

Ko nokkuure kala ɗuuɗi “MITOMANOS”, ɓe ngooli ko Ɓaleeɓe; gollorɗe mekanike, laawol, yimɓe e loope leydi, muñye mbaawnde newɓe e Yo’e feccere; yimɓe ngoolaaki golle e hoore mum en…