Mbuuru Foolorteejo Sanne

So tinnima e kulle teddungal e nguurndam amen fuu, aanaa miɗen anndaa no nguurndam faatiɗinaa e miijooji.

Nguurndam amen no waawi fotde pukkaraaji ina jokki dow laabi sabaabuuji mballi, tiiɗɗi, e nguurndam meeree e ko ɓuri hoore.

Ko haawnii kadi woni, hay gooto meeɗaa miijitoo waylude sabaabuuji, no waawi fotde miɗen ɓooyataa joomaade e jaabde ko foti.

Sabaabuuji no ngoodi petrifii, miɗen miijotoo ko miɗen jogii hoore amen; miɗen ngoodi cuuɗi, miɗen ngoonani ko miɗen Apollo…

Miɗen ngoodi yimɓe mballi, sabu ɓuri heewde haa miɗen ngalaa miijo goongaaji e ko ngoodi ko miɗen ngolɗi e nguurndam.

Miɗen tawa e kulle dow laabi sabaabuuji amin timmuɗi e meereeɗi, aanaa miɗen ngalaa nguurndam goonga; e nder nguurndam, miɗen ndema beeɓe, miɗen ngalaa nguurndam kesi.

So neɗɗo fuɗɗii kulle mum bee miijooji, ko ɓuri ɓanndu woni kulle ɗen waylataa e kulle goɗɗe.

Nde gooto jogii nguurndam mum fuu, wa kulle ɗen ngoodi, nde o accataa janngo ko o waɗata hannde, o heɓan anndude ko faatiɗinaa golle dow hoore mum.

Hay kulle gooto ngalaa arzika; so goonga miɗen ngiɗi waylude ko miɗen ngoodi, miɗen ngiddi yi’de, tinnude e faamude e kulle fuu.

Ammaa, yimɓe ngidaa yi’de hoore mum en, goɗɗe ina ngoodi heewde ngiɗɗe gollude dow hoore mum en, ina ndartinaa gollude bee haala wa non: “Golle e office ndiɗataa gollude dow hoore mum”. Haalaaji ɗin ngalaa maana, kusaaji, meereeɗi, meereeɗi, ko mballata tan waɗde ko yimɓe ngalaa miijo, ko yimɓe ngalaa hakke, ko yimɓe ngalaa miijo ngam Dalilla Mawndi.

Yimɓe wa non, hay so ina ngoodi heewde hakke mum en spiritual, ko laaɓi waylataa hay gooto.

Tinnude hoore amen ko haaje, haajuɗo e ko ɓuri. Auto-Observation timmuɗo ko fondi e waylude goonga.

Hol no ɓanndu maa e kulle mum nde nela? Hol no ɓanndu maa e nder kulle e nder ndiyam fuu? A woni ina ɓalɗaa bee meseroo?, Bee debbo? Ngam hol woni ina ɓalɗaa? Hol ko ina waylitaa maa e kulle fuu?, ekn.

Yuuɗude bee nyaamde seeda wonaa waylude fuu, ammaa so ina holla seeda yeeso. Miɗen anndi beeɓe ko jaggere e ngurndam ngalaa adunaa e beestaaji.

Ina moƴƴaa hay gooto ina golle e Laabi Suuɗi, ina ngoodi ɓanndu laaɓndu, ko ɓuri heewde e bee yeeso yaasi bee euritmia e timminde. Ɗum holla jaggere, njilla e njilla.

Nguurndam e kulle fuu, ngam ngenndi, holla yoonde miijooji.

Anndude ngurndam ko yoonde wonaa faamude. Faamude ngoodi bee tinnude hoore bee golle tedduɗe dow hoore mum.

Ngam gollude dow hoore maa, ko haaje gollude dow ngurndam maa e kulle fuu, e hannde maa, e ɗum faamotaa ko maanaa haala ɗen nder Du’aaajo Jooma: “Hokka amen ko amin nyaamanta e kulle fuu”.

Haala “Kulle fuu”, maanaa “Tinnude ngurndam” e Hellenic wallaa “Nyaamnde dow”.

Gnosis hokka Nyaamnde Nguurndam ɗen nder maanaa didi e miijooji e nguuraaji ko mballataamen soɓɓude errors miijooji.

Nde gooto faddii e polvere e nder adunaa e “Yo” gooto, heɓan ngenndi miijooji, nyaaman “Nyaamnde Anndal”, heɓan anndal keso.

Gnosis hokka amen “Nyaamnde Supersustancial”, “Nyaamnde Anndal”, e nder goonga e haala ngurndam keso ko fuɗɗii e hoore gooto, e nder hoore gooto, haa e hannde.

Hannde, gooto waylataa ngurndam mum wallaa waylude huunde e jabbaaji mballi e ngurndam, haa jogii mballo e miijooji kesi bee heɓde mballo Divinal.

Gnosis hokka miijooji kesi e anndude “modus operandi” ko gooto mballotaa bee nguuraaji ko ɓuri e miijooji.

Miɗen ngiddi parede centers lesdi e nder amen ngam heɓde miijooji bee nguuraaji ko ngoodi e centers dow.

E nder golle dow hoore mum hay huunde ngalaa ko yahaa seeda. Miijo fuu hay so ɓuri seeda, ina haaje tinnude. Emotion negativo fuu, jabre, ekn., ina haaje tinnude.