Mijjanji Mo Wonataa

Miijo e miijo e hakkillo timmudo ko haala keewi yeeso e nder jamaanu nguu. Miijooji keewɗi ummotoo ko e nokku ganndal, ɗi ngaraa, alaa ko wayi e miijooji Yeeso mo ngonkaa njogii ko anndaaɓe ɓee, kono ko “miijooji” goɗɗi e men kala.

Nde gorko miijotoo, o goongaani ko kanko, e barke mum e njaaŋu mum, miijotoo. O yidi heɓtude baalndu hakkilaaɗo ɓurnde ɗum, miijooji keewɗi e hakkilla mum ngaraa ko e “miijooji” goɗɗi ɗi ndewaten nder.

Ɗum firti wonde men wonaa neɗɗo miijoowo goongaajo; men ngalaa hakkiilo neɗɗo gooto hannde. Kono, “miijooji” goɗɗi ɗi ndewaten nder ngonaa ko huutoraa nokku ganndal men, ɗi huutoraa nde ɗi mbaawi miijitoo. Firti ɗum noon, ko jaŋgeede e miijo boneejo, a goongaani ko a jogii.

Saaɓii ko miijo boneejo ngarataa ko e “miijo” mo huutoraa nokku ganndal men. Miijooji boneeji keewɗi: sikkilaare, jikkere, boneeji e neɗɗo goɗɗo, jilɗooje miijo, jilɗooje diina, jilɗooje siyasii, jilɗooje e taalibooji walla e nder galleeji, haasidi, fitina, mballa, tikkere, teddeenga, hasɗi, dille, ngujjo, zinaa, cooyre, naangeeje, ekn., ekn., ekn.

Goonga, men ngoodi gedalaji psikolosiiji keewɗi nde men ngoodi suudu njamndi e ɗemɗe ujunnaaje ngool, men mbaawaa limtude ɗum kala. Ko sekansi walla korolari e ko adii ngol, jaŋgeede e miijooji boneeji ko feeranyoore.

Nde haala alaa ko ngoodi ko yontaaka ngam sababu, men nanii ko miijo alaa ko ngoodi ko ummotoo ko e hoore mum… Hakkunde miijoowo e miijo ko feeñi; kala miijo boneejo ummotoo ko e miijoowo goɗɗo.

E men kala ngoodi miijooji boneeji keewɗi ko miijooji boneeji woni. Nde haala ngool miijooji ko e “Miijooji e Miijooji”, ngoodi ko kala “miijo” mo ndewaten nder ko miijoowo goɗɗo goongaajo.

Ko haala alaa ko e men kala ngoodi miijooji keewɗi; kono, kala e maɓɓe, hay so tawii ko geɓal tan, o goongaani ko kanko woni huunde kala… Miijooji koorkaagal, teddeenga, paranooyaji, alaa ko jaɓata ko e teska “Miijooji Keewɗi” ngam ɓe yidii hoore mum en sanne, ɓe yii ko “baaba Tarzaan” walla “inna pullet”…

Naane ɓee mbi’ataa ko miijo alaa ko ɓe jogii hakkiilo neɗɗo gooto, ɓurngal, soɓngal?… Kono, “anndooɓe” ɓee miijotoo ko e hoore mum en ko ɓurnde, haa ɓe suɓa e faandaaree Aristipo ngam teska hakkiilo e nguurndam…

Haala wi’ee Aristipo, nde o yidi teska hakkiilo e nguurndam, o suɓi e faandaaree gujji ngoodi leɓre e boorooji; o jogi e jungo mum ndamorka hakkiilo o yaari e laabi Atenas… Ɓe mbi’i nde Socrates yii ɗum ngaraa, o wi’i e daande mawnde: “Oo Aristipo, teddeenga maa feeñi ko e boorooji faandaaree maa!”.

Mo nguurdaa alaa ko e kala waataare, kala yeeñde, miijitoo ko o miijotoo, o jaŋgeede e miijo boneejo. E noone ngool, o semti baawde “Miijo Boneejo”, ganndiraaɗo ko e miijo ngool.

Nde men jaŋgeede e miijo boneejo, nde men ngontaa jaameeji e “Miijo” mo ngandi. Ko e Gnosis, e Laawol Muuyo, e golle e hoore mum, men ngoodi jarribaaji keeriiɗi ko e “miijooji” ɗi haayri Gnosis, golle esoterik, ngam ɗi nganndii ko nguurndam maɓɓe e nder psikis men ko e kulol ngol Gnosis e golle woni.

“Miijooji Boneeji” ɗi ɓe joodi e gedeeji miijitaaji ɗi ndewti e nokku ganndal men e ummitaa sekansiiji miijooji bonniiɗi. Si men jaɓi miijooji ɗi’i, “Miijooji Boneeji” ɗi kaañii nokku ganndal men, men mbaawaa ittude ngam ngartam maɓɓe.

Men hillaa tamma aarma ko “Miijo Boneejo” kala “hoore mum-engaa” e “Engaa”, ngartam: o feni. Kala nde men tinaa ko men hayrii baawde, nde nelaaɗo ɗooni, e Gnosis, e golle esoterik, nde o hayrii tammo e o yecii ko ɓurnde, o engaama ko e Miijo Boneejo.

“Miijo Boneejo e Zinaa” o bonni suuduuji ngoodi, o haɓɓi ɓiɓɓe. “Miijo Boneejo e Jilɗooje” o engaa mbeɗɗe ɗi ɓe yiɗi e o bonni ɓe. “Miijo Boneejo e Teddeenga Mistika” o engaa ganndiraaɗo Laawol e ɓee, tinanii ko ɓe anndii, ɓe haayri joom mum en walla ɓe yaajinii ɗum…

Miijo Boneejo o huutoraa darnde men, yillitaare men, tammooji men ɓurɗi, goongaagal men, e, e barke cuɓgol timmudo e ɗum kala, o feeñni huunde e leeru fenannde, huunde ɗi ɓe kiiɓi e ngartam, o faya… Kono, nde neɗɗo heɓti “miijo” e golle, nde o aarii nguurndam e waataare, feenade ngool ngoodaa.