Ndenndaandi e Newi

Gorko ko adanmanko woni nguurndam makko, so adanmanko waylitaaki hay huunde nder hoore makko, so o waylitataa nguurndam makko haa teeŋti, so o gollaaki e hoore makko, o moƴƴataa waktu makko no feewi.

Maayde ko nde o ruttata e fuɗɗoode nguurndam makko e hakke nde o yamira nde o fuɗɗita nde kadi.

Ko ɗuuɗi kumpa e defte Seudo-Esotériques e Seudo-Ocultistes, dow habaru nguurndam gaaɗi, ɓurti ko en jooɗotoo e nguurndam gaaɗi.

Nguurndam kala e amen e waktuuji mum fof ko gootum tan e fuɗɗitooɗam e nguurndam e nguurndam, haa laawol karnuuji ɗuuɗɗi.

Ko haqqiŋti en tawaama e nder ɓiɓɓe amen; ɗum ko huunde nde hollaama.

Nguurndam kala e amen e dow mum, ko film nguurndam nde so en maayi en nadda nde e ndiyam.

Kala e amen nadda film makko ndee e o yahda o fuɗɗita o hollira nde kadi e layar nguurndam kesam.

Fuɗɗitaare dramaaji, komediiji e trajediiji, ko axioom teeŋtiingo e Ley Nde Fuɗɗita.

E nguurndam kesam kala, ko haalaaji gooti fuɗɗitoo. Aktuurji haalaaji ɗiɗi fuɗɗitooɗi, ko yimɓe ɓee jooɗiiɓe nder nder amen, “Miijooji”.

So en ɓiiɓii aktuurji ɗiɗi, “Miijooji” ɗiɗi nde fuɗɗinira haalaaji nguurndam amen nde fuɗɗitoo, tawi fuɗɗitaare haalaaji ɗiɗi ko huunde nde waawaa laataade.

Ko ɓaleeje so aktuurji ngalaa haalaaji waawaa laataade; ɗum ko huunde nde waawaa woppaade, nde waawaa haɓde.

Non woni no en waawi hoyinde leyji Nde Ruto e Fuɗɗitaare; non woni no en waawi laataade hoyiiɓe goonga.

Ko ɓaleeje kala e persoolji (Miijooji) nder nder amen naddaama, fuɗɗitaa e nguurndam e nguurndam e dow golle mum; so en ɓiɓii ɗum, so aktuurjo maayi golle ɗee puɗɗitotoo.

Minyintinaade e dow Ley Nde Fuɗɗitaare walla fuɗɗitaare haalaaji e kala Ruto, en tawaa dow hoore-e-nadda, resoorji suturaaji e haala ndee.

So e nguurndam yaaɗiingo e duuɓi nogas e jowi (25), en ngoodi yaltinaare, ko Indubitable wonde “Miyoo” e haala ndee yiyrata ndee jom galle nde o suusa e duuɓi nogas e jowi (25) e nguurndam kesam.

So ndee jom galle ndee tawi woodi tan duuɓi sappo e jowi (15), “Miyoo” e yaltinaare ndee yiyrata jaɓanaaɗo makko e nguurndam kesam e duuɓi gooti.

Ko ɓaleeje faamude wonde “Miijooji” ɗiɗi kala e ɗum e ɗum, yiyrataa telepatique e fuɗɗitaa kadi ngam fuɗɗitaade yaltinaare ndee nguurndam yaaɗiingo…

Gite ɗiɗi nde e maayde haɓii e nguurndam yaaɗiingo, yiyrataa kadi e nguurndam kesam ngam fuɗɗitaade trajedi makko e duuɓi gooti.

So yimɓe ɗiɗi ngoodi nyoorte dow beneiji e duuɓi cappanɗe nayi (40) e nguurndam yaaɗiingo, e duuɓi gooti yiyrataa telepatique e nguurndam kesam ngam fuɗɗitaade huunde gooti.

E nder kala e amen jooɗii yimɓe ɗuuɗɗe heewɓe hakke; ɗum ko huunde nde waawaa haɓde.

Guɗɗo nadda nder mum suudu guɗɗi e hakkeeji guɗɗal. Gadda-nebbam nadda nder mum “club” e gadduɓe e jaŋngooɗo nadda nder psikis makko “Suudu dewte”.

Ko ŋarinii huunde ndee fof ko intelect ignora nguurndam yimɓe ɗii walla “Miijooji” ɗii nder mum e hakkeeji ɗiɗi nde keewa.

Hakkeeji Miijooji ɗii kala e amen jooɗii, fuɗɗitaa gaa les reeson amen.

Ko huunde en ngalaa, huunde nde memoraa, haalaaji nde jaɓanii e subconsciente e inconsciente.

E goonga, en haalaama wonde huunde fof memoraa, bana so ndiyam ɓii walla bana so ngondi mbiyii.

Goonga woodi ko en gollata, empero hay huunde en ngollataa, memoraa, ɗum ko huunde nde waawaa woppaade, mécanique…

Persool amen ko tan instrument e yimɓe kese (Miijooji), nder nde kala e yimɓe ɗii (Miijooji), keewa hakkeeji mum.

Gaa les hakkee amen nde nganda, huunde ɗuuɗi fuɗɗitaa, desgraciadamente ignora huunde nde les reeson amen mbuurnii fuɗɗitaa.

En ngonda ko en andi nde goonga hay en ngandaa wonde en ngandaa.

En ngonda ko ceewɓe leños, arastrados e mbulaari ndiyam dewɗi e teeku nguurndam.

Yaltinde desgracia ndee, e inconsciencia ndee, e eta tan lamentable nde en tawaama, ko waawi tan laataade maayde e hoore…

No en waawi yamiire so en maayaaki yaasi? ¡Ko tan e maayde waɗi kese! So germen maayaaki plante ndee ummataa.

Mo yamiirta goonga nadda ngam mun hakke objetivité teeŋtiigo e conscience makko, illumination authentique, muñal…