Kuolema

On olennaista ymmärtää perinpohjaisesti ja kaikilla mielen tasoilla, mitä KUOLEMA todella on. Vain siten on mahdollista todella ymmärtää kokonaisvaltaisesti, mitä kuolemattomuus on.

Rakkaasi ihmisen ruumiin näkeminen arkussa ei tarkoita kuoleman mysteerin ymmärtämistä.

Totuus on tuntematonta hetki hetkeltä. Totuus kuolemasta ei voi olla poikkeus.

MINÄ haluaa aina, luonnollisesti, kuolemanvaran, lisätakuun, jonkin auktoriteetin, joka huolehtii hyvän aseman ja kaikenlaisen kuolemattomuuden varmistamisesta pelottavan haudan tuolla puolen.

ITSELLÄNI ei ole suurta intoa kuolla. MINÄ haluaa jatkaa. MINÄ pelkää kuolemaa kovasti.

TOTUUS ei ole uskomisen tai epäilemisen kysymys. Totuudella ei ole mitään tekemistä herkkäuskoisuuden tai skeptisyyden kanssa. Totuus ei ole kysymys ideoista, teorioista, mielipiteistä, käsitteistä, ennakkokäsityksistä, oletuksista, ennakkoluuloista, väitteistä, neuvotteluista jne. Totuus kuoleman mysteeristä ei ole poikkeus.

Totuus kuoleman mysteeristä voidaan tuntea vain suoran kokemuksen kautta.

Kuoleman TODELLISTA kokemusta on mahdotonta välittää sille, joka ei sitä tunne.

Kuka tahansa runoilija voi kirjoittaa kauniita KIRJOJA RAKKAUDESTA, mutta on mahdotonta välittää TOTUUTTA RAKKAUDESTA ihmisille, jotka eivät ole koskaan kokeneet sitä. Samalla tavalla sanomme, että on mahdotonta välittää totuutta kuolemasta ihmisille, jotka eivät ole sitä kokeneet.

Joka haluaa tietää totuuden kuolemasta, hänen on tutkittava, kokeiltava itse, etsittävä niin kuin pitää, vain siten voimme löytää kuoleman syvän merkityksen.

Monien vuosien havainto ja kokemus ovat antaneet meille mahdollisuuden ymmärtää, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita ymmärtämään todella kuoleman syvää merkitystä; ihmiset ovat kiinnostuneita vain jatkamaan tuonpuoleisessa, ja siinä kaikki.

Monet ihmiset haluavat jatkaa aineellisen omaisuuden, arvostuksen, perheen, uskomusten, ideoiden, lasten jne. avulla, ja kun he ymmärtävät, että mikä tahansa psykologinen jatkuvuus on turhaa, ohimenevää, katoavaista, epävakaata, he tuntevat olevansa vailla takuita, epävarmoja, kauhistuvat, täyttyvät äärettömästä kauhusta.

Eivät halua ymmärtää nuo poloiset ihmiset, eivät halua ymmärtää, että kaikki mikä jatkuu, kehittyy ajassa.

Eivät halua ymmärtää nuo poloiset ihmiset, että kaikki mikä jatkuu, rappeutuu ajan myötä.

Eivät halua ymmärtää nuo poloiset ihmiset, että kaikki mikä jatkuu, muuttuu mekaaniseksi, rutiininomaiseksi, tylsäksi.

On kiireellistä, on välttämätöntä, on ehdottoman tärkeää tiedostaa täysin kuoleman syvä merkitys, vain siten katoaa pelko lakata olemasta.

Ihmiskuntaa huolellisesti tarkkailemalla voimme todeta, että mieli on aina pullotettu tunnettuun ja haluaa, että se, mikä on tunnettua, jatkuu haudan tuolla puolen.

Mieli, joka on pullotettu tunnettuun, ei voi koskaan kokea tuntematonta, todellista, totta.

Vain rikkomalla ajan pullon oikean meditaation avulla voimme kokea IANKAIKKISEN, AJATTOMAN, TODELLISEN.

Ne, jotka haluavat jatkaa, pelkäävät kuolemaa, ja heidän uskomuksensa ja teoriansa palvelevat vain huumausaineena.

Kuolemassa itsessään ei ole mitään pelottavaa, se on jotain hyvin kaunista, ylevää, sanoin kuvaamatonta, mutta mieli, joka on pullotettu tunnettuun, liikkuu vain siinä noidankehässä, joka kulkee herkkäuskoisuudesta skeptisyyteen.

Kun todella tiedostamme täysin kuoleman syvän ja perinpohjaisen merkityksen, huomaamme silloin itse suoran kokemuksen kautta, että Elämä ja Kuolema muodostavat täydellisen, yhtenäisen kokonaisuuden.

Kuolema on Elämän varasto. Elämän polku muodostuu kuoleman kavioiden jäljistä.

Elämä on määrättyä ja määräävää Energiaa. Syntymästä kuolemaan ihmiselimistössä virtaa erilaisia energiamuotoja.

Ainoa energiamuoto, jota ihmiselimistö ei kestä, on KUOLEMAN SÄDE. Tällä säteellä on liian korkea sähköjännite. Ihmiselimistö ei kestä sellaista jännitettä.

Samoin kuin salama voi repiä puun, samoin myös kuoleman säde, virratessaan ihmiselimistön läpi, tuhoaa sen väistämättä.

Kuoleman säde yhdistää kuoleman ilmiön syntymän ilmiöön.

Kuoleman säde aiheuttaa hyvin syvällisiä sähköjännityksiä ja tietyn avainsävelen, jolla on määräävä voima yhdistää geenit hedelmöittyneen munasolun sisällä.

Kuoleman säde palauttaa ihmiselimistön sen perusosiksi.

EGO, energinen MINÄ, jatkuu valitettavasti jälkeläisissämme.

Mikä on Totuus kuolemasta, mikä on kuoleman ja hedelmöityksen välinen aika, on jotain, joka ei kuulu aikaan ja jonka voimme kokea vain meditaation tieteen avulla.

Koulujen, lukioiden ja yliopistojen opettajien on opetettava oppilailleen tien, joka johtaa TODELLISEN, TOTUUDELLISEN kokemiseen.