La Paz

RAUHAA ei voi saavuttaa MIELEN kautta, koska se ei ole MIELESTÄ. RAUHA on TYYNEN SYDÄMEN ihana tuoksu.

RAUHA ei ole projekteja, kansainvälistä poliisia, YK:ta tai OAS:ia. RAUHA ei ole kansainvälisiä sopimuksia tai hyökkääviä armeijoita, jotka taistelevat RAUHAN nimissä.

Jos todella haluamme todellista RAUHAA, meidän on opittava elämään kuin vartija sotatilassa, aina valppaina ja tarkkaavaisina, Mieli valmiina ja joustavana, koska RAUHA ei ole romanttisia FANTASIOITA tai kauniita unelmia.

Jos emme opi elämään valmiustilassa hetki hetkeltä, niin RAUHAAN johtava tie muuttuu mahdottomaksi, kapeaksi ja äärimmäisen vaikeaksi, ja lopulta se päättyy umpikujaan.

On välttämätöntä ymmärtää, on kiireellistä tietää, että TYYNEN SYDÄMEN aito RAUHA ei ole talo, johon voimme saapua ja jossa meitä odottaa iloisesti kaunis neito. RAUHA ei ole päämäärä, paikka jne.

RAUHAN tavoittelu, sen etsiminen, projektien tekeminen sen pohjalta, taisteleminen sen nimissä, sen mainostaminen, järjestöjen perustaminen sen eteen työskentelyyn jne., on täysin järjetöntä, koska RAUHA ei ole MIELESTÄ, RAUHA on tyynen sydämen ihana tuoksu.

RAUHAA ei osteta eikä myydä, eikä sitä voida saavuttaa LEPYTTELYJÄRJESTELMÄLLÄ, erikoisvalvonnalla, poliisilla jne.

Joissakin maissa kansallinen armeija kulkee maaseudulla tuhoamassa kyliä, murhaamassa ihmisiä ja teloittamassa oletettuja rosvoja, kaikki tämä muka RAUHAN nimissä. Tällaisen menettelyn tuloksena on BARBAARISUUDEN lisääntyminen.

Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa, viha tuottaa lisää vihaa. RAUHAA ei voida valloittaa, RAUHA ei voi olla väkivallan tulos. RAUHA tulee luoksemme vasta, kun hajotamme MINÄN, kun tuhoamme sisällämme kaikki PSYKOLOGISET tekijät, jotka tuottavat sotia.

Jos haluamme RAUHAA, meidän on tarkasteltava, meidän on tutkittava, meidän on nähtävä kokonaiskuva, eikä vain yhtä sen nurkkaa.

RAUHA syntyy meissä, kun olemme muuttuneet radikaalisti sisäisesti.

Valvonta-, RAUHANPUOLEISTEN järjestöjen, lepyttelyjen jne. kysymys ovat erillisiä yksityiskohtia, pisteitä elämän valtameressä, erillisiä osia OLEMASSAOLON kokonaiskuvasta, jotka eivät koskaan voi ratkaista RAUHAN ongelmaa sen radikaalissa, kokonaisvaltaisessa ja lopullisessa muodossa.

Meidän on katsottava kuvaa kokonaisuudessaan, maailman ongelma on yksilön ongelma; jos YKSILÖLLÄ ei ole RAUHAA sisällään, yhteiskunta, maailma elää väistämättä sodassa.

Koulujen, korkeakoulujen, yliopistojen opettajien tulisi työskennellä RAUHAN puolesta, elleivät he rakasta BARBAARISUUTTA ja VÄKIVALTAA.

On kiireellistä ja välttämätöntä osoittaa uuden sukupolven oppilaille seurattava reitti, sisäinen tie, joka voi johtaa meidät täsmälleen tyynen sydämen aitoon RAUHAAN.

Ihmiset eivät osaa todella ymmärtää, mitä todellinen sisäinen RAUHA on, ja he haluavat vain, ettei kukaan tule heidän tielleen, ettei heitä häiritä, ettei heitä vaivata, vaikka he ottavatkin omalla vastuullaan oikeuden häiritä ja vaivata ja katkeroittaa elämän lähimmäisilleen.

Ihmiset eivät ole koskaan kokeneet todellista RAUHAA, ja heillä on siitä vain absurdeja mielipiteitä, romanttisia ihanteita, virheellisiä käsityksiä.

Varkaille RAUHA olisi onni voida varastaa rankaisematta ilman, että poliisi tulee heidän tielleen. Salakuljettajille RAUHA olisi mahdollisuus salakuljettaa tavaroitaan kaikkialle ilman, että viranomaiset estävät sitä. Kansan riistäjille RAUHA olisi myydä kalliilla, riistää oikealta ja vasemmalta ilman, että hallituksen viralliset tarkastajat kieltävät sen. Prostituoiduille RAUHA olisi nauttia nautintovuoteissaan ja riistää kaikkia miehiä vapaasti ilman, että terveys- tai poliisiviranomaiset puuttuvat mitenkään heidän elämäänsä.

Jokainen muodostaa mielessään viisikymmentä tuhatta absurdia fantasiaa RAUHASTA. Jokainen yrittää rakentaa ympärilleen itsekästä muuria, joka koostuu vääristä ideoista, uskomuksista, mielipiteistä ja absurdeista käsityksistä siitä, mitä RAUHA on.

Jokainen haluaa RAUHAA omalla tavallaan, oikkujensa, makunsa, tottumustensa, virheellisten tapojensa jne. mukaisesti. Jokainen haluaa sulkea itsensä suojamuuriin, fantastiseen, tarkoituksenaan elää omaa RAUHAA, väärin käsitettynä.

Ihmiset taistelevat RAUHAN puolesta, he haluavat sitä, he rakastavat sitä, mutta he eivät tiedä, mitä RAUHA on. Ihmiset haluavat vain, ettei heitä häiritä, että jokainen voi tehdä pahuuksiaan rauhassa ja mukavasti. Sitä he kutsuvat RAUHAKSI.

Ei ole väliä, mitä pahuuksia ihmiset tekevät, jokainen uskoo, että se, mitä hän tekee, on hyvää. Ihmiset löytävät oikeutuksen jopa pahimmille rikoksille. Jos juoppo on surullinen, hän juo, koska hän on surullinen. Jos juoppo on iloinen, hän juo, koska hän on iloinen. Juoppo oikeuttaa aina alkoholin paheen. Sellaisia ovat kaikki ihmiset, kaikille rikoksille he löytävät oikeutuksen, kukaan ei pidä itseään pahana, kaikki olettavat olevansa oikeudenmukaisia ja kunniallisia.

On monia kulkureita, jotka olettavat virheellisesti, että RAUHA on mahdollisuus elää ilman työtä, erittäin rauhallisesti ja ilman ponnisteluja maailmassa, joka on täynnä ihania romanttisia fantasioita.

RAUHASTA on miljoonia virheellisiä mielipiteitä ja käsityksiä. Tässä tuskallisessa maailmassa, jossa elämme: jokainen etsii fantastista RAUHAA, mielipiteidensä rauhaa. Ihmiset haluavat nähdä maailmassa unelmiensa rauhan, erityisen rauhansa, vaikka jokainen sisällään kantaa psykologisia tekijöitä, jotka tuottavat sotia, vihamielisyyttä, kaikenlaisia ongelmia.

Näinä maailmanlaajuisen kriisin aikoina jokainen, joka haluaa tulla kuuluisaksi, perustaa RAUHANPUOLEISIA järjestöjä, mainostaa ja muuttuu RAUHAN puolustajaksi. Emme saa unohtaa, että monet kettupoliitikot ovat voittaneet NOBELIN RAUHANPALKINNON, vaikka heillä onkin oma hautausmaa ja että he ovat tavalla tai toisella käskeneet murhata salaa monia ihmisiä, kun he ovat olleet vaarassa jäädä varjoon.

On myös todellisia ihmiskunnan opettajia, jotka uhrautuvat opettamalla kaikissa paikoissa maan päällä MINÄN HÄVITTÄMISEN oppia. Nämä opettajat tietävät omasta kokemuksestaan, että vain hajottamalla sisällämme olevan Mefistofeleen, sydämen rauha tulee luoksemme.

Niin kauan kuin jokaisen yksilön sisällä on vihaa, ahneutta, kateutta, mustasukkaisuutta, hankintaviettiä, kunnianhimoa, vihaa, ylpeyttä jne. jne. on väistämättä sotia.

Tunemme monia ihmisiä maailmassa, jotka olettavat löytäneensä RAUHAN. Kun olemme tutkineet näitä ihmisiä perusteellisesti, olemme voineet osoittaa, että he eivät edes etäisesti tunne RAUHAA ja että he ovat vain sulkeutuneet johonkin yksinäiseen ja lohduttavaan tapaan tai johonkin erityiseen uskomukseen jne., mutta todellisuudessa nämä ihmiset eivät ole edes etäisesti kokeneet, mitä tyynen sydämen todellinen RAUHA on. Todellisuudessa nämä köyhät ihmiset ovat vain valmistaneet itselleen keinotekoisen rauhan, jonka he tietämättömyydessään sekoittavat SYDÄMEN AITOON RAUHAAN.

On järjetöntä etsiä RAUHAA ennakkoluulojemme, uskomustemme, ennakkokäsitystemme, halujemme, tapojemme jne. vääristä muureista.

Niin kauan kuin MIELEN sisällä on psykologisia tekijöitä, jotka tuottavat vihamielisyyttä, erimielisyyksiä, ongelmia, sotia, ei ole todellista RAUHAA.

Aito RAUHA tulee viisaasti ymmärretystä laillisesta kauneudesta.

Tyynen sydämen kauneus huokuu todellisen sisäisen RAUHAN herkullista tuoksua.

On kiireellistä ymmärtää ystävyyden kauneus ja kohteliaisuuden tuoksu.

On kiireellistä ymmärtää kielen kauneus. On välttämätöntä, että sanoissamme on vilpittömyyden aine. Emme saa koskaan käyttää epärytmillisiä, epäharmonisia, karkeita, absurdeja sanoja.

Jokaisen sanan pitäisi olla todellinen sinfonia, jokaisen lauseen pitäisi olla täynnä henkistä kauneutta. On yhtä huono puhua, kun pitäisi vaieta, ja vaieta, kun pitäisi puhua. On rikollisia hiljaisuuksia ja on häpeällisiä sanoja.

Joskus puhuminen on rikos, joskus vaikeneminen on myös toinen rikos. On puhuttava, kun on puhuttava, ja vaiettava, kun on vaiettava.

Älkäämme leikkikö sanalla, koska sillä on vakava vastuu.

Jokainen sana on punnittava ennen sen lausumista, koska jokainen sana voi tuottaa maailmassa paljon hyödyllistä ja paljon hyödytöntä, paljon hyötyä tai paljon vahinkoa.

Meidän on pidettävä huolta eleistämme, käytöstavoistamme, pukeutumisestamme ja kaikenlaisista teoistamme. Olkoot eleemme, pukeutumisemme, tapamme istua pöydässä, tapamme käyttäytyä syödessä, tapamme palvella ihmisiä salissa, toimistossa, kadulla jne. aina täynnä kauneutta ja harmoniaa.

On välttämätöntä ymmärtää hyvyyden kauneus, tuntea hyvän musiikin kauneus, rakastaa luovan taiteen kauneutta, jalostaa tapaamme ajatella, tuntea ja toimia.

Ylin kauneus voi syntyä meissä vasta, kun MINÄ on kuollut radikaalisti, kokonaan ja lopullisesti.

Olemme rumia, kauheita, inhottavia niin kauan kuin meillä on sisällämme ja hyvin elossa PSYKOLOGINEN MINÄ. Kauneus kokonaisuudessaan on mahdotonta meissä niin kauan kuin PLURALISOITU MINÄ on olemassa.

Jos haluamme aitoa RAUHAA, meidän on vähennettävä MINÄ kosmiseksi pölyksi. Vain siten meissä on sisäistä kauneutta. Tuosta kauneudesta syntyy meissä rakkauden viehätys ja sydämen todellinen RAUHA.

LUOVA RAUHA tuo järjestystä itseen, poistaa sekaannuksen ja täyttää meidät laillisella onnella.

On välttämätöntä tietää, että mieli ei voi ymmärtää, mitä todellinen RAUHA on. On kiireellistä ymmärtää, että tyynen sydämen rauha ei tule luoksemme ponnistelun kautta tai sen tosiasian vuoksi, että kuulumme johonkin seuraan tai järjestöön, joka on omistautunut RAUHAN mainostamiseen.

Aito rauha tulee luoksemme täysin luonnollisella ja yksinkertaisella tavalla, kun valloitamme takaisin viattomuuden mielessä ja sydämessä, kun meistä tulee kuin herkkiä ja kauniita lapsia, herkkiä kaikelle kauniille kuten kaikelle rumalle, kaikelle hyvälle kuten kaikelle pahalle, kaikelle makealle kuten kaikelle karvaalle.

On välttämätöntä valloittaa takaisin kadonnut lapsuus sekä mielessä että sydämessä.

RAUHA on jotain valtavaa, laajaa, ääretöntä, se ei ole mitään, jonka mieli on muodostanut, se ei voi olla oikun tulos eikä idean tuote. Rauha on atominen aine, joka on hyvän ja pahan tuolla puolen, aine, joka on kaiken moraalin tuolla puolen, aine, joka huokuu ITSENSÄ sisuksista.