Hubannaafi Yaadannoo

Yaadaa qabachuun sammuu keessatti waan arginee fi dhageenye, waan dubbisne, waan namoonni biroo nuuf himan, waan nu mudate, fi kkf. kuusuu yaaluudha.

Barsiisonni barattoonni isaanii jechoota isaanii, himoota isaanii, waan kitaaba barnootaa keessatti barreeffame, boqonnaa guutuu, hojii manaa hedduu, qabxiilee fi komaalee isaanii hundaanuu sammuutti akka qabatan barbaadu.

Qormaata darbuun waan nuuf himame, waan karaa maashiniin dubbisne yaadachuudha, afaaniin yaada qabachuu, akka kookoo ykn billaachaatti irra deddeebisuu, waan sammuu keessatti kuufanne hunda.

Dhaloonni haaraan galmeewwan hunda akka raadiyoo irra deddeebisuun yaada qabachuun, gadi fageenyaan hubachuu akka hin taane hubachuun barbaachisaadha. Yaadaa qabachuun hubachuu miti, hubannaa malee yaadaa qabachuun faayidaa hin qabu, yaadannoon kan darbee dha, waan du’eedha, waan jireenya hin qabneedha.

Barattoonni mana barnootaa, kolleejjii fi yuunivarsiitii hundi hiika gadi fagoo hubannaa gadi fageenya qabu dhugumaan hubachuun barbaachisaa, ariifachiisaa fi yeroo ammaa kan barbaachisudha.

HUBANNAAN waan yeroodhaan, kallattiin dhufu, waan ciminaan jireenya keessatti arginu, waan gadi fageenyaan muuxannoo irraa argannu, akkasumas kan dirqamaan burqaa dhugaa sochii of beekaa ta’ee dhufudha.

Yaadaa qabachuun, irra deebi’anii yaadachuun waan du’eedha, kan darbeedha, akkasumas kan nama gaddisiisudha, yaada, dhaadhessaa, yaada, yaada gaarii fakkeenyaaf fudhannee karaa maashiniin hordofuu fi of beekaa malee itti fufuuf yaannu ta’a.

HUBANNAA DHUGAA keessatti, hubannaa gadi fagoo keessatti, hubannaa gadi fagoo keessatti dhiibbaa keessoo yaada qabiyyeetiin kan uumame, dhiibbaa dhaabbataa kan keessa keenyaa keessaa dhalate qofaatu jira, sunis hunda.

Hubannaan dhugaa akka sochii ofumaan, uumamaa, salphaa, bilisa ta’e kan adeemsa gaddisiisaa filannoo irraa bilisa ta’etti mul’ata; qulqulluu kan shakkiin hin jirre. HUBANNAAN burqaa DHOKSAA sochii yoo ta’e baay’ee dinqisiisaa, ajaa’ibsiisaa, ijaaraa fi gadi fageenyaan kan nama kabachiisudha.

Sochiin kan yaadaa waan dubbisnee irratti, yaada gaarii nuti isaan geenyuuf yaannu irratti, seera, amala nu barsiisani irratti, muuxannoowwan sammuu keessatti kuufaman, fi kkf. irratti hundaa’e, shallaggudha, filannoo gaddisiisaa irratti kan hundaa’edha, kan lama ta’e, filannoo yaadaa irratti kan hundaa’e, akkasumas dirqamaan dogoggoraa fi gaddatti kan geessudha.

Waan goonu yaadannootti madaquun, waan goonu akka yaada sammuu keessatti kuufame waliin walsimuuf yaaluun waan nama ajaa’ibsiisuu miti, waan gowwaa, bilisa hin taane, akkasumas dirqamaan dogoggoraa fi gaddatti nu geessuu danda’uudha.

Qormaata darbuun, waggaa darbuun nama gowwaa tokko kan mala fi yaada gaarii qabuun raawwatama.

Mata dureewwan baratamanii fi qoratamnu hubachuun waan addaati, yaada qabachuutti hin hidhatu, kan ogummaa dhugaa kan hubannaa sirrii waliin walitti hin makamneedha.

Namoonni gocha isaanii hunda yaada gaarii, yaadrimee fi yaadannoowwan gosa hunda kan mana kuusaa sammuu keessatti kuufaman irratti hundeesuu barbaadan yeroo hunda wal bira qabu, wal bira qabuun bakka jiruutti hinaaffaanis ni jiraata. Namoonni sun ofii isaanii, maatii isaanii, ijoollee isaanii ijoollee ollaatiin, namoota ollaatiin wal bira qabu. Mana isaanii, meeshaalee manaa, uffata isaanii, waan isaanii hunda, waan ollaatiin ykn ollaa ykn namoota birootiin wal bira qabu. Yaada isaanii, ogummaa ijoollee isaanii yaada namoota biroo, ogummaa namoota birootiin wal bira qabu, hinaaffaan ni dhufa, innis burqaa dhoksaa sochii ta’a.

Addunyaaf kan nama gaddisiisu, mekaanizimiin hawaasaa hundi hinaaffaa fi hafuura horachuutti kan hundaa’edha. Namni hundi nama hunda hinaafa. Yaada, waan, namoota ni hinaafna, akkasumas maallaqa fi maallaqa dabalataa, yaadrimee haaraa, yaada haaraa sammuu keessatti kuufannu, waan haaraa kan firoota keenya ajaa’ibsiisuuf, fi kkf. horachuu barbaanna.

HUBANNAA DHUGAA, sirrii, dhugaa keessatti jaalalli dhugaa jira, afaaniin yaadachuun qofti hin jiru.

Waan yaadannu, waan sammuutti kenninu dafee ni irraanfatama sababni isaas sammuun amanamaa miti. Barattoonni mana kuusaa yaadaa keessatti, yaada gaarii, yaadrimee, barreeffamoota guutuu kan jireenya keessatti faayidaa hin qabne kan xumura irratti yaadannoo keessaa bakka tokko malee badaniitti galchu.

Namoonni dubbisuu fi karaa maashiniin dubbisuu qofa jiraatan, namoonni yaadrimee mana kuusaa sammuu keessatti kuusuun isaan gammachiisu sammuu ni balleessu, gaddaan ni miidhu.

Nuti barumsa dhugaa gadi fageenya qabu fi of beekaa ta’e kan hubannaa gadi fagoo irratti hundaa’e irratti hin dubbannu. Nuti mala barnootaa bara durii fi yeroo hin eegganne qofa balaaleffanna. Sirna barnootaa karaa maashiniin hojjetamu, yaada qabachuu hunda, fi kkf. balaaleffanna. Bakka hubannaan dhugaa jiru yaadaa qabachuun hin barbaachisu.

Barachuu nu barbaachisa, kitaabota faayidaa qaban nu barbaachisu, barsiisota mana barnootaa, kolleejjii, yuunivarsiitii nu barbaachisu. GURU, qajeeltoowwan hafuuraa, mahaatmaa, fi kkf. nu barbaachisu garuu barumsawwan guutummaatti hubachuun barbaachisaadha, mana kuusaa yaadaa amanamaa hin taane keessatti qofa galchuu miti.

Hanga ofii keenya yaada sammuu keessatti kuufame waliin, yaada gaarii waliin, waan ta’uu ambisiyoona qabnu waliin wal bira qabuu amala badaa qabnuitti dhugumaan bilisa ta’uu hin dandeenyu, fi kkf.

Yeroo dhugaan barumsawwan fudhanne hubannu, sammuu keessatti yaada qabachuu ykn yaada gaariitti jijjiiruu hin barbaachisnu.

Bakka wal bira qabuun waan amma asitti jirru fi waan booda ta’uu barbaannu, bakka jireenya keenya hojiirra oolmaa yaada gaarii ykn fakkeenya nuti isa madaquuf yaallu waliin wal bira qabuun jaalalli dhugaa jiraachuu hin danda’u.

Wal bira qabuun hundi jibbisiisaadha, wal bira qabuun hundi soda, hinaaffaa, boona, fi kkf fida. Soda waan barbaannu galmaan gahuu dhabuu, hinaaffaa guddina ormaa, boona sababni isaas nuti warra kaan caalaatti akka guddatne nutti dhaga’ama. Waan jireenya keessatti hojiirra oolchuun barbaachisaa ta’e, yoo fokkisaa, hinaaffaa, ofittummaa, sassataa, fi kkf taanes qulqulluu ta’uuf of hin fakkeessinu, eessaa akka eegalle beeknee, akkasumas ofii keenya gadi fageenyaan hubanna, akka nuti jirrutti malee akka nuti ta’uu barbaannutti ykn akka nuti of fakkeessinutti miti.

YOOn, OFII, yoo of ilaaluu, waan nuti dhugumaan amma asitti jirru hubachuuf hubachuu hin barannetti hiikuun hin danda’amu karaa bu’uuraa fi guutummaatti hojiirra ooluun.

Yoo dhugumaan hubachuu barbaanne barsiisota keenya, barsiisota, guruu, luboota, barsiisota, qajeeltoowwan hafuuraa, fi kkf. dhaggeeffachuu qabna.

Dargaggoonni fi shamarran dhaloota haaraa hiika kabaja, ulfina abbootii keenya, barsiisota, qajeeltoowwan hafuuraa, guruu, mahaatmaa, fi kkf. dhabaniiru.

Barumsawwan hubachuun hin danda’amu yeroo abbootii keenya, barsiisota, barsiisota ykn qajeeltoowwan hafuuraa ulfeessuu fi kabajuu hin beeknu.

Yaadaa qabachuun karaa maashiniin waan baranne hubannaa gadi fagoo malee sammuu fi onnee ni jijjiira akkasumas hinaaffaa, soda, boona, fi kkf. ni uuma.

Yeroo dhugaan of beekaa fi gadi fageenyaan dhaggeeffachuu beeknu, humni dinqisiisaan, hubannaan dinqisiisaan, uumamaa, salphaan, bilisa kan adeemsa maashiniin hojjetamu hunda irraa, bilisa kan yaaduu hunda irraa, bilisa kan yaadaa qabachuu hunda irraa keessa keenyaa keessatti ni uumama.

Yoo sammuun barataa carraaqqii yaadaa guddaa inni raawwachuu qabu irraa bilisa ba’e, caasaa bu’uuraa fi gabatee yeroo elementootaa barattoota barnoota sadarkaa lammaffaatti barsiisuun guutummaatti ni danda’ama akkasumas walitti dhufeenya fi Qaantaa barataa digirii jalqabaa hubachiisuun ni danda’ama.

Akkuma barsiisota mana barnootaa sadarkaa lammaffaa waliin mari’anne, akka barnoota bara durii fi yeroon isaa darbeef hinaaffa dhugaan akka sodaatani hubanna. Barattoonni hundi yaadatti akka qabatan barbaadu hubachuu baatanillee.

Yeroo tokko tokko yaadaa qabachuu caalaa hubachuun caalaatti akka gaarii ta’e ni fudhatu garuu sana booda foormulaawwan fiiziksii, keemistirii, herrega, fi kkf. sammuu keessatti galmeessuu irratti jabaatu.

Yaanni kun sobaadha sababni isaas yeroo foormulaan fiiziksii, keemistirii, herrega, fi kkf, karaa hubannaa qabuun hubatamu malee sadarkaa sammuu kan biroo kan akka of beekaa hin taane, gad of beekaa, of beekaa gadii fi kkf. keessatti galmeessuun hin barbaachisu, qaama psayiki keenyaa ta’ee dhufa akkasumas beekumsa uumamaa yeroodhaan akka mul’atu danda’a yeroo haalli jireenyaa isa barbaadu.

Beekumsi GUUTUU kun akka OMNISHIYENSIYAA tokkootti nuuf dhufa, karaa mul’ataa of beekaa ta’een.

Hubannaan gadi fagoo fi sadarkaa sammuu hunda keessatti kan danda’amu xiinxala gadi fagoo keessoo sammuutiin qofa.