Jaalala

Barreesuma mana barumsaatii kaasee, barattoonni dhiiraa fi dhalaa waan jaalala jedhamu kana guutummaatti hubachuu qabu.

SODAA fi HIRKATTUMMAAN jaalala waliin walitti makamuu danda’a garuu jaalala miti.

Barattoonni dhiiraa fi dhalaa warra isaaniitti fi barsiisota isaaniitti kan hirkatan yoo ta’u, akka isaan kabajan fi yeroo tokkotti akka isaan sodaatan ifaadha.

Daa’imman dhiiraa fi shamarran, dargaggoonni dhiiraa fi shamarran uffata, nyaata, maallaqa, mana jireenyaa fi kkf ilaalchisee warra isaaniitti kan hirkatan yoo ta’u, eegumsa akka isaaniif godhanii fi warra isaaniitti akka hirkatan ni beeku, kanaafuu isaan ni kabajuu fi hanga tokko ni sodaatu, garuu kun jaalala miti.

Waan nuti jennu kanaaf fakkeenyaaf, daa’imni dhiiraa ykn shamarran, dargaggeessi ykn shamarran hiriyaa isaanii mana barumsaa keessatti warra isaanii caalaa akka amanan guutumaan guutuutti mirkaneessuu dandeenya.

Dhugumatti daa’imman dhiiraa fi shamarran, dargaggoonni dhiiraa fi shamarran waan iccitii kan warra isaanii waliin matumaa hin dubbatanne hiriyaa isaanii waliin ni dubbatu.

Kunimmoo ijoollee fi warra gidduutti amantaan dhugaa akka hin jirre, jaalalli dhugaa akka hin jirre nutti agarsiisa.

Jaalalaa fi waan kabaja, sodaachuu, hirkattummaa, sodaa jedhamu gidduutti garaagarummaan bu’uuraa jiraachuu isaa hubachuun ARKAAN DHAAF.

Warra keenyaa fi barsiisota keenya kabajuun barbaachisaadha, garuu kabajaan jaalala waliin walitti hin makamne.

KABAJAA fi JAALALLI dhiibbaan wal qabachuu qabu, garuu tokko kan biraa waliin walitti hin makuu qabnu.

Warri ijoollee isaaniif ni sodaatu, ogummaa gaarii, fuudhaa fi heeruma gaarii, eegumsa fi kkf isaaniif hawwu, soda kana jaalala dhugaa waliin walitti maku.

Jaalala DHUGAA malee, warri fi barsiisonni dhaloota haaraa ogummaadhaan geggeessuun akka hin danda’amne hubachuun barbaachisaadha, yaanni gaariin yoo jiraateyyuu.

Karaan gara ABISMO geessu YAADA GAARII DHUGAAN dhagaadhaan kan miidhagsameedha.

Haala addunyaa irratti beekamaa ta’e kan “WARRAAQXITTOOTA SABABA HIN QABNE” argina. Kun dhibee sammuu addunyaa guutuutti tamsa’eedha. “IJoollee GAARII”, warri isaanii akka malee isaan jaallatan, akka malee isaan kunuunsan, baay’ee isaan jaallatan, karaa deemtota dadhaboo kan saaman, dubartoota kan rukutan fi gudeedan, kan hatan, dhagaa kan darbatan, gareedhaan bakka hundatti miidhaa kan geessisan, barsiisota fi maatii hin kabajannee fi kkf. kkf. kkf.

“WARRAAQXITTOONNI SABABA HIN QABNE” jaalala dhugaa dhabuu irraa kan ka’eedha.

Bakka jaalalli dhugaa jiruutti “WARRAAQXITTOONNI SABABA HIN QABNE” jiraachuu hin danda’an.

Maatiin ijoollee isaanii dhugaan jaallataniiru yoo ta’e, ogummaadhaan akkamitti akka isaan qajeelchan ni beeku, kanaafuu “WARRAAQXITTOONNI SABABA HIN QABNE” hin jiraatan ture.

Warraaqxitoonni sababa hin qabne qajeelfama sirrii hin taane irraa kan ka’eedha.

Maatiin ijoollee isaanii ogummaadhaan qajeelchuuf dhugaan of kennuuf jaalala ga’aa hin qaban.

Maatiin ammayyaa maallaqa qofa yaaduu fi ijoolleef dabalataan dabalataan, konkolaataa isa dhumaa, uffata bifa isa dhumaa, kkf kennuu qofa yaadu, garuu dhugaan hin jaallatan, akkamitti akka jaallatan hin beekan, kanaafuu “warraaqxitoonni sababa hin qabne”.

Qallallummaan yeroo kanaa jaalala DHUGAA dhabuu irraa kan ka’eedha.

Jireenyi ammayyaa hora gadi fagummaa hin qabnee fi gad fagummaa hin qabne fakkaata.

Haroo jireenya gadi fageenya qabu keessatti uumamni hedduun, qurxummiin hedduun jiraachuu danda’u, garuu horri daandii irra jiruuf biftuun aduu gogguun isaa hin oolu, yeroo sanatti wanti hafu dhoqqee, baduu, fokkisaadha.

Jaalala barachuu yoo baanne miidhagina jireenyaa guutummaatti hubachuun hin danda’amu.

Namoonni kabaja fi sodaa waan jaalala jedhamu waliin walitti maku.

Olaanoo keenya ni kabajna, isaan sodaanna, sana booda isaan jaallanna jennee yaanna.

Ijoolleen warra isaanii fi barsiisota ni sodaatu, isaan ni kabaju, sana booda isaan jaallanna jennee yaadu, garuu dhugaan isaan sodaatu qofa.

Ijoolleen reebicha, afaan qabsiisaa, qabxii gad aanaa, mana ykn mana barumsaatti gorsa ni sodaatu, sana booda warra isaanii fi barsiisota akka jaallatan ni yaadu, garuu dhugaan isaan sodaatu qofa.

Hojii, abbaa qabeenyaa irratti hirkanna, hiyyummaa ni sodaanna, hojii dhabuu ni sodaanna, sana booda abbaa qabeenyaa ni jaallanna jennee yaanna, faayidaa isaa hanga eegnutti, qabeenya isaa hanga kunuunsnutti, garuu kun JAALALA miti, kun sodaadha.

Namoonni hedduun iccitii jireenyaa fi du’aa keessatti mataa isaaniitiin yaaduu ni sodaatu, gaafachuu, qorachuu, hubachuu, barachuu fi kkf ni sodaatu, sana booda “WAAQAYYON JAALLADHA, SUNIMMOO GA’AADHA!” jedhanii iyyu.

WAAQAYYON akka jaallatan ni yaadu garuu dhugaan hin JAALLATAN, ni sodaatu.

Yeroo waraanaa haati manaa abbaa manaa ishee yeroo kamiyyuu caalaa akka jaallattu ni dhaga’amti, gara manaatti akka deebi’u hawwiidhaan eegdi, garuu dhugaan ishee hin jaallattu, abbaa manaa dhabuu, eegumsa dhabuu fi kkf qofa sodaatti. kkf. kkf.

Gabrummaan xiinsammuu, hirkattummaan, nama irratti hirkachuun JAALALA miti. SODAA qofa, kana qofa.

Ijoolleen barnoota keessatti BARSIISEE ykn BARSISUU irratti kan hirkatu yoo ta’u, ARI’AMUUN, qabxii gad aanaan, gorsaan akka sodaatu ifaadha, yeroo baay’ee akka JAALLATU ni yaada, wanti ta’u garuu isa sodaachuudha.

Haati manaa yeroo deessu ykn dhukkuba kamiinuu du’aaf yeroo saaxilamtu, abbaan manaa yeroo kamiyyuu caalaa akka jaallatu ni yaada, garuu wanti ta’u ishee dhabuu sodaachuudha, isheetti wantoota hedduutti, kan akka nyaata, saalqunnamtii, uffata miicuu, hammachuutti ni hirkata, ishee dhabuu sodaata. Kun JAALALA miti.

Namni hunduu nama hunda akka jaallatu dubbata, garuu kana hin jiru: jireenya keessatti nama JAALALA DHUGAADHAAN beeku argachuun baay’ee hin argamu.

Warri ijoollee isaanii dhugaan jaallataniiru yoo ta’e, ijoolleen warra isaanii dhugaan jaallataniiru yoo ta’e, barsiisonni barattoota isaanii dhiiraa fi dhalaa dhugaan jaallataniiru yoo ta’e, waraanarra hin turan ture. Waraanni dhibbeentaa dhibbaan hin danda’amu ture.

Wanti ta’e namoonni jaalalli maal akka ta’e hin hubanne, sodaa hundaan, gabrummaa xiinsammuu hundaan, fedhii hundaan, kkf waan JAALALA jedhamu waliin walitti maku.

Namoonni akkamitti akka JAALLATAN hin beekan, namoonni jaalala beekaniiru yoo ta’e, jireenyi dhugaan jannata ta’a.

JAALLATTOONNI akka jaallatan yaaduu fi hedduun dhiigaan dhugaa bahuuf qophiidha. Garuu FEDHII qofa qabu. FEDHIIN yeroo guutamu gamoon waraqaa ni kufa.

FEDHIIN YAADA fi ONNEE gowwoomsuu danda’a. Namni FEDHII qabu hunduu AKKA JAALLATE ni yaada.

Jireenya keessatti hiriyyaa dhugaan jaallate argachuun baay’ee hin argamu. Hiriyyoonni FEDHII QABAN ni baay’atu garuu hiriyyaa JAALLATE argachuun baay’ee ulfaataadha.

Artistoonni hunduu JAALALA dhaaf ni faarfatu garuu JAALALLI maal akka ta’e hin beekan, FEDHII JAALALA waliin walitti maku.

Jireenya kana keessatti wanti baay’ee ulfaataa ta’e yoo jiraate, FEDHII JAALALA waliin walitti hin makuudha.

FEDHIIN summii irra caalaa mi’aa fi irra caalaa nama gowwoomsuu danda’uudha, yeroo hundumaa dhiigaan injifannoodhaan xumurama.

FEDHIIN dhibbeentaa dhibbaan SAALQUUNNAMTIIDHA, FEDHIIN bineensa, garuu yeroo tokko tokko baay’ee qulqulluu fi nama gowwoomsuu danda’a. Yeroo hundumaa JAALALA waliin walitti makama.

Barsiisota dhiiraa fi dhalaa barattoota, dargaggoota dhiiraa fi shamarraniif, JAALALAA fi FEDHII gidduu jiru akka adda baafatan barsiisuu qabu. Kana qofaan booda jireenya keessatti balaan hedduun ni ittifama.

Barsiisonni dhiiraa fi dhalaa itti gaafatamummaa barattoota dhiiraa fi dhalaa uumuuf dirqama qabu, kanaafuu akka jireenya keessatti nama gaddisiisoo hin taaneef sirriitti qopheessuu qabu.

Waan jaalala jedhamu kana hubachuun barbaachisaadha, waan hinaaffaadhaan, fedhiidhaan, humnaan, sodaadhaan, hidhamiinsa, hirkattummaa xiinsammuu fi kkf waliin walitti makamuu hin dandeenye. kkf. kkf.

JAALALLI, dhiifamaa, ilma namaa keessatti hin jiru, garuu akkasumas waan argachuu danda’amu miti, bituu, akka daraara mana ho’isaa keessatti oomishuun hin danda’amu.

JAALALLI nu keessatti dhalachuu qaba, YOO ISA JIIRRA Sodaachuu, FEDHII SAALQUUNNAMTII, sodaa, gabrummaa xiinsammuu, hirkattummaa fi kkf jireenya keenya keessatti hubanne qofa DHALA. kkf. kkf.

Hanqina XIIN-SAMMUU kana maal akka ta’an hubachuu qabna, jireenya keenya keessatti sadarkaa hubannoo qabu qofatti osoo hin taane sadarkaalee dhokataa fi hin beekamne SAMMUU KEENYAA keessattis akkamitti akka hojjetan hubachuu qabna.

Hanqina kana sammuu keessatti bakka adda addaatti argamu hundaa keessaa baasuun barbaachisaadha. Kana qofaan jaalalli, ofumaan fi qulqulluudhaan, waan JAALALA jedhamu nutti dhalata.

Jaalalaan addunyaa jijjiiruun hin danda’amu. Addunyaa dhugaan jijjiiruu kan danda’u JAALALA qofa.