Ajjeechaa Sana

Namni nama ajjeesuun, waan addunyaa keessatti argamu hunda caalaa kan nama balleessuufi kan malaammaltummaa guddaadha.

Ajjeechaan hamaan, jireenya namoota keenyaa balleessuu keessatti argama.

Adamsitoonni meeshaa isaaniitiin uumamawwan bosonaa kan hin qabne yommuu ajjeesan baayyee sodaachisaa dha, garuu namni nama fakkaatu yoo ajjeese, sana caalaa dhibba baayyee kan jibbamuufi kan sodaachisaadha.

Qawween, boombiin, rasaasaan ykn boombiin atoomikiin qofa miti kan nama ajjeesan, ijaan garaan nama dhukkubsii’uun, ijaan nama xiqqeessuun, ijaan jibbaan guutameen, ijaan garaan nama dhukkubsii’uunis nama ajjeesuun ni danda’ama; ykn gocha galata hin qabneen, gocha gurraachaan, arrabsoon ykn jecha garaan nama dhukkubsii’uunis nama ajjeesuun ni danda’ama.

Addunyaan abbaaafi haadha ishee kan ajjeesan, ijaan, jechaan ykn gocha hamaa isaaniitiin kan ajjeesan, warra galata hin qabneen guutamteetti.

Addunyaan dhiirota utuu hin beekiin haadha manaa isaanii ajjeesaniifi dubartoota utuu hin beekiin abbaa manaa isaanii ajjeesan guutamteetti.

Kan nama gaddisiisu keessaa inni guddaan, addunyaa gara jabeenya qabdu kan keessa jiraannu kana keessatti, ilmi namaa waan baayyee jaallatu ajjeesa.

Namni buddeena qofaan hin jiraatu, garuu dhimmoota xiinqalbii adda addaatiinis jiraata.

Abbaan manaa hedduun utuu haati manaa isaanii hayyamteefii jiraachuu danda’u turan.

Haati manaa hedduun utuu abbaan manaa isaanii hayyamteefii jiraachuu danda’u turan.

Abbootii fi haadholiin maatii hedduun utuu ilmaan isaaniitiin hayyamameefii jiraachuu danda’u turan.

Dhukkubni nama keenya jaallannu gara awwaalchaatti geessu, sababa isaa kan ta’an jechoota nama ajjeesan, ija garaan nama dhukkubsii’u, gocha galata hin qabneefi kkf dha.

Hawaasni dulloomaafi manca’aa ta’e kun, namoota ajjeesan kan hin beekneefi warra qulqulluu of fakkeessaniin guutameera.

Mana hidhaa keessa namoota ajjeesan baay’eetu jira, garuu gosa yakka raawwattootaa isa hamaa ta’e, qulqulluu of fakkeessuun bilisaan deemu.

Ajjeechaan gosa kamiiyyuu sababa hin qabaatu. Nama ajjeesuun rakkoo jireenyaa kamiyyuu hin furu.

Waraanni rakkoo tokkollee hin furre. Magaalota hin qabneen boombii roobsuunfi namoota miliyoonaan lakkaa’aman ajjeesuun waan tokkollee hin fura.

Waraanni waan hamaa, waan suukanneessaa, waan sodaachisaa, waan jibbamaadha. Maashinoota namaa miliyoonaan lakkaa’aman kan rafan, kan hin beekneefi gowwoota ta’an, maashinoota namaa miliyoonaan lakkaa’aman kan hin beekne balleessuuf gara waraanaatti gadi lakkifaman.

Yeroo baayyee balaan addunyaa keessatti uumamu, ykn bakki urjiileen samii keessatti argaman baayyee gadhee ta’uun, dhiirota miliyoonaan lakkaa’aman gara waraanaatti akka gadi lakkifaman taasisa.

Maashinoota namaa waan tokko illee hin hubatan, yeroo gosa dalga kosmik tokkoon dhoksaatti miidhaman, haala balleessuu qabuun socho’u.

Osoo namoonni hubannaa qabaatanii, osoo manneen barnootaa keessatti barattoonni dhiiraafi dubartii haala ogumma qabuun kan barsiifamanii fi hubannoo waliigaltee diinummaafi waraanaa argataniiru ta’ee, haalli biraa ni uumama ture, eenyuyyuu gara waraanaatti hin gadi lakkifamu ture, dalga gubbaa addunyaa kan balaa qabu immoo haala adda ta’een ni fayyadamu ture.

Waraanni foolii nama nyaachu, jireenya holqa keessa jiraachuu, bineensumma gosa hamaa qabu, qaawwee, xiyya, eeboo, ayyaana dhiigaa, waliin kan wal hin simneedha.

Dhiironni waraana keessa jiran hundinuu kan sodaataniidha, kan sodaatanidha, gootonni badhaasa argatan immoo isaanuma kana caalaa kan sodaataniidha, kan sodaatanidha.

Namni of ajjeesuunis baayyee jajjabaa fakkaata, garuu kan sodaatuudha, waan jireenya sodaateef.

Gootichi hundee isaa keessatti nama of ajjeesuudha, yeroo garaan isaa baayyee raafamuu keessatti gowwumma nama of ajjeesuu raawwatu.

Gowwummaan nama of ajjeesuu salphaatti jajjabeenya gootichaatiin ni walitti makama.

Yoo amala loltuu yeroo waraanaa, haala isaa, ija isaa, jechoota isaa, tarkaanfii isaa yeroo lolaa keessatti sirriitti ilaalle, sodaa isaa guutuu mirkaneessuu dandeenya.

Barsiistonni manneen barnootaa, kolleejjiiwwanii fi yuunvarsiitii barattoota isaaniitiif waa’ee waraanaa dhugaa barsiisuu qabu. Barattoonni isaanii dhugaa sana akka hubataniif gargaaruu qabu.

Osoo namoonni hubannoo guutuu waa’ee dhugaa waraanaa kanaa qabaatanii, osoo barsiistonni barattoota isaanii haala ogumma qabuun barsiisanii, lammileen gara qalachatti hin oofamaniiru turan.

Barnoonni bu’uuraa yeroo ammaa manneen barnootaa, kolleejjiiwwaniifi yuunvarsiitii hunda keessatti kennamuu qaba, sababiin isaas hojiin nageenyaaf hojjetaan kan jalqabu manneen barnootaa keessattiidha.

Dhaloonni haaraan waa’ee bineensummaa fi waraanaa hubachuun isaan barbaachisaadha.

Manneen barnootaa, kolleejjiiwwanii fi yuunvarsiitii keessatti diinummaafi waraanni gama hundaan hubatamuu qaba.

Dhaloonni haaraan manguddoonni yaada moofaafi gowwaa qabaniin yeroo hunda dargaggoota aarsaa akka godhaniifi akka looniitti gara qalachatti akka oofan hubachuu qabu.

Dargaggoonni ololli waraanaa ykn sababoota manguddootaan gowwoomfamuu hin qaban, sababiin isaas sababa tokkoon sababa biraa, yaada tokkoon yaada biraa ni mormama, garuu sababni ykn yaanni dhugaa waa’ee waraanaa miti.

Manguddoonni waraana qajeelchuufi dargaggoota gara qalachatti oofuuf sababoota kumaatamaan lakkaa’aman qabu.

Waan barbaachisaa ta’e waa’ee waraanaa sababa kennuu miti, garuu dhugaa waa’ee waraanaa hubachuudha.

Nuti sababaafi xiinxala irratti hin morminu, garuu dura waa’ee waraanaa dhugaa hubachuu qabna, achiis sababa kennuufi xiinxaluu dandeenya jechuu barbaanna.

Osoo xiinxala gadi fagoo ta’e dhiisne dhugaa nama hin ajjeesuu hubachuun hin danda’amu.

Xiinxalli gadi fagoo ta’e qofatu gara dhugaa waa’ee waraanaatti nu geessuu danda’a.

Barsiistonni barattoota isaaniitiif odeeffannoo sammuu qofa kennuu hin qaban. Barsiistonni barattoota isaanii sammuu isaanii akka to’ataniifi dhugaa akka hubatan barsiisuu qabu.

Gosti dulloomaafi manca’aa ta’e kun ajjeesuu qofa yaada. Ajjeesuufi ajjeesuun kun gosa ilmaan namaa kan manca’aa ta’eef qofa kan maluudha.

Karaa televizhinii fi sinimaa, ergamtoonni yakkaa yaada yakkaa isaanii ni babal’isu.

Ijoollee dhiiraafi dubartii dhaloota haaraa guyyaa guyyaan karaa televizhinii, sheekkoo ijoollee, sinimaa, gaazexaa kkf tiin ajjeechaa, dhukaasa, yakka suukanneessaa kkf baayyee gargaaramu.

Amma televizhinii hojjechiisuun jechoota jibbaan guutaman, dhukaasa, hammina malee argamuun hin danda’amu.

Mootummoonni lafaa babal’ina yakkaa irratti homaa hin hojjatani.

Sammuun ijoolleefi dargaggootaan karaa ergamtoota yakkaan, karaa yakkaan hoogganamaa jiru.

Yaadni ajjeesuu baayyee babal’ateera, karaa fiilmii, sheekkoo kkf tiin baayyee babal’ateera, guutummaatti addunyaaf beekamaa ta’eera.

Warri haaraa kan fincilan yakkaan kan baraman yeroo ajjeesan gammadu, warri kaan yeroo du’an arguun isaan gammachiisa. Kana televizhinii mana keessaa, sinimaa, sheekkoo, gaazexaa keessatti baratan.

Yakki bakka hundatti ni babal’ataa, mootummoonni miilla isaa irraa jalqabee, dhiibbaa ajjeesuu sirreessuuf homaa hin hojjetan.

Barsiistonni manneen barnootaa, kolleejjiiwwaniifi yuunvarsiitii sagalee isaanii ol fuudhanii samii fi lafa kana epidemii sammuu kana sirreessuuf socho’uu qabu.

Barsiistonni manneen barnootaa, kolleejjiiwwaniifi yuunvarsiitii gargaarsa barbaadanii televizhinii fi kkf irratti akka dhorkan mootummoota lafaa hunda gaafachuu qabu.

Yakki sababa agarsiisa dhiigaa kana hundaan baayyee dabalaa jira, yeroo deemnu guyyaa namni tokkollee daandii irratti bilisaan ajjeefamna sodaatee socho’uu hin danda’u ni dhufa.

Raadiyoon, Sinimaan, Televizhiniin, Gaazexaan dhiigaa, yakka ajjeesuu akkasitti babal’isuun sammuu dadhabaafi manca’aa ta’eef baayyee kan nama gammachiisu waan taasiseef, ammaan booda eenyuyyuu garaa isaa hin gubatu, rasaasa ykn haaduu nama biraatti galchuuf.

Babal’ina yakka ajjeesuu kanatti fayyadamuun, sammuun dadhabaa yakkaan baayyee wal baraniiru, amma waan isaan sinimaa ykn televizhinii keessatti argan hordofuun ajjeesuuf of kennu.

Barsiistonni warra uummata barsiisaniin waan ta’aniif, dirqama isaanii guutuuf, dhaloota haaraaf falmuun, mootummoota lafaa irraa agarsiisa dhiigaa dhorkuu, xumura irratti fiilmii ajjeechaa, hattuufaa dabalatee gosa fiilmii hundumaa haquu gaafachuu qabu.

Falmiin barsiistotaa hanga tapha bulluqqaafi boksiingitti babal’achuu qaba.

Gosti taphataa bulluqqa gosa sodaataafi yakka raawwatuudha. Taphataan bulluqqa faayidaa hunda ofiif barbaada, uummata bashannansiisuuf nama ajjeesa.

Gosti taphataa boksiingii immoo gosa bineensa ajjeesuuti, haala gaddisiisuun miidhaa fi uummata bashannansiisuuf nama ajjeesa.

Agarsiisni dhiigaa kun dhibbeentaa dhibbaan bineensummaadha, sammuu karaa yakkaan irra deebiin hoogganu. Yoo dhuguma nagaa addunyaaf falmuu barbaanne, duula bu’uura agarsiisa dhiigaa irratti gaggeessuu qabna.

Hanga keessa sammuu namaa keessatti wantoonni balleessan jiraatanitti, waraanni hin oolu.

Keessa sammuu namaa keessatti wantoonni waraana uuman ni jiru, wantoonni kun jibba, hacuuccaa gama hundaan, ofittumma, aarii, sodaa, dhiibbaa yakkaa, yaada waraanaa kan televizhiniin, raadiyoon, sinimaan kkf babal’isaniidha.

Ololli nageenyaa, badhaasni NOBEL kan nageenyaa hin barbaachisne ta’a, yeroo wantoonni xiinqalbii waraana uuman nama keessa jiranitti.

Yeroo ammaa namoonni ajjeesan hedduun badhaasa NOBEL kan nageenyaa qabu.