Toltuu fi Hamtuu

Gaariin ykn hamaani hin jiran. Wanti tokko yoo nu fayyade gaarii dha, yoo nu hin fayyanne immoo hamaa dha. Gaariin ykn hamaani dhimma faayidaa ofittummaafi hawwii sammuuti.

Namni jechoota badiisaa gaarii fi hamaa jedhaman uume Atlantee kan maqaan isaa MAKAARI KRONVERNKZYON jedhamu miseensa kabajamaa jaarmiyaa saayinsaawaa AKALDAN kan ardiin Atlantee bishaaniin liqimfamte keessa jiru ture.

Ogeessi dullumaa durii kun miidhaa guddaa inni ilmaan namootaatiif jechoota lamaan kana uumuun geessisu tasumaa hin shakkine.

Ogeessonni Atlaantis humnoota EVOLUTIVEE, INVOLUTIVEE fi NEUTRALEE uumamaa hundaa gad fageenyaan qorataniiru, garuu ogeessi dullumaa kun humnoota jalqabaa lamaan jechoota gaarii fi hamaa jedhamanitti fayyadamuun hiikuu yaade. Humnoota gosa EVOLUTIVEE ta’an gaarii jedhee kanneen gosa INVOLUTIVEE ta’an immoo hamaa jechuun moggaase. Humnoota walmadaaltoo ta’aniif maqaa hin kennine.

Humnoonni kun nama keessattiifi uumama keessatti kan raawwataman yoo ta’u, humna walmadaaltuu ta’etu iddoo jajjabeessaafi madaallii ta’a.

Jahrraa hedduu booda erga ATLANTIS POISEDONIS isa beekamaa kan Pilaatoo Rippaabilika isaa keessatti dubbate bishaaniin liqimfamtee booda, sirna qajeelchaa bahaa TIKLYAMISHAYANA keessatti lubni durii baay’ee tokko dogoggora cimaa jechoota gaarii fi hamaa jedhaman irratti hundaa’uun amala irratti hundeeffamuun fayyadamuu raawwate. Namni lubni kun ARMANATOORA jedhama.

Seenaa keessa jaarraawwan lakkoofsa hin qabne keessa darbuun ilmaan namootaa jechoota lamaan kanaan faalamanii bu’uura seera amala isaanii hundaa godhataniiru. Har’a jechoota lamaan kana hanga daabboo itittuu keessattiyyuu ni argatta.

Yeroo ammaa kana irradeddeebisoota hedduutu jira kan deebisanii amala tolchuuf barbaadan garuu gaddaan isaanifi addunyaa gaddisiisaa kanaaf sammuun isaanii gaarii fi hamaa jidduutti hidhameera.

Amalli hunduu jechoota gaarii fi hamaa jedhaman irratti waan hundaa’uuf irradeddeebisaan amalaa hundi dhugaa irratti hundaa’a.

Jechi gaarii fi hamaa jedhaman yeroo hundumaa dogoggora keenya ofii keenyaa qajeelchuuf ykn balaaleffachuuf tajaajilu.

Namni qajeelchu ykn balaaleffatu hin hubatu. Guddina humnoota EVOLUTIVEE hubachuun ogeessa garuu jecha gaarii jedhuun qajeelchuun ogeessa miti. Adeemsa humnoota INVOLUTIVEE hubachuun ogeessa garuu jecha hamaa jedhuun balaaleffachuun gowwummaadha.

Humni giddugaleessaa hunduu gara humna giddugaleessaatti jijjiiramuu danda’a. Humni involutivuu hunduu gara EVOLUTIVEEtti jijjiiramuu danda’a.

Adeemsa daangaa hin qabne anniisaa haala EVOLUTIVEE keessa jiran keessatti adeemsi daangaa hin qabne anniisaa haala INVOLUTIVEE keessa jiran ni jiru.

Nama tokko tokko keessatti gosa anniisaa adda addaatu jira kan EVOLUSHIN godhan, INVOLUSHIN godhaniifi osoo addaan hin kutin jijjiiraman.

Gosa anniisaa murtaa’e qajeelchuufi kan biraa balaaleffachuun hubachuu miti. Wanti baay’ee barbaachisaa ta’e hubachuudha.

Muuxannoon DHUGAA ilmaan namootaa gidduutti baay’ee hin argamne sababa hidhama sammuu ta’eef. Namoonni faallaa gaarii fi hamaa jidduutti hidhamaniiru.

PSIKOLOJIIN REVOLUSHINARYAAN sochiin GNOSTIKEE gosa adda addaa anniisaa qaama namaafi uumama keessa hojjetan irratti hundaa’a.

SOCHIIN GNOSTIKEE ETIIKA REVOLUSHINARYA qaba kan amala warra duubatti deebiftuu wajjin walitti dhufeenya hin qabne ykn jechoota eeggatanii turanii fi duubatti harkisuu gaarii fi hamaa jedhaman wajjin.

Labraatoorii PSIIKO-FIIZIIOLOJIKAL qaama namaa keessatti humnoonni evolutivii, involutivii fi neutraalii kanneen gad fageenyaan qoratamanifi hubatamuu qaban ni jiru.

Jechi gaarii jedhu sababa qajeelchaatiin HUBANNAA anniisaa EVOLUTIVEE ni ittisa.

Jechi hamaa jedhu sababa balaaleffannaatiin humnoota INVOLUTIVEE hubachuu ni ittisa.

Qajeelchuun ykn balaaleffachuun hubachuu jechuu miti. Namni hanqina isaa dhabamsiisuu barbaadu qajeelchuu ykn balaaleffachuu hin qabu. Dogoggora keenya HUBATUUN ariifachiisaa dha.

Aararii sadarkaa sammuu hundaan hubachuun nagayaafi mi’aa’inni nu keessatti akka dhalatuuf bu’uura dha.

Gosa adda addaa sassatoo hubachuun filaanthroopii fi altruismii nu keessatti akka dhalatuuf barbaachisaa dha.

Fedhii foonii sadarkaa sammuu hundaan hubachuun qulqullummaan dhugaa nu keessatti akka dhalatuuf haala murteessaa dha.

Hinaaffaa lafa sammuu hundaan hubachuun hiika walgargaarsaafi gammachuu nageenyaan dhiibbaa fi guddina alagaa nu keessatti akka dhalatuuf ga’aa dha.

Boona sadarkaa isaa hundaan hubachuun bu’uura gaararraa tokkummaa ulfinaa kan uumamaafi salphaatti nu keessatti dhalachuuf bu’uura dha.

Wanti elementii dadhabaa ta’e laafina jedhamu maal akka ta’e hubachuun bifa fokkisaa qofa osoo hin taane bifa baayyee qalbi qabeessa ta’eenillee hubachuun hiika hojii nu keessatti akka dhalatuuf barbaachisaa dha.

Gosa adda addaa quufaafi dullummaa hubachuun wantoota hamaa giddugaleessaa instinctivii kan akka afeerraa, machaa’uu, adamsuu, foon nyaachuu, du’aaf sodaachuu, hawwii YOO itti fufsiisuu, sodaachuu baduu, kkf balleessuu wajjin walqixa dha.

Barsiisonni manneen barnootaa, koolleejjii fi yuunvarsitii barattoota isaanii akka fooyyeessan gorsa kennu yoo YOO fooyya’uu danda’e, akka amala murtaa’e argatan yoo YOO amala argachuu danda’e, kkf.

YOO gonkumaa hin fooyya’u, gonkumaa hin guutamneefi namni amala hawwu YOO akka jabaatu hubachuun ariifachiisaa dha.

GUUTUMMAAN GUUTUU YOO balleessuun nu keessatti dhalata qofa. Amaloonni yeroo hanqina psiiikoloojii keenyaa sadarkaa beekumsaa qofa osoo hin taane lafa hunda subconsciousfi unconscious sammuu keessatti hubannu nu keessatti haala uumamaafi salphaatti dhalatu.

Fooyyessuu barbaaduun gowwummaadha, qulqulluu ta’uu hawwuun hinaaffaa dha, amala hawwuun YOO summii sassatoo wajjin jabeessuu jechuudha.

Du’a guutuu YOO sadarkaa beekumsaa qofa osoo hin taane quunca’aa, naannoowwan, lafaafi balbala sammuu hundaan barbaadna. Yeroo guutummaatti duunu, wanti nu keessa hafu ISA qofa kan GUUTUU ta’e. ISA amalootaan guutame, ISA EESANSAA SER INTIMOO keenyaa ta’e, ISA yeroo keessaa hin taane.

Adeemsa daangaa hin qabne humnoota evolutivii kan ofii keenyaa keessatti asiifi ammaan guddatan gad fageenyaan hubachuun qofa. Gosa adda addaa humnoota INVOLUTIVEE kan daqiiqaa daqiiqaatti ofii keenyaa keessatti adeemsifaman guutumaatti hubachuun qofa YOO balleessuu dandeenya.

Jechi gaarii fi hamaa jedhaman qajeelchuufi balaaleffachuuf tajaajilu malee gonkumaa hubachuuf miti.

Hanqinni hunduu sadarkaa hedduu, duubaa, duuba duubaa fi gad fageenya qaba. Hanqina sadarkaa beekumsaa keessatti hubachuun lafa adda addaa subconscious, unconsciousfi infraconscious sammuu keessatti hubachuu jechuu miti.

Hanqinni kamiyyuu sadarkaa beekumsaa keessaa baduu danda’a garuu lafa biraa sammuu keessatti itti fufuu danda’a.

Aarari uffata abbaa murtii wajjin ni haguugama. Hedduun isaanii sassataa ta’uu hin hawwan, kanneen qarshii hin sassatan garuu humna Psiiikikii, amala, jaalala gammachuu as ykn erga du’anii booda, kkf, kkf, kkf, ni sassatu.

Dhiironnifi dubartoonni hedduun namoota saala faallaa ta’an duratti ni gammadan “DIZKUE” sababni isaas bareedina jaallatuuf, subconscious ofii isaanii isaan ganeera, FEDHIIN FOONII hiika bareedinaatiin haguugama.

Hinaaftoota hedduutu warra qulqulluu hinaafanii adabbii raawwatuufi of madeessu sababni isaas isaanis QULQULLUU ta’uu waan barbaadaniif.

Hinaaftoota hedduutu kanneen ilmaan namootaatiif of wareegan hinaafaniitii sana booda isaaniis gurguddaa ta’uu waan barbaadaniif warra hinaafan irratti dhiibbaa geessisuufi arraba isaanii guutuu isaan irratti gatu.

Kanneen sadarkaa, qarshii, maqaa fi kabajaan boonaniitu jira kanneen haala gad aanaa ta’e isaaniitiin boonaniitu jira.

Diyoogeenes fuustaa inni keessa rafuutiin boonaa ture yeroo mana Sookraatisi ga’ee akkana jedhe: “Boona kee Sookraatis irra ejjeta, boona kee irra ejjeta”. “Eeyyee, Diyoogeenes, boona keetiin boona koo irra ejjetta”. Deebiin Sookraatis ture.

Dubartoonni of tuultan rifeensa isaanii ni fooyan, ni uffatanii humna isaaniin waan danda’aniin hunda kan biraa hinaafsiisuuf ni miidhagu, garuu of tuulummaan uffata ulfinaa wajjin ni haguugama.

Akka aadaatti Aristippos filosoofichi Giriik hundumaa adduunyaatti ogummaafi ulfina isaa agarsiisuu barbaadee uffata baay’ee dullumaafi boollaa guutameen uffatee, harka isaa mirgaa ulee Filosoofiyaa qabatee karaawwan Atena keessa deeme. Yeroo Sookraatis isa dhufuu argetti akkana jedhe: “Of tuulummaan kee boolla uffata kee keessaan ni mul’ata, yaa Aristippos”.

Hedduun isaanii elementii laafinaatiin gadadoo keessa jiru, garuu namoota jireenya isaaniitiif baay’ee hojjetaniitu jira garuu ofii isaanii baruufi YOO balleessuuf qusachuu ni laafu.

Hedduun isaanii quufaa fi dullummaa dhiisaniiru garuu gaddisiisaa ta’ee ni machaa’uufi adamsiisaaf ni bahu.

Hanqinni hunduu fuula hedduu qaba sadarkaa gadaanaa irraa kaasee hanga sadarkaa ol’aanaa iskeelii Psiikoloojikaa keessatti tartiiba tartiibaatiin ni guddatafi adeemsifama.

Dandeettiin dhandhama mi’aawaa keessa, yakki ni dhokata.

Yakkis Qulqulluu, Martirii, qulqulluu, ergamaa, kkf uffata.

Gaariin fi hamaani hin jiran, jechoonni kun dogoggora keenya gad fageenyaan qorachuufi qorannaa gad fageenyaa jalaa miliqsiisuuf tajaajilu qofa.