Walitti Makamuu

Hawwiin guddaan saayikooloojii keessatti argamu tokko GUDDISA GUUTUU dhaqqabuudha.

Yoo ANUMNI DAHUMSA TA’EE, rakkoon GUDDISA SAAYIKOOLOOJII salphaatti furama ture, garuu gadda mudoof ANUMNI nama hundumaa keessa haala BAAY’ISAA ta’een jiraata.

ANUMNI BAAY’ISAA sababa bu’uuraa walitti bu’iinsa keenya hundaati.

Yoo akka NUTI SAAYIKOOLOJIIN taanee jirru hunda, walitti bu’iinsa keenya hunda wajjin, waraqaa guutuu keessatti of agaruu dandeenye, hanga ammaatti dhuunfaatti dhugaa akka hin qabne murteessa gaddisiisaa irra geenya turre.

Qaamni namaa maashinii ajaa’ibsiisaa ANUMA BAAY’ISAA isa SAAYIKOOLOOJIIN INQILAA BIYYAAN jedhamuun to’atamu dha.

Gaazexaa nan dubbisa jedha ANUMNI YAADA; Ayyaana irratti nan argama jedha ANUMNI MIIRA; gara ABDIITTI ayyaanaan gubba jedha ANUMNI SOCHO’AA, waan deemaa ta’eef, ANUMNI EGGANNOO ofiisaa deemuu hin barbaadu, ni beela’eef nan nyaadha, fi kkf.

ANUMOOTA xixiqqoo EGO uuman hundumtuu, abbaa qabeenyaa, gooftaa, ta’uu barbaadu.

Ifaa saayikooloojii inqilaabaan ANUMNI leegiyoonaa ta’uu fi Qaamni maashinii ta’uu ni hubanna.

ANUMOONNI xixiqqoon walitti bu’u, abbaa taayitaaf wal lolu, hundumtuu hoogganaa, abbaa qabeenyaa, ta’uu barbaada.

Kun haala gaddisiisaa diigumsa saayikooloojii bineensi yaada qabu dogoggoraan NAMNI jedhame jiraatu ibsa.

JECHI DIIGUMSA jedhu SAAYIKOOLOOJII keessatti maal akka hiiku hubachuun barbaachisaadha. Diigamuu jechuun diigamuu, faca’uu, tarsa’uu, wal faallessuu, fi kkf.

Sababa guddaan DIIGUMSA SAAYIKOOLOOJII hinaaffaadha, kunis yeroo tokko tokko haala baay’ee miidhagaa fi ajaa’ibsiisaa ta’een mul’ata.

Hinaaffaan baay’ee fuula qaba, sababoonni kumaatamaan lakkaa’aman isaaf jiraatu. Hinaaffaan maddeen dhoksaa maashinoota hawaasaa hundaati. GOWWAAN hinaaffaa qajeelchuutti ni gammadu.

Dureen dureessa hinaafa, caalaatti dureessa ta’uu barbaada. Hiyyeessi dureessa hinaafu, dureessa ta’uu barbaada. Namni barreesse nama barreesse hinaafu, caalaatti barreessuu barbaada. Namni muuxannoo guddaa qabu nama muuxannoo guddaa qabu hinaafu, sana caalaa qabaachuu barbaada.

Namoonni buddeena, uffata, fi iddoo jireenyaatti hin quufan. Maddeen dhoksaan hinaaffaa konkolaataa nama biraa, mana nama biraa, uffata ollaa, qarshii hedduu hiriyyaa ykn diinaatiin, fi kkf. jijjiiramuu, wantoota fi wantoota caalaa, uffata, uffata, amala argachuuf, kan biroo caalaa akka hin taaneef, fedhii uuma.

Wanti hundumaa irra gaddisiisaan adeemsi muuxannoo, amala, wantoota, maallaqaa walitti qabuu ANUMA BAAY’ISAA jabeessa, kana booda immoo walitti bu’iinsi keenya, tarsa’uu sodaachisaa, lola garaa keenyaa keessatti hammaata, fi kkf.

Sun hundi dhukkuba dha. Wanti sun hundi gammadummaa dhugaa onnee gaddisiisootiif fiduu hin danda’u. Wanti sun hundi dabaluu hammina psayikii keenyaa keessatti, baay’ina dhukkubaa, quufaa yeroo hunda fi gadi fageenya uuma.

ANUMNI BAAY’ISAA yeroo hunda sababoota yakka badaa ta’aniifuu argata, adeemsi hinaaffaa, argachuu, walitti qabuu, argachuu, yoo hojii nama biraa irraa ta’eellee, jijjiirama, guddina, jedhama.

Namoonni yaada dhabeessa ta’anii jiru, hinaaftuu, hamtuu, sassattu, hinaaftuu ta’uu isaanii hin hubatan, yeroo sababa tokkoof waan kana hunda hubatan immoo qajeelchu, balaaleffatu, karaa biraatti deemu, hin hubatan.

Hinaaffaan argachuuf ulfaataadha sababa yaadni namaa hinaaftuu ta’uu isaatiif. Ijaarsi yaadaa hinaaffaa fi argachuutti hundaa’eera.

Hinaaffaan mana barnootaa irraa jalqaba. Dandeettii barattoota keenyaa isa gaarii, qabxii gaarii, uffata gaarii, kophee gaarii, biskileetii gaarii, isketiingii bareedaa, kubbaa bareedaa, fi kkf.

Barsiisotaa fi barsiisota dandeettii barattoota uumuuf waamamaniin adeemsi daangaa hin qabne hinaaffaa maal akka ta’e hubachuu fi SAAYIKII barattoota isaanii keessatti bu’uura hubannaa sirrii ta’e diriirsuu qabu.

Yaadni uumamaan hinaaftuu ta’e, gaaffii CAALAATTI qofaan yaada. “CAALAATTI ibsuu nan danda’a, CAALAATTI beekumsa qaba, CAALAATTI dandeettii qaba, CAALAATTI amala qaba, qulqulleessuu caalaa, raawwachuu caalaa, jijjiiramuu caalaa, fi kkf.”

Hojiin yaadaa hundi CAALAATTI hundaa’eera. CAALAATTI maddeen dhoksaa hinaaffaati.

CAALAATTI adeemsa wal bira qabuu yaadaati. Adeemsi wal bira qabuu hundi JIBBISIISAADHA. Fakkeenya: Anumti caalaa dandeettii qaba. Fulano dandeettii caalaa qaba. Fulana caalaa caalaa, caalaa ogeessa, caalaa gaarii, caalaa bareedduu, fi kkf.

CAALAATTI yeroo uuma. ANUMNI BAAY’ISAA yeroo barbaada akka ollaa irraa caalaa ta’uuf, akka maatiitiif caalaa dandeettii qabaachuu isaa agarsiisuuf, nama ta’uuf, diinota isaatiif, ykn warra hinaafu, caalaa dandeettii, caalaa humna qabeessa, caalaa jabaa ta’uu isaanii agarsiisuuf.

Yaadni wal bira qabuu hinaaffaatti hundaa’a, wanta quufaa, tasgabbii dhabuu, hadhaa jedhamu uuma.

Gaddisiisaatti namoonni karaa faallaa irraa gara faallaatti, dhuma irraa gara dhumaatti deemu, gidduu deemuu hin beekan. Hedduun isaanii quufaa, hinaaffaa, sassataa, hinaaffaa irratti lolu, loluun quufa irratti garuu gammadummaa onnee dhugaa hin fidu.

Gammadummaan dhugaa onnee tasgabbaa’ee hin bitamu, hin gurguramus, yeroo sababoota quufaa dhugaa gadi fageenyaan hubanne uumamaan fi tasumaan nu keessatti dhalata, hinaaffaa, sassataa, fi kkf.

Warri maallaqa argachuu barbaadan, iddoo hawaasaa ajaa’ibsiisaa, amala, gammachuu hunda, kaayyoon gammadummaa dhugaa argachuutiin, guutummaatti dogoggora qabu sababiin wanti sun hundi hinaaffaa irratti hundaa’a, karaan hinaaffaa gonkumaa nu hin geessisu gara dhaabbata onnee tasgabbaa’aa fi gammachuu.

Yaadni ANUMA BAAY’ISAA keessatti cufame hinaaffaa amala godha, maqaa ajaa’ibsiisaa kennuu ofiisaa kenna. Guddina, jijjiirama hafuuraa, hawwii ol aanaa, lola kabajaa, fi kkf.

Kun hundi diigumsa, walitti bu’iinsa, lola dhoksaa, rakkoo furuuf ulfaataa, fi kkf uuma.

Nama jireenya keessatti DHUGUMAAN GUUTUU jechuu jechi guutuu ta’een argachuun ulfaataadha.

ARGAMSA GUUTUU argachuun guutummaatti hin danda’amu yeroo ANUMNI BAAY’ISAA nu keessa jiraatu.

Nama hundumaa keessa wantoota bu’uuraa sadii jiraachuu isaa hubachuun barbaachisaadha, Tokkoffaa: Dhuunfaa. Lammaffaa: ANUMNI BAAY’ISAA. Sadaffaa: Wanti psayikii, jechuunis, BU’UURRI NAMICHAATTI OFII ISAATII.

ANUMNI BAAY’ISAA gowwummaan wanta saayikooloojii dho’aa atomikii hinaaffaa, hinaaffaa, sassataa keessatti balleessa. ANUMA baay’isaa furuun barbaachisaadha, kaayyoon waan psayikii keessaatti walitti qabuuf, giddugala beekumsaa yeroo hundumaa keessa keenyatti diriirsuuf.

Warri giddugala beekumsaa yeroo hundumaa hin qabne, guutuu ta’uu hin danda’an.

Giddugalli beekumsaa yeroo hundumaa qofatu nuuf kennu dhuunfaa dhugaa.

Giddugalli beekumsaa yeroo hundumaa qofatu nu guutuu nu godha.