Dargaggummaa

Qaanii sobaa fi ilaalcha dogoggoraa rakkoo saalaa wajjin walqabatee jiru guutummaatti dhiisuun yeroon isaa amma.

Rakkoo saalaa dargaggoota dhiiraa fi dubaraa lamaanuu haala ifa ta’een hubachuun barbaachisaadha.

Umurii waggaa kurnaanitti qaama dargaggeessaa keessatti anniisaan saalaa ni mul’ata, kunis sirna narvii-simpaatikaa keessa gadi lakkifama.

Anniisaan addaa akkasii kun qaama namaa ni jijjiira, sagalee dhiiraa keessatti jijjiirama fiduu fi dubartiin hojiin ovary akka hojjetu godha.

Qaamni namaa warshaa dhugaa kan wantoota goggogaa ta’an gara wantoota jireenyaaf barbaachisoo ta’anitti jijjiirudha.

Nyaanni gara garaacha keenyaa geessinu jijjiiramaa fi qulqullina hedduu keessa darbee dhuma irratti wanta walitti qabamaa ta’ee, walakkaan dhangala’aa ta’ee Paracelsus jecha Ens.-Seminis (Qaama Semen) jedhuun ibse keessatti xumurama.

Qaruuraan dhangala’aa, jijjiiramuu danda’u, lallaafaa ta’e kun, sanyii kormaa, of keessaa qaba, haala dandeettiin biqiltuu jireenyaa hundaa.

Gnoostiizimiin sanyii kormaa keessatti CAOS kan jireenyi humnaan keessaa maddu ta’ee beekamtii kenna.

Alkeemistoonni durii kan akka Paracelsus, Sendivogius, Nicolás Flamel, Raymundo Lulio, fi kkf, kabajaan guddaan ENS-SEMINIS ykn meerkurii falaasama dhoksaa ni qoratu.

VITRIOLO kun dhugumaan dawaa jireenyaa kan uumamaan seelii sanyii kormaa keessatti oomishamudha.

Meerkurii ogummaa durii kana keessatti, sanyii kormaa kana keessatti, dandeettiin jiraachuu hundi dhugumaan ni argama.

Dargaggoonni hedduun dandeettii qajeelfama saayikooloojii dhugaa dhabuun aadaa qaama ofii fayyadamuu saalaaf ykn karaa infiraa-saalaa kan homoo-saalaatti goruun isaanii gaddisiisaadha.

Ijoollee fi dargaggootaaf odeeffannoon sammuu mata duree hedduu irratti kennama, akkasumas karaa ispoortii kan itti fayyadamuun jireenya gabaabaa ni godha, garuu yeroo anniisaan saalaa dhihaatee dargaggummaan jalqabu, warri manaa fi barsiisota mana barumsaa, qulqullummaa sobaa fi naamusa gowwaa irratti hundaa’uun yakkamatti callisuuf murteessu.

Callisuun yakka yoo ta’u, jechi hamaanis jira. Rakkoo saalaa irratti callisuun yakka. Rakkoo saalaa irratti haala sirrii hin taaneen dubbachuunis yakka biraati.

Warri manaa fi barsiisonni yoo callisan, namoonni saalqunnamtii sirrii hin taane dubbatu, namoonni miidhaman ammoo dargaggoota muuxannoo hin qabneedha.

Dargaggeessi yoo warraa fi barsiisota hin mariisifne, hiriyyoota isaa mana barumsaa kan duruu karaa dogoggoraa irra jiran mariisifachuu danda’a. Bu’aan isaas yeroo dheeraa hin eegu, dargaggeessi haaraanis gorsa sobaa hordofuun aadaa qaama ofii fayyadamuu saalaaf ykn karaa homoo-saalaatti goruu danda’a.

Aadaan qaama ofii fayyadamuu saalaaf dandeettii sammuu guutummaatti ni balleessa. Walitti dhufeenyi cimaan sanyii kormaa fi sammuu gidduu akka jiru beekuun barbaachisaadha. Sanyii kormaa sammuu keessa galchuun barbaachisaadha. Sammuun sanyii kormaa keessa galchuun barbaachisaadha.

Sammuun anniisaa saalaa jijjiiruun, ol kaasuu fi gara dandeettii sammuutti jijjiiruun sanyii kormaa keessa galfama.

Haala kanaan sanyiin kormaa sammuu keessa galfamee sammuunis sanyii kormaa keessa galfama.

Saayinsiin Gnoostiik endokrinooloojii gadi fageenyaan qorachuun malaa fi sirna anniisaa saalaa ittiin jijjiiran ni barsiisa, garuu kun dhimma kitaaba kana keessa hin galmeedha.

Dubbisaan Gnoostiizimii irratti odeeffannoo barbaadee kitaabota keenya Gnoostiik qo’atee gara qo’annaa keenyaatti seenuu qaba.

Dargaggoonni anniisaa saalaa miira bareedinaa guddisuun, muuziqaa, siqilxii, bifa barachuun, gara gaarreen olka’oo deemuun, fi kkf ol kaasuu qabu.

Fuulli meeqa bareedaa ta’uu danda’an ni goggogaa!

Sammuun meeqa ni manca’aa! Hunduu yeroo sirriitti iyyaafannoo dhabuun.

Aadaan qaama ofii fayyadamuu saalaaf dargaggoota dhiiraa fi dubaraa keessatti harka dhiqachuu caalaa babal’ateera.

Mana yaalaa warra maraatoo dhiirotaafii dubartootaan kan sammuu isaanii aadaa qaama ofii fayyadamuu saalaatiin balleessee guutameera. Qaddarri warra qaama ofii fayyadaman mana yaalaa warra maraatoodha.

Aadaan homoo-saalaa hidda dhaloota dhumaa fi hamaa kanaa ni mancaasa.

Biyyoota akka Ingiliz kan aadaa fi qaroomina olaanaa qabna jedhan keessatti sinimaan filmiin homoo-saalaa itti agarsiisan bilisaan jiraachuun nama dinqisiisa.

Sirriitti Ingiliz keessatti gaa’ela homoo-saalaa seera qabeessa gochuuf tattaaffiin gochuun nama dinqisiisa.

Magaalota gurguddoo addunyaa keessatti amma manneen sagaagalummaa fi kilaboota homoo-saalaa ni jiru.

Waldaan dukkanaa diinota dubartootaa, har’a dhaabbilee jallattoota ta’aniin obbolummaasaaniitiin nama ajaa’ibsiisu qabu.

Dubbistoota hedduu “obbolummaa jallataa” kun baay’ee isaan dinqisiisuu danda’a, garuu yeroo seenaa hunda keessatti yeroo hundumaa obbolummaan yakkaa adda addaa jiraachuu isaa hin dagachuu qabnu.

Waldaan dhukkubsataa diinota dubartootaa, shakkii tokko malee obbolumma yakkaati.

Diinonni dubartootaa yeroo hunda ykn yeroo baay’ee iddoo murteessoo kan damma burokraasii keessa jiru ni qabatu.

Yeroo namni homoo-saalaa gara mana hidhaatti deemu, sababa dhiibbaa nama murteessaa waldaa yakkaa sababaan utuu hin turin bilisa ni ta’a.

Yoo dubartiin tokko balaa keessa buute, dafqa tokko malee gargaarsa dinagdee namoota hamaa waldaa yakkaa irraa ni argatti.

Miseensonni dukkanaa homoo-saalaa bifaa isaanii irraa wal beeku.

Gowwoonni bifaa ni fayyadamuun nama ajaa’ibsiisa, garuu akkasuma. Bifti homoo-saalaa moodaa hunda kan jalqabamu wajjin walfakkaata. Gowwoonni moodaa haaraa ni jalqabu. Yeroo moodaan tokko babal’atu, isaani ammoo kan biraa ni jalqabu. Haala kanaan bifti waldaa yakkaa yeroo hunda haaraadha.

Magaalonni gurguddoon addunyaa hundi har’a miliyoonaan lakkaa’aman homoo-saalaa qabu.

Aadaan homoo-saalaa karaa qaanii qabu dargaggummaa keessa jalqaba.

Manneen barumsaa dargaggoota dhiiraa fi dubaraa hedduun manneen sagaagalummaa homoo-saalaa dhugaadha.

Miliyoonaan lakkaa’aman dubartoonni dargaggootaa karaa dukkanaa diinota dhiiraa irratti murteessuun deemu.

Miliyoonaan lakkaa’aman dargaggoota saala dubraa homoo-saalaadha. Waldaan yakkaa kan homoo-saalaa dubartootaa keessaa akka waldaa yakkaa kan saala dhiiraa jabaadha.

Qaanii sobaa guutummaatti dhiisuun, dargaggoota dhiiraa fi dubaraa lamaanuuf iccitii saalaa hundaa ifatti agarsiisuun ariifachiisaadha.

Haala kanaan dhaloonni haaraa karaa HAAROMSAA irratti deemuu danda’u.