Hubannaa

Namoonni hubannoo fi dandeettii yaaduu ykn qalbii walitti naqu, namni baay’ee hubataa ykn qalbii qabu baay’ee hubataa akka ta’etti ilaalu.

Nuti hubannoon nama keessa jiru shakkii tokko malee fi gowwoomsuu hin sodaannu, gosa addaa kan Beekumsa keessaa kan hojii sammuu irraa walaba ta’ee dha jenna.

Dandeettiin hubannoo of beekuuf nu dandeessisa.

Hubannoon waan jiru, bakka inni jiru, waan dhugaa beeku, waan dhugaa hin beekne guutuu nuuf kenna.

Saayikooloojiin Warraaqsaa kan barsiisu nama qofaatu of beekuu danda’a.

Yeroo murtaa’e keessatti hubataa taanee jirra moo hin jirru kan beeku nuti qofa dha.

Hubannoo ofii kan beeku nama qofa dha, yeroo murtaa’e keessatti yoo jiraate moo hin jiraanne.

Nama qofaatuu fi eenyuyyuu isa caalaa, yeroo tokkoof, daqiiqaa tokkoof, daqiiqaa sana dura, yeroo sana dura, dhugumatti hubataa hin turre, hubannoon isaa baay’ee rafee ture, booda muuxannoo sana ni irraanfata ykn yaada cimaa ta’ee akka yaadatetti ni eega.

Hubannoon bineensa yaada qabu keessatti waan itti fufiinsaan jiru, waan dhaabbataa ta’e akka hin taane beekuun ariifachiisaa dha.

Yeroo baay’ee hubannoon bineensa qalbii qabu kan nama jedhamu keessatti gadi fageenyaan rafa.

Yeroon hubannoon dammaqaa ta’u daran muraasa dha; bineensi qalbii qabu hojjeta, konkolaataa oofaa, ni fuudha, ni du’a, kkf hubannoo guutuu rafuun, yeroo muraasa addaa keessatti qofa dammaqa:

Jireenyi namaa jireenya abjuu ti, garuu inni dammaqaa jira jedhee yaada, abjuu akka argu, hubannoon isaa akka rafe matumaa hin amanu.

Osoo namni tokko dammaqee, ofiisaatiin baay’ee qaana’a ture, battalumatti tapha isaa, gowwummaa isaa ni hubata ture.

Jireenyi kun daran gowwummaa, daran gaddisiisaa fi yeroo muraasa ol’aanaa dha.

Osoo bokseensii tokko wal’aansoo keessatti battalumatti dammaqee, ummata kabajaa qabu mara qaana’ee ilaala ture, dinqisiifannaa tuuta rafaa fi hin hubanne duratti agarsiisaa suukanneessaa irraa ni baqata ture.

Yeroo namni hubannoon isaa akka rafe amanu, dammaquu eegala jechuu dhaan mirkanaa’uu dandeessu.

Mana barumsaa Saayikooloojii mormituu kan bara durii kan jiraachuu hubannoo hin amanne, faayidaa dhabuu jechichaa hanga ga’u, haala rafuu daran gadi fageenya qabu himata. Hordooftoonni mana barumsaa akkasii haala hubannoo gaditti fi hin hubannetti gadi fageenyaan rafu.

Namootni hubannoo hojii Saayikooloojii wajjin walitti naqan; yaada, miira, kaka’umsa sochii fi miira, dhugumatti baay’ee hubannoo hin qaban, gadi fageenyaan rafu.

Namootni jiraachuu hubannoo amanan garuu sadarkaa hubannaa addaa ta’e gonkumaa hin morman, muuxannoo hubannaa dhabuu, rafuu hubannoo himatu.

Namni tokko yeroo kamiyyuu daqiiqaa muraasaaf kan dammaqe, sadarkaa hubannaa addaa kan ofii isaa keessatti argamuu danda’u muuxannoo ofiitiin gaariitti ni beeka.

Yeroo duraa. Yeroo hammamii hubataa turre?

Yeroo lammaffaa. Maqaa’ee. Yeroo meeqa hubannoo dammaqsine?

Sadaffaa. BAL’INAA FI GALUU. Waa’ee maalii hubataa ta’a?

Saayikooloojiin Warraaqsaa fi Philokalia durii akka himanitti, carraaqqii daran guddaa gosa addaatiin hubannoo dammaqsuun ni danda’ama, itti fufiinsaa fi to’annoo akka qabaatu gochuun ni danda’ama.

Barnoota Bu’uuraa kan jedhamu hubannoo dammaqsuu dha. Mana barumsaa, Kolleejjii fi Yuuniversiitii keessatti waggoota kudhan ykn kudha shan barachuun homaa hin fayyadu, yoo mana barumsaa irraa baanee ofiin socho’oo rafuu taanee.

Carraaqqiin guddaan tokko bineensi qalbii qabu daqiiqaa muraasaaf qofa of beekuu akka danda’u himuun safuu hin caalu.

Kana keessatti har’a haalli addaa muraasni akka jiran ifaa dha, isaanis ibsaa Diyaajenesii ittiin barbaanna, haalli addaa kun DHUGAA NAMOOTA, BUUDDHAA, YESUUS, HERMES, QUETZACOATL, kkf irraa bakka bu’a.

Dhundhaaleessitoonni AMANTAA kun hubannoo ITTI FUFIINSA qabu qabu turan, IBSA GUDDAA turan.

Yeroo baay’ee namoonni of hin beekan. Hubannoo itti fufiinsaan qabaachuuf yaaduun yaadannoo fi adeemsa yaadaa hunda irraa dhalata.

Namni jireenya isaa guutuu yaadachuuf shaakala duubatti deebi’uu kan hojjatu, dhugumatti yaadachuu, yeroo meeqa akka fuudhe, ilmaan meeqa akka godhate, abbaan isaa eenyu akka ture, barsiisoonni isaa, kkf yaadachuu ni danda’a, garuu kun hubannoo dammaqsuu jechuu miti, kun gocha hubannoo malee yaaduu dha, kana qofa dha.

Waan boqonnaa darban keessatti jenne irra deebi’uun barbaachisaa dha. Haalli HUBANNOO afur jira. Isaanis: RAFUU, haala Dammaqaa ta’uu, OF-Hubannoo fi HUBANNOO KAAYYOO dha.

Bineensi QALBII kan hiyyeessa ta’e kan dogoggoraan NAMA jedhame, haalota sana keessaa lama qofa keessa jiraata. Kutaan jireenya isaa keessaa tokko rafuu keessatti, inni kaan immoo haala SOBAA DAMMAQUU jedhamu keessatti dabarsu, inni kunis rafuu dha.

Namni rafuu fi abjuu argu, gara haala dammaqiinsaa deebi’uun isaa isa dammaqsee jira jedhee yaada, garuu dhugumatti haala dammaqiinsaa kana keessatti abjuu arguu itti fufa.

Kun akkuma bariisaati, urjiileen ifa aduutiin dhokatu garuu iji qaamaa isaan hin argine illee jiraachuu isaanii itti fufu.

Jireenya idilee keessatti namni waa’ee OF-HUBANNOO homaa hin beeku, HUBANNOO KAAYYOO immoo caalaatti.

Haa ta’u malee namoonni of tuultota dha, hunduu OF-HUBATAA ta’uu isaa amana; BINEENSI QALBII of irratti hubannoo akka qabu cimsee amana, inni rafuu akka ta’ee fi of beeku malee akka hin jiraanne yoo itti himan gonkumaa hin fudhatu.

Yeroon addaa BINEENSI QALBII dammaqu jira, garuu yeroon sun daran muraasa, yeroo balaa daran hamaa keessatti, yeroo miira cimaa keessatti, haala haaraa keessatti, haala haaraa hin eegamne keessatti, kkf bakka bu’uu danda’a.

Dhugumatti bineensi QALBII kan hiyyeessa ta’e haala hubannaa ariifachiisaa irratti to’annoo tokko illee dhabuun isaa, isaan waamuu dhabuun isaa, itti fufiinsa akka qabaatan gochuu dhabuun isaa gaddisiisaa dha.

Haa ta’u malee BARNOONNI BU’UURAA namni to’annoo HUBANNOO ARGACHUU akka danda’uu fi OF-HUBANNOO ARGAACHUU akka danda’u ni hima.

SAAYIKOOLOOJIIN WARRAAQSAA MALA HUBANNOO DAMMAQSUU qaba.

HUBANNOO DAMMAQSUU yoo barbaanne, gufuu karaa keenya irratti dhihaatan qorachuun, qorachuun, itti aansuun dhabamsiisuu irraa eegaluu qabna, kitaaba kana keessatti karaa HUBANNOO dammaqsuu MANA BARUMSAA irraa eegaluu barsiisneerra.