Umrii Giddugaleessaa

Umri giddu galeessaa waggaa soddomii shanitti kan jalqabu yoo ta’u, waggaa shantamaa fi ja’atti xumurama.

Namni umri giddu galeessaa mana isaa bulchuu fi ijoollee isaa qajeelchuu beekuu qaba.

Jireenya idileetti namni umri giddu galeessaa hundi mataa maatii ti. Namni dargaggummaatti fi umrii giddu galeessaatti mana isaa fi qabeenya isaa hin ijaarrannee, ammas hin ijaaru, dhugumaan nama kufaatiidha.

Warreen dulluma isaaniitti mana fi qabeenya ijaaruuf yaalan dhugumaan nama gaddisiisoodha.

“ANI” sassataa daangaa darbee qabeenya guddaa walitti qabuu barbaada. Namni nyaata, uffata fi kooluu barbaada. Buddeena, mana mataa ofii, uffata, uffata bareedaa, uffata qaama ittiin haguugan qabaachuun barbaachisaadha, garuu jiraachuuf jecha qarshii hedduu walitti qabuun hin barbaachisu.

Nuti qabeenya ykn hiyyummaa hin falminu, daangaan lamaanuu balaaleffatamoodha.

Namoota hiyyummaa keessa jiran hedduudha, akkasumas warreen qabeenya keessa jiranis baay’eedha.

Qabeenya xiqqa qabaachuun barbaachisaadha, jechuunis mana bareedaa fi ashaangulliitii bareedaa qabu, madda galii amansiisaa ta’e qabaachuun, yeroo hundumaa bareedanii dhihaachuun, beela hin beekne qabaachuun barbaachisaadha. Kun nama hundaaf waanuma baratamaadha.

Hiyyummaan, beelli, dhibeen fi wallaalummaan biyya aadaa fi qaroomina qabdu keessatti matumaa jiraachuu hin qaban.

Dimokraasiin ammallee hin jiru garuu isaa uumuu qabna. Hanga lammiin tokko qofti nyaata, uffata fi kooluu hin qabaannetti, dimokraasiin yaada bareedaa ta’uu hin dabarre.

Mataan maatii nama hubatu, nama ogeessa ta’uu qabu, gonkumaa daadhii wayinii kan dhugu, kan nyaatu, kan machaa’u, nama cunqursaa fi kkf ta’uu hin qabu.

Namni ga’eessa ta’e kamiyyuu muuxannoo isaatiin ijoolleen fakkeenya isaa akka hordofan beeka, kun immoo dogoggora yoo ta’e sanyii isaaniif karaa hin barbaachisne irratti mallattoo godha.

Namni ga’eessa ta’e dubartoota hedduu qabaachuun, machiidhaan, afeerraadhaan, gocha xuraa’aadhaan jiraachuun gowwummaadha.

Itti gaafatamummaan maatii guutuu nama ga’eessa ta’e irratti waan bu’uuraa ta’eef, karaa sirrii hin taane yoo irra deeme, jeequmsa, burjaajii fi hadhaa addunyaatti fida.

Abbaan fi haati giddutti garaagarummaa saalaa hubachuu qabu. Intalli fiiziksii, kemistirii, aljebraa fi kkf barachuun hin barbaachisu. Sammuun dubartii kan dhiiraarraa adda waan ta’eef, barumsoonni akkanaa saala dhiiraa waliin wal simu, garuu sammuu dubartiif faayidaa hin qabanii fi miidhaas ni qabu.

Abbaan fi haati maatii hundinuu karoora barnootaa mana barumsaa keessatti jijjiirama bu’uuraa fiduuf onneerraa wal’aansoo qabuu qabu.

Dubartiin dubbisuu, barreessuu, piyanoo tumuu, hodhuu, quncee hodhuu fi gocha dubartootaa gosa hunda baruu qabdi.

Dubartiin ergaa ulfina qabeessa taate kan HAADHA fi HAATII WARRAA taateef manaa barumsaatii qophaa’uu qabdi.

Barumsota dhiirotaaf oolan sammuu dubartootaa barumsa ulfaataa fi jallaa ta’een miidhuun hin barbaachisu.

Abbootiin maatii, barsiistonni mana barumsaa, kolleejjii fi yuunivarsiitiin dubartiin gara dubartummaatti isheen deebi’uuf dhimma itti qabuu qabu. Dubartoota loltuu gochuun, alaabaa fi gumbii waliin karaa magaalaa keessa akka dhiiraatti deemuun gowwummaadha.

Dubartiin dubartii gaarii taatee, dhiirri dhiira gaarii ta’uu qaba.

Saalli giddu galeessaa, saalqunnamtiin saala wal fakkaataa gidduutti raawwatamu, kan manca’iinsaa fi hamaarraa madduudha.

Shamarran barumsa dheeraa fi ulfaataa barachuutti bobba’an ni dullummaa’u, namni tokko illee isaan hin fuudhu.

Jireenya ammayyaa keessatti dubartiin barnoota gabaabaa, aadaa bareedinaa, maayikiroo giraafii, taayippii giraafii, hodhuu, barsiisummaa fi kkf hojjechuun ni gaariidha.

Dubartiin yeroo baay’ee jireenya mana keessaatiif qofa kan of kennitu ta’uu qabdi, garuu gara jabina bara keessa jiraannu kanaatiin kan ka’e dubartiin nyaachuu fi jiraachuuf hojjechuu qabdi.

Hawaasa dhugaan aadaa fi qaroomina qabu keessatti dubartiin jiraachuuf manaa ala hojjechuu hin qabdu. Mana keessaa ala hojjechuun gara jabina gosa hunda caaludha.

Dhiirri yeroo ammaa kan manca’e sirna sobaa uumeera, dubartiin dubartummaa ishee dhabde, manaa baasee gabrittii ishee godheera.

Dubartiin dhiira fakkaattu kan sammuu dhiira qabdu, sigaara aarsitu, gaazexaa dubbistu, walakkaa qaama ishee mul’istu kan uffata jilba ol ce’u uffattu ykn kaanastii taphatti, kun kan dhiirota yeroo ammaa manca’aniin kan dhufedha, manca’insa hawaasummaa kan qaroomina du’aa jiruuti.

Dubartiin basaastuu ammayyaa taate, doktaroonni qoricha sammuu hadoochanii nama wallaalchisan, dubartiin moo’attuu ispoortii, machooftuu, kan hin uumamamne kan harma ijoollee isheetiif hin kennine bareedina ishee dhabuuf sodaatte mallattoo cimaa kan qaroomina sobaati.

Yeroon kun kan waraana fayyina addunyaa dhiirotaa fi dubartoota fedha gaarii qabanii fi sirna sobaa kana irratti qabsaa’uuf qophiidhaaf qophaa’eedha.

Yeroon kun addunyaa keessatti qaroomina haaraa, aadaa haaraa hundeessuuf yeroo itti qophoofnudha.

Dubartiin dhagaa bu’uuraa kan manaati, dhagaan kun sirriitti kan hin hojjetamne yoo ta’e, qarqara fi hanqina gosa hundaa kan qabu yoo ta’e, bu’aan jireenya hawaasaa balaa ta’a.

Dhiirri adda, garaagara, kanaafuu qoricha, fiiziksii, kemistirii, herrega, seera, injinariingii, urjii fi kkf barachuuf fedhii ofiitiin kennuu danda’a.

Kolleejjii dhiirotaa loltootaan to’atamu hin barbaachisu, garuu kolleejjii dubartootaa loltootaan to’atamu hin barbaachisu, akkasumas baay’ee ajaa’ibsiisaadha.

Haati warraa fuulduraa, haati fuulduraa kan mucaa harma isaanii gidduutti baattan karaa magaalaa keessa akka dhiiraatti deemaa yoo argitan ni jibbisiisa.

Kun saala keessatti dubartummaa dhabuu qofa hin agarsiisu, akkasumas quba maddaa irratti kaawwachuun dhiira keessatti dhiirumma dhabuu agarsiisa.

Dhiirri, dhiirri dhugaa, dhiirri gaariin loltoonni dubartootaa dirree waraanaa irratti hiriiran lammasii fudhachuu hin danda’u. Shakkiin dhiiraa, haalli yaadaa dhiiraa, yaanni dhiiraa gocha akkanaa kan manca’iinsa namaa kan agarsiisuuf jibbisiisaadha.

Dubartiin gara mana isheetiitti, dubartummaatti, bareedina uumamaatti, qulqullummaatti, salphummaatti deebi’uu ishee barbaanna. Sirna kana hundumaa balleessuun lafa kana irratti qaroomina haaraa fi babbareedina haaraa hundeessuu barbaanna.

Abbaan maatii fi barsiisoonni dhaloota haaraa ogummaa fi jaalala dhugaan guddisuu beekuu qabu.

Ijoolleen dhiiraa odeeffannoo sammuu qofa argachuu fi ogummaa barachuu ykn maqaa ogeessaa argachuu qofa hin qaban. Ijoolleen dhiiraa itti gaafatamummaa hubachuun karaa qajeelummaa fi jaalala beekumsaan qajeelfamuu qabu.

Garaagarummaan, dhiirri ga’eessa ta’e itti gaafatamummaan haadha warraa, ijoollee dhiiraa fi ijoollee durbaa irratti ni ulfaata.

Dhiirri ga’eessa ta’e kan itti gaafatamummaa guddaa qabu, kan qulqulluu ta’e, kan of qabu, kan madaalamaa ta’e, kan amala gaarii qabu, maatii isaatiin fi lammiilee hundaan ni kabajama.

Dhiirri ga’eessa ta’e kan zinaa, halalummaa, wal dhabdee, haqaa hin qabne gosa hundaatiin namoota naasisu, nama hundumaaf jibbisiisaa ta’a, ofii isaatiif gaddisiisuu qofa osoo hin taane firoota isaa hadheessa, addunyaa hundumaaf gadda fi jeequmsa fida.

Dhiirri ga’eessa ta’e bara isaa sirriitti jiraachuu beekuu qaba. Dhiirri ga’eessa ta’e dargaggummaan akka darbe hubachuun ariifachiisaadha.

Umrii ga’eessa keessatti diraamaa fi mul’ata dargaggummaa irra deebi’uun barbaaduun ni qaanfachiisa.

Bara jireenyaa hundumaa keessatti bareedinatu jira, akkasumas jiraachuu beekuu qabna.

Dhiirri ga’eessa ta’e dullumni isaa osoo hin dhufin dura cimina guddaadhaan hojjechuu qaba, akkuma quuncisni roobni cimaan osoo hin dhufin dura baala gara quuncisni isaa keessaatti geessu, akkasumas dhiirri ga’eessa ta’es ariitiidhaan fi of eeggannoodhaan hojjechuu qaba.

Dargaggoonni dhiiraa hedduun gatii jireenya isaanii garmalee balleessu, umrii ga’eessatti yeroo ga’an bareedina hin qaban, baay’ee jibbisiisoo, hiyyeessota fi kufaatiidha.

Dhiirota ga’eessota ta’an hedduu gocha hammeenya dargaggummaa irra deebi’uun arguu baay’ee qaanfachiisaa, amma baay’ee jibbisiisoo ta’uu fi dargaggummaan isaanii akka darbe hin hubatan.

Balaawwan gurguddoo keessaa tokko qaroomina du’aa jiru kana keessatti dhibeen alkooliidha.

Dargaggummaatti hedduun dhugaatiidhaan kan of kennan yoo ta’u, umriin ga’eessaa yeroo ga’u mana hin ijaarranne, qabeenya hin ijaarranne, ogummaa galii qabu hin qaban, mana dhugaatii keessaa gara mana dhugaatiitti licorerra kadhatu, jibbisiisoo, jibbisiisoo fi hiyyeessota.

Mataan maatii fi barsiistonni dargaggoota irratti xiyyeeffannaa addaa kennuun, addunyaa gaarii ta’e uumuuf yaada fayya qabeessaan sirriitti qajeelchuu qabu.