Ogumma

Barsiisonni seenaa addunyaa lixa addunyaatti argaman BUDDHAA, Konfuus, Mahaammad, Hermes, Quetzacoal, Musee, Kirishnaa, kkf qoosuun kan baratame ta’uu mirkaneessineerra.

Akkasumas, dhiba hin qabu, barsiisonni amantii duriirratti, waaqolii irratti, seenaa durii irratti, kkf qoosuu, jeessee fi qoosuu dabalatee mirkaneessineerra. Kun hundi isaa dhibee hubannaa dha.

Mana barnootaa, kolleejjii fi yuunivarsiitiitti, dhimmoonni amantaa kabaja guddaadhaan, yaada galateeffanna guddaadhaan, hubannaa dhugaa uumuudhaan ilaalamuu qaba.

Haalli amantaa gatii bara baraa eegaa barbaachisummaa xiinqalbii fi seenaa ummata, sanyii hundaatiin walqixa qindaa’u.

Amantaan hundi seera walfakkaataa, gatii bara baraa qabu, haalaan qofaan garaagarummaa qabu.

Kiristaanni amantaa Buddhaa ykn amantaa Ibrootaa ykn Hinduu irratti qoosuun hubannaa miti, sababiin isaas amantaan hundi bu’uura walfakkaataa irratti hundaa’a.

Qoosaan hayyoota hedduu amantaa fi hundeesitoota irratti qaban summii MARKSISTIIN kan ka’e yeroo kana keessa sammuu dadhabaa hunda summeessaa jiru.

Barsiisonni manneen barnootaa, kolleejjii fi yuunivarsiitii barattoota isaanii karaa kabajaa dhugaa nama keenyaaf qajeelchuu qabu.

Karaa kamiinuu yaada kamiinuu maqaa baasuun mana amantaa, kutaa, mana barnootaa ykn waldaa hafuuraa qoosuun hamaa fi hin malle dha.

Barattoonni mana barnootaa yeroo gadi lakkisan amantaa, mana barnootaa, kutaa hunda keessatti argamu, akkasumas mana amantaa keessatti of to’achuun hubannaa miti.

Dargaggoonni fi shamarran barumsa waggaa kudhanii hanga kudha shan booda yeroo mana barnootaa gadi lakkisan akkuma nama kaanii, guutummaan guutuutti homaa hin beekan, dandeettiin isaanii akkuma guyyaa jalqaba mana barnootaa seenanitti hir’aa dha.

Dhimma kan biraa keessatti barattoonni giddugala miiraa isaanii guddisuun barbaachisaa dha, sababiin isaas hundi isaa dandeettii sammuu miti. Sagalee biiltimaa jireenyaa, bareedina muka tokkee, sagalee simbiraa bosona keessa jiru, sinfooni muuziqaa fi biftuu aduun lixa bareeda keessatti dhaga’uu fi barachuun barbaachisaa dha.

Haaluma wal fakkatuun, haala jireenyaa keessa jiru, haala hawaasaa gara jabinaa fi gara jabinaa yeroo ammaatti, daandiin haadholii gaddituun ijoollee isaaniitiin beela’aniin buddeenaaf kadhataniin guutame, gamoonni fokkisaan maatii hiyyeeyyii kumaatamaan lakkaa’amaniif bakka jireenyaa ta’an, daandiin konkolaataan kumaatamaan lakkaa’amaniif bakka jireenyaa ta’an, daandiin konkolaataa qaama miidhu keessa deeman hunda gadi fageenyaan dhaga’uu fi hubachuun barbaachisaa dha.

Barataan mana barnootaa gadi lakkisu ofittummaasaatiin fi rakkoo isaatiin qofa osoo hin taane ofittummaa namoota hundaatiin fi rakkoo hawaasa namaatiin walitti bu’uu qaba.

Hunda caalaa kan yaaddessu barataan mana barnootaa gadi lakkisu, qophii sammuu qabaatus, hubannaa hin qabu, yaanni isaa rafeera, jireenyaaf qophii gahaa hin qabu.

Maaltu hubannaa jedhamaa akka ta’e qorachuu fi argachuun yeroon isaa amma. Jechi himaa fi ensaayiklopidiyaan hubannaa sirnaan ibsuuf dandeettii hin qaban.

Hubannaa malee jijjiirama bu’uuraa ykn gammachuu dhugaa gonkumaa argachuu hin danda’amu, akkasumas jireenya keessatti namoota hubannoo qaban argachuun baay’ee muraasa dha.

Jireenya keessatti wanti barbaachisaa ta’e jecha HUBANNAA beekuu qofa osoo hin taane hiika isaa gara keenyatti argachuudha.

Namoonni hubannaa qabaachuu kan haasa’an hedduu dha, machoon hubannaa qabaachuu kan hin haasa’in hin jiru, Kaarloos Maarks ofii isaa baay’ee hubannaa qabaachuu yaadee dhiibbaa maallaqaa barreesse addunyaaf gatii bara baraa dhabsiise, luboota amantaa adda addaa kumaatamaan lakkaa’aman ajjeesse, monooksi Budistii, Kiristaanaa, kkf gudeedde, mana amantaa hedduu balleesse, namoota kumaatama fi miliyoonaan lakkaa’aman gidirse, kkf kkf.

Namni kamuu hubannaa qabaachuu isaa haasa’uu danda’a, dhugaan ta’uun isaa garuu ulfaataa dha.

Odeeffannoo kitaabaa, beekumsa, muuxannoo, wantoota namoota dinqisiisan, maallaqa abukaattoo fi poolisii bituuf gahaa ta’e argachuun hubannaa argachuuf miti.

HUBANNAA qabaachuuf AKKAANA sanaan argachuu hin danda’amu. Warreen hubannaan adeemsa AKKAANAn argamuu danda’a jedhanii yaadan sirrii hin ta’an.

Maaltu adeemsa AKKAANA hamaa ta’e kana gara hundaan sammuu of-hin beekne fi hin beekne keessatti gadi fageenyaan hubachuun barbaachisaa dha, sababiin isaas dhoksaan EGO jaallatamaa, ofii, kan keessaa dhokateef, inni yeroo hundaa AKKAANA fi AKKAANA barbaada.

Mefistoofeleesni nuti keessa keenyatti qabnu kun, SEEXANNI kun, OFII kun akkana jedha: ani maallaqa AKKAANA, bareedina AKKAANA, hubannaa AKKAANA sana caalaa qaba, kabajaa AKKAANA, tooftaa AKKAANA, kkf kkf.

Namni dhugaan hubannaa maal akka ta’e hubachuu barbaadu, dhaga’uu barachuu qaba, jireenyasaa keessatti raawwachuu fi argachuu qaba.

Wantoonni namoonni bakka awwaalchaa isaan keessa jiru, odeeffannoo sammuu, muuxannoo jireenyaa keessatti walitti qaban, yeroo hunda AKKAANA fi AKKAANA keessatti hiikamuu qaba. Haala kanaan hiika gadi fageenya qabu wanta walitti qaban hunda hin beekan.

Hedduun isaanii kitaaba tokko dubbisanii booda odeeffannoo dabalataa walitti qabuusaaniitiin gammadan, garuu dhimma barumsa kitaaba keessatti barreeffameef yeroo itti gaafataman, hiika gadi fageenya qabu barumsichaa hin beekan, garuu OFII kun odeeffannoo dabalataa, kitaabota dabalataa barbaada, yeroo inni barumsichaa keessa hin jiraanne.

Hubannaan odeeffannoo kitaabaa dabalataa, muuxannoo dabalataa, maallaqa dabalataa, kabajaa dabalataatiin hin argamu, hubannaan yeroo adeemsa OFII hunda hubannu, yeroo automatiizimii xiinqalbii AKKAANA hunda gadi fageenyaan hubannu keessa keenyatti ni dagaaga.

Sammuun giddugala AKKAANA bu’uuraa ta’uun isaa murteessaadha. Dhugumatti, AKKAANNi kun OFII xiinqalbii yoo ta’u, sammuun bu’uura isaa ti.

Namni dhugaan hubannaa qabaachuu barbaadu, sadarkaa sammuu gubbaa irratti qofa osoo hin taane, sammuu of-hin beekne fi hin beekne hunda keessatti du’uuf murteessuu qaba.

Yeroo OFII du’u, yeroo Y0 guutummaatti hiikamu wanti keessa keenyaatti hafu DHUGA, DHUGA, hubannaa seera qabeessa ta’e, kan baay’ee hawwamu fi ulfaataa qofa dha.

Namoonni sammuun uumtuu dha jedhanii yaadu, dogoggora dha. OFII uumtuu miti, sammuunis bu’uura OFII ti.

Hubannaan uumtuu dha sababiin isaas isheen kan DHUGA waan ta’eef, amaloota DHUGA keessaa tokko dha. Sammuu fi HUBANNAA walitti hin makuu qabnu.

Warreen HUBANNAAN waan akka daraaraa mana ho’aa keessatti guddatu ykn waan akka maqaa ulfinaa bitamu ykn laayibraariitti qabaachuun danda’amu jedhanii yaadan sirrii hin ta’an.

Adeemsa sammuu hunda, deebii, AKKAANA xiinqalbii walitti qabu sana hunda gadi fageenyaan hubachuun barbaachisaa dha. Haala kanaan ibiddi hubannaa boba’aa ta’e keessa keenyatti uumamaan fi ofumaan ni ba’a.

Akkuma Mefistoofeleesni nuti keessa keenyatti qabnu hiikamuun jalqabu, ibiddi hubannaa uumtuu keessa keenyaatti xiqqeessaa mul’achaa hanga boba’uutti.

DHUGAA keenya dhugaan JAALALA dha, JAALALA sana irraas hubannaan dhugaa fi seera qabeessa kan yeroo hin taane dhalata.