Dargaggoota

Dargaggummaan yeroo lamaatti qoodama, inni tokkoo tokkoon isaanii waggaa torba torba qabu. Yeroon jalqabaa umrii 21tti kan jalqabu yoo ta’u, waggaa 28tti xumurama. Yeroon lammaffaan umrii 28tti kan eegalu yoo ta’u, waggaa 35tti xumurama.

Bu’uurri dargaggummaa mana keessatti, mana barumsaatti, akkasumas karaa irratti argama. Dargaggeessi BU’UURA BARNOOTAATIIN ijaarame dhugumatti INNI IJAARSAA fi hundee irraa KABAAJAMAADHA.

Dargaggeessi bu’uura sobaa irratti ijaarame bu’aa isaa karaa dogoggoraati.

Namoonni baay’een jireenya isaanii kutaa jalqabaa, kutaa isa hafe gadadoo keessa galchuutti dabarsu.

Dargaggoonni yaada dogoggoraa dhiira fakkeessuun, yeroo baay’ee harka halleeyyii keessa galu.

Dargaggummaatti daangaa dabruun qarshiidhaan baay’ee qaala’aa ta’een waggaa soddomatti kan kafalamuuf ergama.

BU’UURA BARNOOTAA malee dargaggummaan machii itti fufaadha: inni hooqubaa dogoggoraa, dhugaatii alkoolii fi fedhii bineensotaati.

Wanti nama ta’ee jireenyatti ta’uu qabu hundi, waggoota jireenyaa jalqabaa soddoma keessatti dandeettii ta’uun ni argama.

Gochaawwan guguddoo ilmaan namaa kan beeknu hundumaa keessaa, bara duriitti ta’e bara keenyatti, irra caalaan isaanii waggaa soddomaa dura jalqabamanii jiru.

Namni waggaa soddomatti ga’e yeroo tokko tokko akka waan lola guddaa keessaa ba’ee, keessatti hiriyoonni isaa hedduun tokkoo tokkoon isaanii kufanitti ni dhaga’ama.

Waggaa soddomatti dhiirotaa fi dubartoonni ciminaa fi hawwii isaanii guutuu dhabanii jiru, yoo hojii isaanii jalqabaatti fashalaa’an, abdii kutannaadhaan guutamanii taphicha dhiisu.

Kiyyoonni ga’eessumma kiyyoo dargaggummaatti ni dhufu. Barnoota Bu’uuraa malee dhaalli jaarsumma yeroo baay’ee abdii kutannaa ta’a.

Dargaggummaan kan darbuudha. Bareedummaan mul’ata dargaggummaati, garuu sobaadha, hin turu.

Dargaggummaan Hayyuu jireenyaa fi Murtee dadhabaa qaba. Jireenya keessatti dargaggoonni murtee cimaa fi Hayyuu jireenyaa qaban muraasa.

BU’UURA BARNOOTAA malee dargaggoonni fedhii qabeeyyii, machooftoota, dabaalota, kan nama ciniinan, hawwii qabeeyyii, fedhii foonii qabeeyyii, gurguddoota, sassatoota, hinaaftoota, abshaalota, hattuuwwan, of tuultota, dhibaa’ota, kkf ta’u.

Dargaggummaan aduu gannaa yeroo muraasa booda dhokatuudha. Dargaggoonni gatiiwwan jireenyaa dargaggummaa garmalee gubuu jaalatu.

Jaarsoliin dargaggoota saamuunii fi gara lolaatti geggeessuun dogoggora dalagu.

Namoonni dargaggoon Barnoota Bu’uuraa hordofuun jijjiiramuu fi Addunyaa jijjiiruu danda’u.

Dargaggummaatti kiyyootti guutamnee kan gara abdii kutannootti nu geessudha.

Anummaan ibiddi dargaggummaa cimsuuf fi humna qabeessa ta’uuf ni fayyadama.

Anummaan yoo jaarsummaan guutummaatti balaa ta’e illee, bakka bu’iinsa argachuu fedhii qabeessaa barbaada.

Namoota dargaggoota ta’aniif fedhiin isaanii harka ejjitummaatti, daadhiitti fi gammachuutti gosa hundaan kennuudha.

Dargaggoonni gabroota gammachuu ta’uun kan halleeyyii malee kan dhiirota dhugaa akka hin taane hubachuu hin barbaadan.

Gammachuun tokkollee yeroo ga’aa hin turu. Dhibeen gammachuu dheebuu ANIMAL INTELECTUALS irraa baay’ee kan tuffatamuudha. Hayyuun weedduu Afaan Ispeen Jorge Manrique, akkas jedhe:

“Gammachuun hammamii saffisaan deema, akkamitti sana booda kan yaadatame, dhukkubbii kenni, akkamitti akka yaada keenyaatti yeroon darbe kamiyyuu caalaadha”

Aristootil gammachuu irratti dubbachuun akkas jedhe: “Yeroo gammachuu murtii keenyaatiif dhufuu namoonni abbootii seeraa wal qixxee hin taanu”.

ANIMAL INTELECTUAL gammachuu dhugoomsuun ni gammada. Federico olichi utubaa cimaan mirkaneessuutti rakkina hin qabu: “GAMMACHUUN JIREENYA KANAA KAN DHUGAA DHA”.

Dhukkubbiin baay’ee hin danda’amne gammachuu cimaa dheeressuun kan oomishamuudha.

Dargaggoonni gurguddoon akka margaa badaatti ni argamu. Anummaan guddichi yeroo mara gammachuu ni dhugoomsa.

Guddichi KRONIKOO Fuudhaa/Heeruma jibba yookiin dhiheessuu filata. Dhugaan jireenyaa hunda gammachuutti fayyadamuuf jecha fuudhaa/heeruma dhiheessuun ulfaataadha.

Jabina dargaggummaa dhumsuun booda heerumuun maqa balleessuudha, dhiibbaa akkasii kan ta’anii ijoolleedha.

Dhiiroonnin hedduun waan dadhabaniif heerumu, dubartoonni hedduun fedhii qabaachuuf heerumu, bu’aan maqa balleessii akkasii yeroo hundaa abdii kutannadha.

Dhiirri ogeessa ta’e hundi dhugaan ni jaallata fi onnee isaa guutuudhaan dubartii filate.

Yeroo mara dargaggummaatti heerumuu qabna yoo dhugaan jaarsummaa gadadoo hin barbaanne ta’e.

Jireenya keessatti hundaafuu yeroo qaba. Dargaggeessi heerumuun isa baramaadha, garuu jaarsi heerumuun maqa balleessiidha.

Dargaggoonni heerumuu fi mana isaanii ijaaruu beekuu qabu. Bineensichi hinaaffaa mana waan balleessuu dagachuu hin qabnu.

Solomoon akkas jedhe: “Hinaaffaan akka awwaalaatti garaa hin laafne; abiddi isaa abidda ibiddaati”.

Sanyii ANIMAL INTELECTUALS akka sarootatti hinaaftuu dha. Hinaaffaan guutummaatti ANIMALIDHA.

Namni dubartii hinaafu, isheen eenyuun akka lakkoofsetti hin beeku. Isheen dubartii akkamii akka qabnu beekuuf hin hinaafuun wayya.

Sagaleen summaa’aa dubartii hinaaftuun qabu, ilkaan saree maraataa caalaa ajjeesaadha.

Bakka hinaaffaan jiru jaalalli jiraachuun sobaadha. Hinaaffaan jaalala irraa gonkumaa hin dhalatu, jaalalaa fi hinaaffaan wal hin simannee. Hundeen hinaaffaa soda keessatti argama.

Anummaan sababoota gosa hedduutiin hinaaffaa ni dhugoomsa. Anummaan nama jaallatamaa dhabuuf ni sodaata.

Namni dhugaa Anummaa balleessuu barbaadu yeroo mara waan jaallatamu dhabuuf qophaa’aa ta’uu qaba.

Hojiirra oolchuutti waggoota hedduu erga ilaalle booda mirkaneessuu dandeenyeera, kophaa ta’e hundi bilisa ta’e abbaa manaa hinaafaa ta’a.

Dhiirri hundi garmalee ejjaa dha

Dhiirraa fi dubartiin fedhiidhaan fi jaalalaan tokko ta’uu qabu, garuu sodaa fi hinaaffaadhaan miti.

SEERAA GUDDAA fuulduratti dhiirri amala isaatiif, dubartiin kan isheetiif deebisuu qaba. Abbaan manaa amala dubartiif deebisuu hin danda’uu yookiin dubartiin amala abbaa manaatiif deebisuu hin dandeessu. Tokkoon tokkoon isaanii amala isaaniitiif deebisuu fi hinaaffaan haa hiikkamu.

Rakkoon bu’uuraa dargaggummaa Fuudhaadha.

Shamarran garmalee yeroo jaallatamaniif fuudhaan hafan sababa namni hundi isaanitti abdii kutuuf.

Yoo dhugaan heerumuu barbaadan dargaggoonni jaallatamtoota isaanii eeggachuu akka danda’an barbaachisaadha.

JAALALA dhibee waliin walitti makachuu barbaachisaa miti. Dargaggoonni jaallatan fi shamarran jaalalaa fi dhibee gargar baasuu hin beekan.

Dhibeen summii sammuu fi onnee gowwoomsudha.

Dhiirrii dhibee qabu hundi fi dubartiin dhibee qabdu hundinuu dhugaan jaallatamuu isaaniitti imimmaan dhiigaa dhangalaasuun kakachuu danda’u.

Erga dhibeen bineensotaa miidhagsee booda mana kaardii lafa bu’a.

Fashala’uun fuudhaa hedduu kan ta’eef jaalala bineensotaatiif heerumaniif, jaalalaaf miti.

Tarkaanfiin baay’ee ulfaataan dargaggummaatti fudhannu Fuudhaa dha, manneen barnootaatti, Kolleejjotaatti fi Yuunibarsiitiiwwanitti dargaggoonni fi shamarran tarkaanfii barbaachisaa ta’eef qophaa’uu qabu.

Dargaggoonni hedduun fi shamarran dantaa dinagdeef yookiin faayidaa hawaasaatiif fuudhuun gaddisiisaadha.

Yeroo Fuudhaan dhibee bineensotaatiif yookiin faayidaa hawaasaatiif yookiin dantaa dinagdeef raawwatamu, bu’aan isaa fashala’uudha.

Fuudharratti walii galuu dhabuuf kan fashalaa’an lakkoofsi isaanii baay’eedha.

Dubartiin dargaggeessa hinaafaa, dheekkamtuu, aariituu waliin heerumtu, miidhaan namicha gaddisiisaa ta’e irra gahuuf jira.

Dargaggeessi dubartii hinaaftuu, aariituu, dheekkamtuu waliin heerumu, jireenyasaa ibidda keessa dabarsuuf jiraachuun ifaadha.

Jaalalli dhugaan jiraachuuf, dhibeen bineensotaa jiraachuu dhabuu barbaachisaadha, Anummaan hinaaffaa hiikuun barbaachisaadha, dheekkamsi balleessuun barbaachisaadha, dantaa dhabuun ragaa hundaan barbaachisaadha.

ANUMMAAN manneen ni miidha, ANUMMAAN WALII GALTEE ni balleessa. Yoo dargaggoonni fi shamarran BARNOOTA keenya kan BU’UURAA baratan fi Anummaa hiikuuf murteessan, karaa FUUDHAA PERFECT Argachuu danda’uu isaanii ifaadha.

EGO balleessuun qofti gammachuun dhugaan manneen keessa jiraachuu danda’a. Dargaggootaa fi shamarran fuudhaatti gammaduu barbaadaniif barnoota keenya kan BU’UURAA bal’inaan barachuu fi Anummaa hiikuuf gorsa kennina.

Abbootiin manaa hedduun intallan isaanii garmalee hinaafuun isheen michuu akka qabaattu hin barbaadan. Tarkaanfiin akkasii guutummaatti hin barbaachisaa dha sababni isaas shamarran michuu qabaachuu fi heerumuu barbaadu.

Bu’aan hubannoo dhabuu michoota dhoksaa, karaa irratti, kan yeroo mara harka nama gammachiisu keessa galuu qabaachisaadha.

Shamarran michuu isaanii qabaachuuf bilisa ta’uu qabu, garuu sababa amma Anummaa hin hiikiniif michuu wajjin qofaatti isaan dhiisuun ni gaafata.

Dargaggoonni fi shamarran mana keessatti ayyaana isaanii hojjechuu bilisa ta’uu qabu. Miidhaan nama hin miine tokkollee hin jiru, Dargaggummaatti kan ittiin bashannanan qabaachuu isaa barbaachisaadha.

Wanti dargaggummaa miidhu daadhii, sigaara, ejjaa, hirmaannaa, bilisummaa, mana dhugaatii, kabareetii, kkf dha.

Ayyaanni maatii, sirbaan mijaa’aa ta’e, muuziqaan gaariin, lafaatiin dhiibbaan nama hin miine tokkollee hin jiru.

Sammuun jaalala ni miidha. Dargaggoonni hedduun sodaa dinagdee isaaniitiif, yaaddoo boritiif jecha fuudhaaf carraa isaanii dhabaniiru.

Soda jireenyaa, beela, rakkoo fi karoora sammuu ta’an sababa fuudhaa dhiheessuuf ta’u.

Dargaggoonni hedduun hanga qarshii murtaa’aa qabanitti, mana ofii, konkolaataa hammayyaa fi gowwummaa kumaattamaan qabaatanitti fuudhuu akka hin qabne murteessu akka waan hundinuu gammachuu ta’eetti.

Dhiiroonnin gosa akkasii sodaa jireenyaatiif, du’aaf, maaltuu jedhamaaf jecha carraa fuudhaa miidhagduu dhabuun gaddisiisaadha.

Dhiiroonnin gosa akkasii jireenya isaanii guutuu kophaa hafu yookiin yeroo maatii ijaaruuf fi ijoollee isaanii barsiisuuf yeroon isaanii hin jirretti heerumu.

Dhugumatti wanti dhiirri dubartii isaa fi ijoollee isaa kunuunsuuf barbaadu hundi hojii yookiin ogummaa xiqqoo qabaachuudha, kunoo hundumaa.

Shamarran hedduun abbaa manaa filachuuf kophaa hafu. Dubartoonni shallagan, dantaa qabeeyyiin, of jaallattoon fuudhaan hafu yookiin fuudhaatti garmalee fashalaa’u.

Dhiirri hundi dubartii dantaa qabeettii, shallagduu fi of jaallattutti abdii akka kutu shamarran hubachuun barbaachisaadha.

Dubartoonni dargaggoon tokko tokko abbaa manaa qabuu barbaadaniif fuula isaanii garmalee dibu, ija ixaanaa isaanii harkaa baasu, rifeensa isaanii jaamsu, rifeensa sobaa fi ija sobaa, dubartoonni kun xiin-sammuu dhiira hin hubatan.

Dhiirri uumamaan babbareedduu dibamee jibba fi bareedina guutummaatti uumamaa fi kofla homaa hin beekne ni dinqisiiffata.

Dhiirri dubartii keessatti amanamummaa, salphummaa, jaalala dhugaa fi dantaa hin qabne, homaa hin beekne arguu barbaada.

Shamarran fuudhuu barbaadan xiin-sammuu dhiirota dabalataan hubachuu barbaachisa.

JAALALLI DHIIRUMA OGEESSAA dha. Jaalalli jaalalaan ni soorata. Abiddi dargaggummaa bara bara jaalala.