Haadha Ta'uu

Jireenyi namaa akka seelii salphaatti kan jalqabu yoo ta’u, akkuma uumama isaatti, yeroo seelota lubbuu qaban dafqaqfamaa ta’een kan hidhame dha.

Ulfa, dhalma, dhalachuun, yeroo hundumaa sadan ajaa’ibsiisoo fi dinqisiisoo kan uumamni kamiyyuu jireenya ittiin jalqabu dha.

Dhugumatti, daqiiqaa jalqabaa jiruu keenyaa iddoo baay’ee xiqqaa ta’e keessatti dabarsuu qabna, tokkoon tokkoon keenya gara seelii mayikirooskooppiitti jijjiiramnee jiraachuun dinqisiisaa dha.

Akka seelii gatii hin qabneetti jiraachuu jalqabnee dulloomannee, maanguddoota taanee yaadannoowwaniin guutamnee jireenya xumurra.

EENYUMMAAN yaadannoo dha. Maanguddoota hedduun yeroo ammaa hin jiraatan, maanguddoota hedduun kan darbe yaadatanii qofa jiraatu. Dulloomtuun hundi sagalee fi gaaddidduu qofa. Maanguddoon hundi hafuura kan darbee, yaadannoo walitti qabamee kan sanyiirraa dhaloota keenyatti darbu dha.

Ulfi namaa yeroo dafqaqfamaa ta’een kan jalqabu yoo ta’u, adeemsa jireenyaa adda addaa keessa yeroo deemu garuu suuta suuta kan deemuu dha.

Dubbistoota hedduuf yeroo ammaa walitti dhufeenya qabaachuu yaadachuun ni barbaachisa. Bineensa xiqqoon galgala gannaa keessa sa’aatii muraasa qofa jiraatu, waan hin jiraanne fakkaata, garuu dhugumatti waan namni waggaa saddeettama keessa jiraatu hunda jiraata, kan ta’u yeroo dafqaqfamaa ta’een jiraata, namni tokko waggaa saddeettama keessa waan pilaaneetaan miliyoonaan lakkaa’amu keessa jiraattu hunda jiraata.

Yeroo Zooospermoon hanqaaquu wajjin walitti makamu ulfi ni jalqaba. Seeliin jireenyi namaa ittiin jalqabu, kroomosoomota afurtamii saddeet qaba.

Kroomosoomonni gara jiiniiwwaniitti qoodamu, jiiniin dhibbaan lakkaa’amu yookaan isaa ol kan ta’an dhugumatti waan Kroomosoom jedhamu sana kan uuman dha.

Jiiniiwwan barachuuf baay’ee ulfaataa dha, sababni isaas tokkoon tokkoon isaanii molokiyuulota muraasa yeroo dafqaqfamaa ta’een socho’aniin kan ijaaraman waan ta’eef.

Addunyaan ajaa’ibsiisaan Jiiniiwwanii gidduu galeessa addunyaa meetirii sadeenii fi addunyaa meetirii afuraffaa jidduu jiru kan dha.

Attoomonni dhaalaa Jiiniiwwan keessa jiru. EENYUMMAAN PSIKOLOJII kan abbootii keenyaa, hanqaaquu hormooniin walitti makame keessa seenuuf dhufa.

Yeroo Elektroo-teeknikaa fi saayinsii attoomikii kana keessatti, mallattoon eleektroo-maagneetiikii kan abbootii keenyaan dhiifamee kan lubbuu isaanii xumuraa baafatan Jiiniiwwan fi kroomosoomota hanqaaquu hormooniin walitti makame keessa dhalootaan maxxanfameera jechuun hin garmalee dha.

Daandiin jireenyaa faana koobaa farda du’aa irraa kan ijaarame dha.

Yeroo jireenyaatti, akaakuun anniisaa adda addaa qaama namaa keessa ni yaa’a; akaakuun anniisaa hundi sirna hojii mataa isaa qaba, akaakuun anniisaa hundi yeroo fi sa’aatii isaatti mul’ata.

Ji’a lama booda ulfaa’uu hojiin bullaa’iinsaa ni qabaanna, ji’a afur booda ulfaa’uu humna sochii sirna hargansuu fi sirna maashaalee wajjin walitti dhufeenya cimaa qabu gara hojiitti ni seenna.

Mul’anni saayinsawaa dhalachuu fi du’uu waan hunda ajaa’ibsiisaa dha.

Hayyoonni hedduun dhalachuu uumama namaa fi dhalachuu addunyaa iddoo bal’aa keessatti walitti dhufeenyi cimaan akka jiru mirkaneessu.

Ji’a sagal booda mucaan ni dhalata, ji’a kudhan booda guddina meetaaboolizimii ajaa’ibsiisaa fi guddina wal simuu fi guutuu ta’een ni jalqaba.

Yeroo Fontaneelli fuulduraa kan daa’imman dhalataniin umuriin waggaa lama yookaan sadiitti cufamu, sirni sammuu-lafee dugdaa guutummaatti xumurameera jechuu dha.

Saayintistoonni hedduun uumamni yaada akka qabu, yaanni kunis waan hundumaa kan ta’eef, waan ta’eef, waan ta’uuf jiru hundumaaf bifa lubbuu qabu akka kennu dubbatu.

Uummanni hedduun yaada ni koflan, muraasni isaanii immoo “MADDA MANICHAA” jedhanii yaamu.

Jecha YAADA naannoo jiru irratti wal dhabdeen hedduun jira, hedduunis YAADA FI FANTASII walitti ni naqu.

Hayyoonni tokko tokko yaanni lama akka jiru dubbatu. Isa jalqabaa YAADA MAKANAAYIZAATO jedhu, isa lammaffaa immoo YAADA KAKAYYATOO: Inni jalqabaa kosii sammuutiin kan ijaarame yoo ta’u, inni lammaffaa immoo waan nuti keessa qabnu keessaa isa ulfina qabu fi isa sirrii ta’een kan wal simu dha.

Karaa ilaaluu fi muuxannoo, akkasumas gosa YAADA XIQQAA MAKANAAYIZAATAA MORBOOSAA INFIRAKOONSHEENSHAA fi SUBUJEKTIVAA ta’e akka jiru mirkaneessuu dandeenyeerra.

Gosti YAADA XIQQAA AUTOMATIKII kun iddoo INTELLEKTUWALIITII gaditti hojjeta.

Suuraan erootikii, sinimaa moorbosoo, seenaawwan miillaa lama qaban, kofalchiisawwan moorbosoo, kkf., YAADA XIQQAA MAKANAAYIZAATAA karaa hin beekamneen hojjachiisuuf kan gargaaran dha.

Qorannoon gadi fagoo xiyyeeffannoo kan nu geesse abjuun erootikii fi xurii halkanii YAADA XIQQAA MAKANAAYIZAATO irraa akka dhufan dha.

QULQULLUMMAAN GUUTUU, YAADA XIQQAA MAKANAAYIZAATO hanga jirutti hin danda’amu.

YAADNI BEEEKAMAA, YAADA MAKANAAYIZAATO, SUBUJEKTIVAA, INFIRAKOONSHEENSHAA jedhamu sana irraa adda ta’uun isaa ifaa dha. SUBUKOONSHEENSHAA.

Bakka bu’aan kamiyyuu akka KAKA’UMSAA OFII fi kabajaa kennuutti ilaalamuu ni danda’a, garuu YAADNI XIQQAA gosa makanaayizaatoo, infirakoonshii, subkoonshii, inkoonshii ta’e, mallattoolee fi suuraa miiraa, ho’aa, bishaanii keessa galuun hojjetuun nu ganeeccisuu ni danda’a.

Yoo QULQULLUMMAA INTEGRA, tokkoo-guutuu, gadi fagoo barbaanne, YAADA BEEKAMAA qofa osoo hin taane, YAADA MAKANAAYIZAATO fi YAADA XIQQAA INKOONSHEENSHAA, AUTOMATIKII, SUBUKOONSHEENSHII, BISHAA KEESSA GALEE ta’e hordofuu qabna.

Walitti dhufeenya cimaa SEX fi YAADA gidduu jiru gonkumaa dagachuu hin qabnu.

Karaa xiinxala gadi fagoo, akaakuu yaada makanaayizaatoo hunda fi gosa YAADA XIQQAA fi INFRA-YAADA AUTOMATIKII, gara YAADA BEEKAMAA, kaayyoo qabeessaatti jijjiiruu qabna.

YAADNI KAAAYYOO QABEESSA bu’uura isaa irraa uumaa dha, isaan malee, kalaqataan bilbila, raadiyoo, xiyyaara, kkf tilmaamuu hin danda’u ture.

YAADNI DUBARTII ulfaa taateef guddina micireetiif bu’uura dha. Haati hundi YAADA isheen qabduun psikiikaa miciree jijjiiruu akka dandeessu mirkanaa’era.

Dubartiin ulfaa suuraa bareedaa, bakkeewwan qulqulluu ta’an ilaaluu, muuziqaa kalaasikaalaa fi jechoota wal simatan dhaggeeffachuu isheen barbaachisaa dha, kanaaf psikiikaa uumama isheen garaa ishee keessa baattu irratti karaa wal simuu ta’een hojjechuu ni dandeessi.

Dubartiin ulfaa alkoolii dhuguu, tamboo xuuxuu, waan fokkisaa, waan hin mijanne ilaaluu hin qabdu, sababni isaas kun hundi guddina wal simaa uumamaatiif miidhaa dha.

Haawwan ulfaa fedhii fi dogoggora hundaaf dhiifama gochuun beekuu qabna.

Dhiirota obsa hin qabne fi hubannoo dhugaa hin qabne hedduun ni aaran, dubartii ulfaa taate immoo ni arrabsu. Dhiibbaan ishee, rakkoon abbaan manaa qulqullina hin qabneen sababa isheef ta’e, miciree ulfa irratti, qaamaan qofa osoo hin taane psikiikaanis dhiibbaa ni qabaata.

Humna yaada uumaa tilmaama keessa galchuun, dubartiin ulfaa waan fokkisaa, waan hin mijanne, waan hin wal simne, waan jibbisiisaa ta’e, kkf ilaaluu hin qabdu jechuun sirrii dha.

Yeroon mootummoonni rakkoolee guguddoo haadhummaa wajjin wal qabatan furuuf yaaddan ga’eera.

Hawaasa kiristaanaa fi dimokraatawaa ta’uun isaanii kan mirkaneessan keessatti, hiika amantaa haadhummaa kabajuu fi ulfina kennuu dadhabuun wal hin simu. Dubartoota kumaatamaan lakkaa’aman haala ulfaa keessa jiran kan gargaarsa hin qabne, abbaa manaa fi hawaasa biraan gatamanii, daabboo yookaan hojii barbaadanii, yeroo baay’ee immoo hojii harkaa jajjaboo hojjetanii, uumama garaa isaanii keessa baataniin lubbuun jiraachuuf yaaluun suukaneessaadha.

Haalawwan hawaasa ammaa kan namaa gaditti, hammina fi itti gaafatamummaa dhabuu bulchitoonni fi ummanni qaban, dimokraasiin hin jiru jechuu nuuf ifa godhuun ni agarsiisu.

Mana yaalaa kan kutaa haadhummaa qaban rakkoo hin furre, sababni isaas dubartoonni gara mana yaalaa dhihaachuu kan danda’an yeroo dhaluuf dhihaatan qofa dha.

Mana walitti qabaa, magaalaa magariisaa, dachaawwanii fi iddoo jireenyaa dubartoota ulfaa ta’aniif, kilinikoota fi quindees ijoollee isaaniif barbaachisu.

Manneen walitti qabaa kun manneen jireenyaa dubartoota hiyyeessa ta’an ulfa keessa jiran, kan guutummaatti gammachuu, abaaboo, muuziqaa, wal simuu, bareedina, kkf qaban, rakkoo haadhummaa guutummaatti ni furu.

Hawaasni namaa maatii guddaa akka ta’ee fi rakkoon namaa hin jiru jechuu hubachuu qabna, sababni isaas rakkoon hundi haala tokko yookaan haala biraan miseensota hawaasaa hunda miidha. Sababa hiyyeessa ta’aniif dubartoota ulfaa qooduun gowwummaa dha. Gaditti ilaaluun, tuffachuun yookaan iddoo nama hin barbaachisneetti galchuun yakka dha.

Hawaasa keessa jiraannu kana keessatti ijoollee fi ijoollee abbaa biraa ta’uu hin danda’u, sababni isaas hundi keenya nama waan taaneef mirga wal fakkaataa qabna.

Yoo dhugumaan komuniizimiin nu nyaachisuu hin barbaanne ta’e, dimokraasii dhugaa uumuu qabna.