Namummaa Dhala Namaa

Namni tokko dhalatee, waggaa jaatamii shan jiraatee du’e. Garuu bara 1900 dura eessa ture, bara 1965 booda hoo eessa ta’uu danda’a? Saayinsiin beekamtii qabu waa’ee kanaa homaa hin beeku. Kun seensa waliigalaa gaaffiilee waa’ee jireenyaa fi du’aa hundaati.

Akkuma dhugaa hin jijjiiramneetti akkana jechuu dandeenya: “NAMNI NI DU’A SABABIIN YEROON ISAA DHUMATEEF, NAMUMMAA NAMAA DU’EEF BARIISAA HIN JIRU.”

Guyyaan hundi dambalii yerooti, jiini ji’a biraati, waggaan waggaa biraati, dambaliileen kun hundinuu walitti hidhamuun isaanii WALII-GALTEE DHAMBALII JIRUUNYAA GUDDAA ta’a.

Yeroon geengoodha, jiruunyi NAMUMMAA NAMAA immoo dalgaa cufamaadha.

Jiruunyi NAMUMMAA NAMAA yeroo isaa keessatti guddachaa deema, yeroo isaa keessatti dhalata, yeroo isaa keessattis ni du’a, yeroo isaa ala matumaa jiraachuu hin danda’u.

Dhimmi yeroo kun dhimma hayyoota hedduun irratti qo’atameedha. Shakkii tokko malee yeroon DIMENSHINII AFURFFAAdha.

Ji’ometriin YUUKLIDII kan hojjetu addunyaa DIMENSHINII SADIITIIRRATTI qofa, garuu addunyaan dimenshinii torba qaba, kan afurffaan immoo YEROODHA.

Sammuun namaa BARABARAAMUMMAA akka dheerina yeroo sarara qajeelaatti yaada, yaada kana caalaa dogoggoraa ta’e hin jiru sababiin BARABARAAMUMMAAN DIMENSHINII SHANFFAA ta’eef.

Yeroon jiraataa ta’uun yeroo keessatti kan raawwatamuufi barabaraan ni irra deddeebi’a.

Duutiifi JIRUUNYI dhuma lama wal tuqaniidha. Jiruunyi nama du’eef ni xumuraama garuu kan biraan ni jalqaba. Yeroon ni xumuraama kan biraan ni jalqaba, duuti deebi’ee dhufuu BARABARAAMAA wajjin walitti hidhamiinsa cimaa qaba.

Kun jechuun du’aa booda addunyaa kanatti deebi’uun dramaa jiruunyaa irra deebi’uun nurraa jiraata jechuudha, dabalataan yoo ta’e, NAMUMMAAN namaa du’aa wajjin ni bada, eenyutu ykn maaltu deebi’a?

Yeroo tokkoof guutummaatti ifa gochuun barbaachisaadha, EENYUMMAAtu du’aa booda itti fufa, EENYUMMAAtu deebi’a, EENYUMMAAtu gara karrayyuu imimmaaniitti deebi’a.

Dubbistoonni keenya seera DEEBI’UU barumsa DHALOOTA HARAA kan HAYYOONNI barsiisanitti akka hin walitti makne barbaachisaadha.

Barumsi DHALOOTA kun waaqeffannaa KIRSHNAA irraa kan madde yoo ta’u, kunis AMANTAA HINDOO kan akka VEDIK yoo ta’u, kan beddelamanii fi mancaafamanidha.

Waaqeffannaa KRISHNAA isa dhugaa keessatti, gootonni, geggeessitoonni, warreen DANDII WAQAYYOO qaban, isaan qofti dhalootaan deebi’u.

EENYUMMAAN BAAY’EEN NI DEEBI’A, garuu kun DHALOOTAA miti. Uummanni baay’een NI DEEBI’A, garuu kun DHALOOTAA miti.

Yaadni DEEBI’UU wantootaa fi mul’attootaa, yaadni irra deddeebii barabaraa kan durii miti, OGUMMAA PITAAGORAA fi kosmogonii durii HINDOO keessatti argachuu dandeenya.

Deebi’uun barabaraan Guyyootaa fi Halkanota BARAAMAA, irra deddeebiin KALPAAS itti fufiinsaan, karaa cimaa ta’een OGUMMAA PITAAGORAA fi seera IRRADEDDEEBII barabaraa ykn DEEBI’UU barabaraa wajjin walitti hidhamiinsa qaba.

Gootamaan BUDDHAAN ogummaadhaan BARUMSA DEEBI’UU BARABARAA fi waraqata jiruunyaa itti fufaa barsiise, garuu BARUMSI isaa hordoftoota isaatiin baay’ee mancaafame.

DEEBI’UUN hundinuu NAMUMMAA NAMAA haaraa oomishuuf kan barbaachisuudha, kunis waggoota torban jalqabaa ijoollee keessatti ni uumama.

Haalli maatii, jiruunyi daandii fi mana barumsaa, NAMUMMAA NAMAAtiif halluu isaa isa jalqabaa kan adda isa godhu kennu.

FAKKIIN warra hangafaatiif murteessaadha.

Mucaan barumsaan caalaa fakkii irraa barata. Akkaataa jireenyaa dogoggoraa, fakkeenyi hin barbaachisne, aadaan manca’aan warra hangafaa, namumma ijoollee halluu addaa kan shakkii fi hamaa yeroo keessa jiraannu isa kennu.

Yeroo ammayyaa kana keessatti ejji uullataa fi shunkurtaa caalaa beekamaa ta’eera, kunis uumamaadha.

Ijoollee hedduun yeroo kana keessa gaddaa fi dallansuun guutamanii, reebichaa fi muka abbaa manaa ykn haadha manaa abbaa irraa obsuu qabu. Ifa kan ta’eef, haala kanaan NAMUMMAAN mucaa keessa guddachaa deema.

Mammaaksi gabaabaan akkana jedha: “Ilmi namaa biyya ormaa keessatti bakka hundatti ni urgaa’a”. Uumamaan kana keessattis haala addaa ta’etu jiraata garuu kun qubbiin harkaatiin lakkaa’amuu danda’a.

Wal dhabdeen abbaa fi haadhaa gidduutti sababa hinaaffaan, boo’ichii fi komiin haadhaa gaddite ykn abbaa ukkaamame, manca’e fi abdii kutate, NAMUMMAA mucaa irratti mallattoo hin haqamne kan gaddaa fi yaaddoo isa jiruunya guutuu keessatti hin irraanfatamne dhiisa.

Mana bareedaa keessatti dubartoonni oftuultoon hojjattoota isaanii yeroo isaan gara mana bareedinaa dhaqan ykn fuula isaanii dibatan ni miidhu. Boonuun dubartootaa du’arraa ni miidhama.

Mucaan mul’atoota kana kan argee miidhama keessa keessaa ni dhaga’a, yookaan haadha oftuultuu fi boontuutti ni makama, ykn hojjattoota gowwoomfamaniif ykn salphatooniif ni dhaabbata, bu’aan isaas NAMUMMAA IJJOOLLEEF balaadha.

Erga televiizhiniin argamee kaasee tokkummaan maatii badeera. Yeroo biraatti namni daandii irraa dhufuun ni gammachiifama. Har’a dubartiin abbaa manaa isheef balbala hin banu sababiin televiizhinii ilaaluutti qabamteef.

Mana ammayyaa keessatti abbaan, haati, ilmaan, intallaan, televiizhinii fuulduratti akka otomaatotaatti ilaalamu.

Amma abbaan dhimmoota guyyaa, hojii fi kkf waa’ee tokkoo dubartii wajjin mari’achuu hin danda’u sababiin isheen filmii kaleessaa, mul’atoota Al Kapawoo, sirbaan isa dhumaa kan dambalii haaraa fi kkf ilaalaa waan jirtuuf.

Ijoolleen guddifamtoonni gosa mana haaraa kanaa keessatti meeshaa waraanaa, qawwee, machine gun qofa yaadu, mul’atoota yakkaa kan televiizhinii irratti argan jiraachisuuf.

Uumamni dinqisiisaan televiizhinii kun kaayyoo balleessaatiif waan ooluuf gaddisiisaadha. Ilmaan namootaa uumama kana karaa ulfina qabuun yoo fayyadamanii saayinsii uumamaa yoo qo’ataniif, yoo ogummaa dhugaa haadha uumamaa barsiisaniif, yoo barsiisa gurguddaa namootaaf kennaniif, uumamni kun eebbisaa ilmaan namootaa ni ta’a, namummaa namaa guddifachuuf ogummaadhaan fayyadamuu ni danda’ama.

NAMUMMAA IJJOOLLEE muuziqaa sirrii hin taaneen, kan walsimsiisaa hin taane, kan gabaabaa ta’een sooruun gowwummaadha. NAMUMMAA ijoollee seenessaa hatootaa fi poolisootaan, mul’atoota hammeenyaa fi sagaagalaan, diraamaa ejjaatiin, poornoograafii fi kkf sooruun gowwummaadha.

Bu’aan gochi akkasii namoota sababa hin qabne, ajjeessitoota yeroodhaan duraa fi kkf keessatti arguu dandeenya.

Haati ijoollee isaanii garafachuu, mukaan reebuu, jechootaan hamaa fi gara jabeenyaa qabuun arrabsuun gaddisiisaadha. Bu’aan gochi akkasii dallansuu, jibbaa, dhabuu jaalalaati fi kkf.

Hojimaataan ijoolleen muka, reebichaa fi iyyaan guddifamanii, namoota gabaabaa kan guutaman gootummaadhaan ta’uu dandeenya, kabaja fi ulfina dhabuu.

Mana keessatti madaallii dhugaa hundeessuun barbaachisaadha.

Moo’iin fi jabbiin bakka lamatti wal madaaluu qabu jechuun beekuun dirqama.

ABBAAN MOO’II bakka bu’a, HAATI immoo JABBII bakka buuti. Abbaan OGUMMAA kan mul’isuudha. HAATI JAALALAA mul’isti.

OGUMMAAN fi JAALALLI, MOO’INNI fi JABBIIN bakka lamatti wal madaalu.

Abbootiin fi haadholiin maatii manichaaf wal madaaluu qabu.

Abbootiin fi haadholiin maatii yaada bara baraa KAN HAFUURAA sammuu ijoollee keessatti facaasuu barbaachisaa ta’uus hubachuun barbaachisaadha.

Ijoolleen ammayyaa yaada ULFINAA waan hin qabneef gaddisiisaadha, kunis seenaan holqaataa hatootaa fi poolisootaa, televiizhinii, sinimaa fi kkf sammuu ijoollee ni mancaasu.

PSIYKOLOJIIN INQILAAFSA GAREE GNOSTII karaa ifaafi sirrii ta’een adda baasuun barbaachisaadha, gidduu EGO fi WALII-GALTEE jidduu.

Waggoota jalqabaa sadii ykn afurii jiruunyaa keessatti, bareedinni WALII-GALTEE qofti keessaa ni mul’ata, yeroo sana mucaan kan laafu, kan mi’aawaa, kan bareedaa fi kan akka PSIYKOLOJIKII isaatti.

Yeroo EGO namummaa laafaa mucaa to’achuu jalqabu bareedinnii WALII-GALTEE hundinuu ni bada, bakka isaa balaaleffannaan isa PSIYKOLOJII kan nama hundumaa ni ba’a.

Akkuma EGO fi WALII-GALTEE adda baasuun barbaachisaa ta’u, gidduu NAMUMMAA fi WALII-GALTEE gidduutti adda baasuun barbaachisaadha.

Namni WALII-GALTEE wajjin dhalata garuu NAMUMMAA wajjin hin dhalatu, kun isa dhumaa uumuu barbaachisaadha.

NAMUMMAAN fi WALII-GALTEEN karaa walsimaa fi madaalamaa ta’een guddachuu qabu.

Hojimaataan yeroo NAMUMMAAN karaa darbee darbee ta’een WALII-GALTEE irraa caalee guddachuu danda’u bu’aan isaa hattuu ta’a.

Hubannoon fi muuxannoon waggoota hedduu yeroo WALII-GALTEEN guutummaatti guddachuu danda’u NAMUMMAA fi guddina walsimsiisaa kan yaadu homaa hin qabu, bu’aan isaa mistic isa sammuu hin qabnee fi nama ulfinaa kan yaada hin qabneedha, garuu hin mijanne, dandeettii hin qabneedha.

Guddina WALSIMSIISAA NAMUMMAA fi WALII-GALTEE bu’aan isaa dhiirotaa fi dubartoota abshaalotaati.

WALII-GALTEE keessatti waan nuuf qabnu hunda qabna, NAMUMMAA keessatti waan liqeeffanne hunda qabna.

WALII-GALTEE keessatti amaloota dhalootaa qabna, NAMUMMAA keessatti fakkeenya hangafoo qabna, waan mana keessatti baranne, mana barumsaa keessatti, daandii irratti.

Ijoolleen WALII-GALTEE fi NAMUMMAA soora argachuu isaanii barbaachisaadha.

WALII-GALTEEN kan sooramu laafinaan, jaalala daangaa hin qabneen, muuziqaan, daraaraa, bareedina, walsimsiisa fi kkf.

NAMUMMAAN fakkeenya gaarii hangafaan, barsiisa ogummaa mana barumsaatiin sooramu qaba.

Ijoolleen waggaa torbatti mana barumsaa isa jalqabaatti galuu isaanii barbaachisaadha.

Ijoolleen barruulee jalqabaa taphachuun barachuu qabu, akkasitti barnoonni isaanitti ni tola, ni mi’aawaa, ni gammachiisaa.

BARUMSI HUNDEE jalqabarraa kaasee sadan NAMUMMAA NAMAA irratti xiyyeeffannaan addaa kennamuu akka qabu barsiisa, kunis akka yaada, socho’aa fi gochaatti beekama, akkasitti namummaan mucaa karaa walsimaa fi madaalamaa ta’een guddachaa deema.

Dhimmi uumama NAMUMMAA mucaa fi guddinni isaanii, itti gaafatamummaa ulfaataa ABBOOTII MAATII fi BARSIIFTOTA MANA BARUMSAAtiif.

Qulqullin NAMUMMAA NAMAAtiif gosa meeshaa PSIYKOLOJII kan ittiin uumamee fi soorameen irratti hundaa’a.

Naannoo NAMUMMAA, WALII-GALTEE, EGO ykn EENYUMMAA jiru, barattoota PSIYKOLOJII jidduutti walitti makamni baay’een jira.

Tokko tokko NAMUMMAA WALII-GALTEE wajjin walitti maku, warreen kaan immoo EGO ykn EENYUMMAA WALII-GALTEE wajjin walitti maku.

Manneen barnootaa Seewudoo-Esoteric ykn Seewudoo-Ocultista baay’een kanneen jiruunya IMPERSONAL akka galma qabaniitti qabu.

NAMUMMAA kana miti kan balleessuun nurraa jiru ifa gochuun barbaachisaadha.

EGO, KAN KOOTII balleessuun nurraa jira jechuun beekuun barbaachisaadha.

NAMUMMAAN konkolaataa gochaa, konkolaataa uumuu barbaachise qofaadha.

Addunyaa keessa KALIIGULAAS, ATILAAS, HITLERES jiraatu. Gosa NAMUMMAA hamaa hundinuu EGO guutummaatti yoo balleessame karaa bu’uuraa jijjiiramuu danda’a.

Kun Balleessuu EGO seewudoo-Esoteristoota hedduu ni jeeqaa fi ni dallansiisa. Isaan EGO WAQAAYYOO ta’uu amanu, isaan EGO ykn EENYUMMAA isa ta’uu amanu, fi kkf.

EGO WAQAYYOO irraa homaa hin qabu jechuun hubachuun barbaachisaadha.

EGO BIIBILAA keessatti SEEXANAA kan ta’e yaadannoo, hawwii, fedhii, jibbaa, dallansuu, adaltoora, dhaala maatii, sanyii fi kkf.

Hedduun karaa gowwummaadhaan EENYUMMAA SUPERIOR ykn WAQAYYOO fi EENYUMMAA INFERIOR nu keessa jiraatu jedhu.

SUPERIOR fi INFERIOR yeroo hunda kutaa lama waan tokkichaati. EENYUMMAAN SUPERIOR, EENYUMMAAN INFERIOR, kutaa lama EGO walfakkaatuuti.

DHUGAAN WAQAYYOO, MONADA, INTIMO, gosa EENYUMMAA wajjin walitti dhufeenya hin qabu. DHUGAAN dhugaadha, kana jechuun gaariidha.

NAMUMMAAN akka isaatti konkolaataa qofaadha, homa tokkoo hin qabu. Karaa namummaa EGO ykn DHUGAAN mul’achuu danda’a, hundinuu nu irratti hundaa’a.

Kanaaf, PSIYKOLOJII DHUGAA keenyaa KARAA NAMUMMAA keenyaa mul’achuuf EGO balleessuun BARBAACHISAA dha.

Barattoonni sadan NAMUMMAA NAMAA guddifachuu barbaachisaa ta’uus guutummaatti hubachuun dirqama.

Madaallii guutuu gidduu namummaa fi WALII-GALTEE, guddina walsimaa YAADA, MIIRA fi SOCHO’AA,