Salphina

Hubbachiisa uumaa uumuun daran barbaachisaa dha, sababiin isaas bilisummaa dhugaa jireenyaa namaaf argamsiisa. Hubannoo malee dandeettii qeequmsa qulqulluu xiinxala gadi fagoo argachuun hin danda’amu.

Barsiisonni mana barumsaa, koolleejjii fi yuunivarsiitii barattoota isaanii karaa hubannoo of qeequu qabatanii deemuu qabu.

Boqonnaa keenya darbe keessatti adeemsa hinaaffaa bal’inaan baranneerra yoo xiqqaate wantoota akka hinaaffaa amantii, jaalalaa, fi kkf hundumaa dhabamsiisuu yoo barbaanne, wanti hinaaffaan dhugummaan maal akka ta’e guutummaatti hubachuu qabna, sababiin isaas adeemsa daangaa hin qabne hinaaffaa gadi fageenyaan fi dhuunfaatti hubachuudhaan qofti hinaaffaa gosa hundumaa dhabamsiisuu dandeenya.

Hinaaffaan gaa’ela ni diiga, hinaaffaan michoomina ni diiga, hinaaffaan waraana amantii, jibba obbolummaatti, ajjeechaa fi dhiphina gosa hundumaatti ni geessa.

Hinaaffaan wantoota gaarii fakkeessuudhaan haguuggamee jira. Namni waa’ee qulqulloota olaanoo jiraachuu isaa yeroo beeku hinaafaan ni jira. Mahatma ykn Guruu, isaanis qulqulluu ta’uu barbaadu. Hinaaffaan namoota namaaf yaadan kan namoota namaaf yaadan kan biraa caaluuf carraaqqii godhan keessatti ni argama. Hinaaffaan nama kamiyyuu keessatti amaloota gaarii hawwu keessatti ni argama sababiin isaas odeeffannoo waan qabuuf, sababiin isaas yaada isaa keessa ragaa waa’ee namoota qulqulluu amaloota gaariin guutamanii jiran waan qabuuf.

Fedhiin qulqulluu ta’uu, fedhiin nama gaarii ta’uu, fedhiin guddaa ta’uu hundee isaa hinaaffaa dha.

Qulqulloonni amaloota isaaniitiin miidhaa hedduu geessisaniiru. Yaadannoo keenya keessatti dhimma nama ofii isaatii qulqulluu ta’ee of ilaalu ni qabna.

Yeroo tokko walaloo barreesituun beela’aa fi hiyyeessa ta’e balbala isaa rukutee keeyyata bareedaa addatti qulqulluu seenaa keenyaa kanatti kennuuf. Walaloo barreesituun horii xiqqoo qaama isaa dadhabaa fi dulloomaaf nyaata ittiin bitatu qofa eegaa ture.

Walaloo barreesituun arrabsoo malee waan kamiyyuu hin yaadu ture. Qulqulluun kun ija gaarii fi fuula gaddisiisaa ta’een balbala cufuun walaloo barreesituu gaddisiisaa ta’e kanaaf akkana yeroo jedhu baay’ee dinqisiifanna: “asirraa fagaadhu michuu, fagaadhu, fagaadhu… ani wantoota kana hin jaalladhu, toltuutti nan jibba… ani faayidaa lafaa hin jaalladhu, jireenyi kun mul’ata dha… ani karaa gad of qabuu fi salphinaa hordofa. Walaloo barreesituun gaddisiisaa ta’e horii xiqqoo bakka kanaa argachuu barbaada ture arrabsoo qulqulluu, jecha nama madeessu, dharra’a argate, onnee isaa miidhamee fi meeshaa muuziqaa isaa caccabee magaalaa keessa karaa irratti suuta… suuta… suuta deeme.

Dhaloonni haaraan bu’uura hubannoo dhugaarratti ka’uu qaba sababiin isaas kun guutummaatti uumamaa dha.

Yaadannoon fi yaadachuun uumamaa miti. Yaadannoon awwaala darbee dha. Yaadannoon fi yaadachuun du’a dha.

Hubannoon dhugaa sababa sammuu bilisummaa guutuuti.

Yaadannoowwan yaadannoo gonkumaa bilisummaa dhugaa nuuf hin fidan sababiin isaas isaan kan darbee ti kanaafuu isaan du’oo dha.

Hubannoon wanta darbee ykn kan fuulduraa miti. Hubannoon kan yeroo kana asii fi amma jiraachaa jirruuti. Yaadannoon yeroo hundumaa yaada fuulduraa fida.

Saayinsiin, falaasamaan, aartiin fi amantiin barachuun daran barbaachisaa dha, garuu barumsi amanamummaa yaadannootiif kennamuu hin qabu sababiin isaas isheen amanamaa miti.

Beekumsa awwaala yaadannoo keessa galchuun gowwummaadha. Beekumsa hubachuu qabnu awwaala darbee keessa awwaaluun gowwummaadha.

Nuti gonkumaa barumsa, ogummaa, saayinsii mormuu hin dandeenyu, garuu miidhagina beekumsaa jiraataa awwaala yaadannoo manca’aa ta’e keessa galchuun sirrii miti.

Barachuun barbaachisaa dha, qorachuun barbaachisaa dha, xiinxaluun barbaachisaa dha, garuu sadarkaa sammuu hundumaatti hubachuuf gadi fageenyaan xiinxaluu qabna.

Namni dhugaan salphaan gadi fageenyaan kan hubatu fi sammuu salphaa kan qabu dha.

Wanti jireenya keessatti barbaachisaa ta’e wanta awwaala yaadannoo keessatti kuufanne qabaachuu keenya miti, garuu wanta sadarkaa sammuutiin qofa osoo hin taane lafa jala sammuu keessaa fi naannoo sammuu hin beekamne adda addaa keessatti hubannee dha.

Saayinsiin, beekumsi, hubannoo hatattamaa ta’uutti jijjiiramuu qabu. Yeroo beekumsi, yeroo barumsi hubannoo dhugaa uumaatti jijjiiramu wantoota hundumaa hatattamaan hubachuu dandeenya sababiin isaas hubannoon hatattamaa, daqiiqaa tokkoo keessatti ni raawwatama.

Nama salphaa keessatti sammuu keessatti walxaxinsi hin jiru sababiin isaas walxaxinsi sammuu hundinuu kan yaadannootiin kan ka’e dha. Ani oftuultuun nuti keessa keenyaatti qabnu yaadannoo kuufamee dha.

Muuxannoowwan jireenyaa hubannoo dhugaa ta’uutti jijjiiramuu qabu.

Yeroo muuxannoowwan hubannoo hin taane, yeroo muuxannoowwan yaadannoo keessa itti fufan, kun manca’insa awwaalaa kan ibsaa gaaga’amaa fi luciferic sammuu irratti boba’u dha.

Sammuun bineensotaa guutummaatti hafuura irraa duwwaa ta’e jechoota yaadannoo qofa akka ta’e, ibsaa awwaalaa laataa awwaala irratti boba’aa akka ta’e beekuun barbaachisaa dha.

Namni salphaan sammuu muuxannoowwan irraa bilisa ta’e qaba sababiin isaas isaan hubannoo ta’aniiru, hubannoo uumaatti jijjiiramaniiru.

Duuti fi jireenyi walitti hidhamiinsa cimaa qabu. Firii yeroo du’u qofti biqiltuun ni dhalata, muuxannoon yeroo du’u qofti hubannoon ni dhalata. Kun adeemsa jijjiirama dhugaa ti.

Namni walxaxaa yaadannoo muuxannoowwaniin guutamee qaba.

Kun dhabamuu hubannoo uumaa isaa ni agarsiisa sababiin isaas yeroo muuxannoowwan guutummaatti sadarkaa sammuu hundumaatti hubataman muuxannoowwan ta’uu dhiisuun hubannoo ta’anii dhalatu.

Duraan muuxannoo qabaachuun barbaachisaa dha, garuu lafa muuxannoo irratti turuu hin qabnu sababiin isaas yeroo sana sammuun ni walxaxaa fi rakkisaa ta’a. Jireenya ciminaan jiraachuun fi muuxannoowwan hundumaa hubannoo dhugaa uumaatti jijjiiruun barbaachisaa dha.

Warri dogoggoraan hubannaa, salphaa fi gad of qaboo ta’uuf addunyaa dhiisuu qabna, kadhattoota ta’uu qabna, godoo keessa jiraachuu qabnaa fi uffata bareedaa bakka bu’uun uffata dullacha uffachuu qabna jedhanii yaadan guutummaatti dogoggora dha.

Anacoretan hedduun, ermitaanota kophaa hedduun, kadhattoota hedduun, sammuu baay’ee walxaxaa fi rakkisaa qabu.

Yaadannoon muuxannoowwaniin yoo guutame yaanni bilisa ta’ee akka hin yaadamneef addunyaa irraa fagaachuun fi anacoreta ta’uun faayidaa hin qabu.

Yaadannoon odeeffannoowwaniin yoo guutame kan sirriitti hin hubatamne, iddoowwan dhokataa adda addaa keessatti, daandii keessa fi naannoo sammuu hin beekamne keessatti hubannoo hin taane, ermiitanoota ta’uun jireenya qulqulluu jiraachuu yaaduun faayidaa hin qabu.

Warri odeeffannoo sammuu hubannoo dhugaa uumaatti jijjiiran, warri muuxannoowwan jireenyaa hubannoo gadi fagoo ta’uutti jijjiiran yaadannoo keessatti waan qaban hin qaban, yeroo irraa gara yerootti guutummaa dhugaan guutamanii jiraatu, mana jireenyaa bareedaa keessa ykn daangaa jireenya magaalaa keessa jiraatanis salphaa fi gad of qaboo ta’aniiru.

Ijoolleen umuriin isaanii waggaa torbaa gadi ta’e salphinaa fi miidhagina keessaa dhugaatiin guutamaniiru sababiin isaas JAALALA jireenyaa kan jiraataa ta’e kun SAMMUU PSYCHOLOGICAL guutummaatti dhabuudhaan isaan keessaan kan ibsamuuf.

Nuti ijoollummaa badde, onnee keenyaa fi sammuu keenya keessatti deebisnee argachuu qabna. Dhugaa yoo ta’e gammachuu argachuu yoo barbaanne balleessaa hin qabaanne deebisnee argachuu qabna.

Muuxannoowwanii fi barumsichi hubannoo gadi fagoo ta’uutti jijjiiramanii awwaala yaadannoo keessatti waan hafan hin qaban yeroo sanatti, salphaa, gad of qaboo, balleessaa hin qabne, gammadoo ni taana.

Xiinxala gadi fagoo muuxannoowwanii fi beekumsa argame irratti, of qeequmsi gadi fagoo, xiinxalli sammuu dhuunfaa hundumaa hubannoo uumaa gadi fagoo ta’uutti jijjiira, jijjiira. Kun karaa gammachuu dhugaa ogummaa fi jaalala irraa dhalatee dha.