Jaarummaa

Jireenyi waggoottan afurtamman jalqabaa kitaaba nu kenna, soddomman itti aananis yaada kennuu.

Waggoota digdamaatti namni tokko raammoodha; soddomatti leenca; afurtamatti gaala; shantamatti bofa; jaatamatti saree; torbaatamatti qamalee, saddeettamatti immoo sagalee fi gaaddidduu qofa.

Yeroon waan hunda ni mul’isa: inni nama haasaa hedduu jaallatu kan mataa isaa haasa’u yoo gaafatamuu baates.

Wanti harka ANIMAL INTELECTUAL hiyyeessaa, kan sobaan nama jedhamuun hojjatame tokkollee hin jiru, yeroon dhiyootti yookiin booda hin balleessine.

“FUGIT IRRÉPARABILE TEMPUS”, yeroon baqattu hin deebi’u.

Yeroon waan amma dhokate hundumaa ifatti baasa, waan amma ifaa guddaadhaan ifu haguugee dhoksa.

Jaartiin akka jaalalaatti, yoo uffata dargaggummaatiin miidhagsitee illee hin dhoksamu.

Jaartiin of tuulummaa dhiirotaa ni cabsitee ni salphisti, garuu waanti tokko gad of deebisuu yoo ta’u, kan biraan immoo salphatee kufuudha.

Yeroo duuti dhihaattu, maanguddootni jireenya keessatti abdii kutatan, jaartiin ammas ba’aa akka hin taane ni argatu.

Namoonni hundinuu umurii dheeraa jiraachuufi jaarsa ta’uuf abdata, haa ta’u malee jaartiin isaan sodaachisti.

Jaartiin waggaa shantamaa fi jahaanitti jalqabamtee achiis marsaa torba torba keessatti adeemsifamti, kunis hanga dulloomuutti fi du’aatti nu geessiti.

Gaddi guddaan jaarsolii kanadha, jaarsa ta’uun isaa qofa miti, garuu gowwummaan isaan jaarsa ta’uu amanuu dadhabuufi gowwummaanis akka waan jaartiin yakka taatetti dargaggoota akka ta’an yaaduudha.

Wanti jaartiin qabdu keessaa kan irra caalu, galma dhihoo ta’uu isaati.

YO PSICOLÓGICO, MI MISMO, EGO, waggootaa fi muuxannoodhaan hin fooyya’u; ni ulfaata, ni rakkisaa, ni hojjetaa, kanaaf jechi beekamaa akkana jedha: “GENIO Y FIGURA HASTA LA SEPULTURA”.

YO PSICOLÓGICO kan jaarsolii rakkisoo gorsa bareedaa kennuudhaan of jajjabeessa, kunis fakkeenya badaa kennuu dadhabuu irraa kan ka’eedha.

Jaarsoliin jaartiin abbaa irree baay’ee hamaa ta’uu ishee gaarummaadhaan beeku, kunis adaba du’aatiin miidhama dargaggummaatti gammaduu isaan dhowwiti, gorsa bareedaa kennuudhaan of jajjabeessuu filatu.

YO YO ni dhoksa, YO gartokkee ofii dhoksa, waan hundinuu jechoota ol aanaa fi gorsa bareedaadhan mallatteeffama.

GARTTOKKEEN MI MISMO gartokkee biraa MI MISMO ni dhoksa. YO waan isaaf hin mijanne ni dhoksa.

Yeroo mudaa nu dhiisutti, isaan dhiifnee akka turre yaaduun nu gammachiisa, kunis ilaaluu fi muuxannoodhaan guutummaatti mirkanaa’eera.

Onneen ANIMAL INTELECTUAL waggootaan hin fooyya’u, garuu ni hammaata, yeroo hundumaa dhagaa irraa hojjatama, dargaggummaatti sassataa, sobaa, aartuu yoo taane, jaartummaatti caalaatti ni taana.

Jaarsoliin darbe keessa jiraatu, jaarsoliin bu’aa guyyoota darbe hedduuti, maanguddootni yeroo keessa jiraannu guutummaatti hin beekani, jaarsoliin yaada walitti qabamanidha.

Karaan tokkichi dullooma gaarii ta’e argachuuf YO PSICOLÓGICO diiguudha. Yeroo yeroodhaan du’uuf barannutti, dullooma ol aanaa geenyu.

Jaartiin hiika guddaa qabdi, tasgabbii fi bilisummaa warra YO diiganiif.

Yeroo fedhiin qaamaa hundeedhaan, guutummaatti fi dhumaatiin du’utti, gooftaa tokko irraa ooltee gooftota hedduu irraa bilisa taati.

Jireenya keessatti maanguddoota balleessaa hin qabne argachuun baay’ee ulfaataadha, warra haftee YO illee hin qabne, maanguddootni akkasii daangaa hin qaban baay’ee gammadu, yeroodhaan jiraatu.

Namni ogummaadhaan adii ta’e. Maanguddoon beekumsa qabu, gooftaan jaalalaa, ibsaa ifaa ta’uudhaan sirriitti geggeessu ta’a, kunis yaa’aa jaarraa lakkoofsaan hin qabne sirriitti geggeessa.

Addunyaa keessatti MAANGOODNI BARSIISOONNI tokko tokko turaniiru, ammas jiru, isaan haftee dhumaa YO illee hin qabani. ARHAT GNÓSTICOS kun akka daraaraa lotoosii ajaa’ibsiisoo fi waaqeffannaa kan qabaniidha.

MAANGUDDOON BARSIISANNI kabajamaa kan YO PLURALIZADO hundeedhaan fi dhumaatiin diigee ibsa guutuu OGUMMAA GUUTUU, JALALA WAAQAA FI HUMNA OLAANAA ti.

MAANGUDDOON BARSIISANNI kan YO hin qabne, ibsa guutuu DHAABATA WAAQAA ti.

MAANGOODNI OLAANOON kun, ARHAT GNÓSTICOS kun addunyaa durii irraa ifa kennaniiru, yaadadhaa BUDHA, MOISÉS, HERMES, RAMARKRISHNA, DANIEL, SANTO LAMA, kkf., kkf., kkf.

Barsiisonni mana barumsaa, kolleejjii fi yuunivarsiitii, barsiisoti, warri mana keessaa, dhaloota haaraa maanguddoota akka kabajan fi akka ulfina kennan barsiisuu qabu.

Wanti maqaa hin qabne, kun WAAQAA, kun DHUGAA, gama sadi qaba: OGUMMAA, JALALALA, JECHA.

WAQAAYYUMMAAN akka ABBAATTI OGUMMAA KOOSMIIKAA, akka HAADHATTI JALALA DAANGAA HIN QABNE, akka ilmaanitti JECHADHA.

Abbaa maatii keessatti mallattoo ogummaa argama. Haadha mana keessatti JALALALA argama, ilmaan jecha mallatteessu.

Abbaan jaarsa ta’e deeggarsa ilmaan irraa argachuu qaba. Abbaan jaarsa ta’e hojjachuu hin danda’u, ilmaan isa kunuunsuu fi kabajuun sirriidha.

Haati jaalatamtuun jaartiin hojjachuu hin dandeessu kanaaf ilmaan dhiiraa fi dubartiin isheef kunuunsuun, ishee jaalachuun barbaachisaadha, jaalala sana amantii godhu.

Namni abbaa isaa jaallachuu hin beekne, namni HAADHA isaa jaallachuu hin beekne, karaa harka bitaa irra deema, karaa dogoggoraa.

Ilmaan abbootii isaanii mormuuf mirga hin qaban, addunyaa kana irratti eenyu illee guutuu miti, kan nu hin qabne mudaa murtaa’e gara tokkootti, gara biraatti qabna, hundi keenya maqasii walfakkaatuun muramneerra.

Tokko tokko JALALA ABBAA ni xiqqeessu, kaan immoo JALALA ABBAA ni kofalchiisu. Warri akkasitti jireenya keessa deeman karaa DHAABATA maqaa hin qabne geessutti hin seenne.

Ilmi galata hin qabne kan abbaa isaa jibbuu fi haadha isaa irraanfatu, dhugumatti nama hamaa kan waan WAAQA hunda jibbuudha.

INQILAA BIYYA DADHABUU GALATA DADHABUU jechuu miti, abbaa irraanfachuu, haadha jaalatamtuu xiqqeessuu. INQILAA BIYYA DADHABUU OGUMMAA JAALALA fi HUMNA GUUTUU dha.

Abbaa keessatti mallattoo ogummaa argama, haadha keessattis burqaa jireenyaa JALALA kan bu’uurri ishee qulqulluu ta’e malee dhugumatti RAWWII DHOKATAA ol aanaa galmaan ga’uun hin danda’amu.