Waamicha

Namoota guutummaatti qaama miidhamtoota ta’an malee, dhalli namaa hundi jireenya keessatti waan tokkoof tajaajiluu qaba, kan ulfaataa ta’e garuu nama tokkoon tokkoon maaliif akka tajaajilu beekuu dha.

Addunyaa kana keessatti wanti dhugumaan barbaachisaa ta’e yoo jiraate, of beekuudha, namni of beeku daran jaallatamaadha, amanuun ulfaataa ta’us, jireenya keessatti nama hiikkaa ogummaasaa guddisate argachuun ulfaataadha.

Namni tokko gahee inni jireenya keessatti qabu akka bakkaan ga’u yommuu mirkaneeffatu, ogummaasaa ergamaatti, amantiitti jijjiira, dhugaa fi mirgaan ergamaa dhala namaa ta’a.

Namni ogummaasaa beeku yookiin ofuma isaatiin argachuuf carraa argate jijjiirama guddaa keessa darba, milkaa’ina hin barbaadu, maallaqa, beekamtii, galataa hin barbaadu, gammachuun isaa immoo waamicha keessa isaa, gadi fagoo, kan hin beekamne lubbuu isaa keessaa deebisuu keessatti argama.

Wanti hunda caalaa nama hawatu hiikkaan OGUMMAA WAA’EE ANUMMAA WALIIN walitti dhufeenya hin qabu, kunis kan nama ajaa’ibu fakkaatus, ANUMMAAN keenya ogumma keenya jibba, sababiin isaas ANUMMAAN keenya maallaqa baay’ee argachuu, iddoo ol’aanaa, beekamtii, kkf qofa barbaada.

Hiikkaan OGUMMAA, waan LUBUU KEESSAA kan keenya ta’eedha; waan keessaa, gadi fagoo, dhuunfaa ta’eedha.

Hiikkaan ogummaa nama dhiibbaa dhugaa fi fedhii malee hojiiwwan gurguddoo rakkinaa fi dhiphina hunda irraatti akka hojjetu taasisa. Kanaafuu, ANUMMAAN ogummaa dhugaa jibbuun isaa waanuma uumamaati.

Hiikkaan OGUMMAA karaa gootummaa seera qabeessa ta’een nu geessa, yoo arrabsoo, gantummaa fi maqaa balleessii gosa hundaa jabaannee obsaan danda’uu qabnu illee.

Guyyaa namni dhugaa dubbachuu danda’u “ANI ENYUU AKKAM SI’E OGUMMAAN KOOS DHUGAA MAAL AKKA TA’E BEEKA” yeroo sanarraa eegalee qajeelummaa fi jaalala dhugaan jiraachuu eegala. Namni akkasii hojii isaa keessa jiraata, hojiin isaas isa keessa jiraata.

Dhugumaan namoonni muraasa qofatu haala kanaan, dhugaa onneetiin dubbachuu danda’u. Warreen haala kanaan dubbatan warreen filatamoo kanneen hiikkaa OGUMMAA sadarkaa ol’aanaadhaan qabanidha.

OGUMMAA keenya dhugaa argachuun shakkii tokko malee, rakkoo hawaasummaa hunda caalaa cimaa ta’eedha, rakkoo bu’uura rakkoolee hawaasaa hundaati.

Ogummaa dhuunfaa keenya argachuun yookiin beekuun, qabeenya gatii guddaa qabu argachuutti walqixa.

Lammiin tokko ogummaa isaa dhugaa fi seera qabeessa ta’e shakkii tokko malee yommuu argatu, gocha kanaan bakka bu’aa hin qabne ta’a.

Ogummaan keenya guutummaatti fi haala guutuun bakka jireenya keessatti qabanneef yommuu deemu, hojii keenya hawwii tokko malee fi aangoo argachuuf fedhii malee ergamaa dhugaatti jijjiirra.

Yeroo sanatti hojiin hawwii, nuffisiisaa yookiin ogummaa jijjiiruuf fedhii nu keessaa kaasuuf osoo hin taane, gammachuu dhugaa, gadi fagoo, dhuunfaa kan dhiphina obsaan danda’uu qabnu illee nuuf fida.

Hojimaataan yeroo bakki namni qabate OGUMMAA isaatti hin simne, yeroo sanatti kan inni yaadu WAA’EE BAAY’EE qofaati jedhamee mirkanaa’eera.

Mala ANUMMAA BAAY’EE dha. Maallaqa baay’ee, beekamtii baay’ee, pirojektota baay’ee, kkf kkf kkf. Haala uumamaan namni sun of fakkeessaa, nama hacuuccuu, gara jabeessa, nama mararfannaa hin qabnee fi nama hin danda’amne ta’uun isaa waanuma beekamuudha.

Yoo biirookraasii xiinxalle, bakki ogummaa dhuunfaatti kan simu yeroo muraasa qofa akka ta’e mirkaneessuu dandeenya.

Yoo gareewwan hojjettootaa gadi fageenyaan qoranne, ogummaan dhuunfaa OGUMMAA isaatti kan simu yeroo muraasa qofa akka ta’e mirkaneessuu dandeenya.

Yeroo kutaa filatamaa of eeggannoon ilaallu, isaanis baha yookiin lixa addunyaa irraa haa ta’an, hiikkaa OGUMMAA guutumaan guutuutti dhabuun isaa ni mirkanaa’a. Warreen “DAA’IMMAN GAARII” jedhaman yeroo ammaa meeshaa waraanaa qabatanii saamu, dubartoota dadhaboo gudeedu, kkf nuffisiisuu balleessuuf. Bakka jireenya keessatti argachuu dhabuudhaan karaa irraa maqanii “waan xiqqoo jijjiiruuf” akka ta’u SABABA MALEESSAA TA’UUN finciltoota ta’u.

Yeroo rakkoo addunyaa kanaatti haalli dhala namaa jeequmsa ta’uun isaa baay’ee sodaachisaadha.

Namni kamiyyuu hojii isaa irratti hin gammadu, sababiin isaas bakki ogummaatti hin simne, hojii argachuuf iyyannoon baay’een ni rooba, sababiin isaas namni kamiyyuu beela’ee du’uu hin barbaadu, garuu iyyannoon sun OGUMMAA warreen iyyatanitti hin simne.

Kondukteerri baay’een doktara yookiin injinari ta’uu qabu turan. Abukaatoonni baay’een ministeera ta’uu qabu turan, ministeeronni baay’een immoo hodhaa uffataa ta’uu qabu turan. Qulqulleessitoonni kophee baay’een ministeera ta’uu qabu turan, ministeeronni baay’een immoo qulqulleessitoota kophee ta’uu qabu turan, kkf kkf.

Namoonni bakka isaan hin malletti jiru, kunis OGUMMAA isaanii dhuunfaa wajjin walitti dhufeenya hin qabu, kanarraa kan ka’e maashiniin hawaasaa baay’ee gadhee hojjeta. Kunis motora kutaan isaa hin mallettiin ijaarameen wajjin wal fakkaata, bu’aan isaas balaa, kufaatii fi gatii dhabuu ta’uun isaa hin oolu.

Hojimaataan yommuu namni tokko geggeessaa, barsiisaa amantii, hoogganaa siyaasaa yookiin daayireektara dhaabbata hafuuraa, saayinsii, barreeffamaa, arjoomaa, kkf ta’uuf fedhii OGUMMAA hin qabne, yeroo sanatti inni WAA’EE BAAY’EE yaada, pirojektota hojjechuu fi pirojektota dabalataa galma dhoksaa kan hin beekamneef hojjechuuf of kenna jedhamee mirkanaa’eera.

Bakki ogummaa dhuunfaatti yommuu hin simne, bu’aan isaa hacuuccaa ta’uun isaa ifa gala.

Yeroo baay’ee qabeenya qabeessa ta’e keessa jiraannu kana keessatti, iddoon barsiisummaattiin mirga malee daldaltoota OGUMMAA barsiisummaaf hin qabneen qabatamaa jira. Bu’aan arrabsoo kanaa hacuuccaa, gara jabinaa fi jaalala dhugaa dhabuu dha.

Namoonni baay’een barsiisummaattiin kan hojjetan maallaqa argachuuf qofa, kunis barnoota isaanii Fakaltii Fayyaa, Seeraa yookiin Injinariingii keessatti kaffaluuf yookiin waan biraa hojjechuuf dhabuu isaaniiti. Aarsaan dogoggora sammuu kanaa barattoota dhiiraa fi dubaraati.

Barsiisaa ogummaa dhugaa yeroo har’aa argachuun baay’ee ulfaataa dha, gammachuu guddaa barattoonni dhiiraa fi dubartoonni mana barnootaa, kolleejjii fi yuunivarsiitii argachuu danda’aniidha.

OGUMMAAN barsiisaa barreeffama onnee raasaa kan GABRIELA MÍSTRAL kan jedhu KADHANNAA BARSIISAA keessatti ogummaadhaan hiikameera. Barsiisaan godinaa gara WAAQAYYOO, BARSIISAA DHOKSAAtti dubbataa akkana jedha:

“Jaalala addaa mana barnootaa koo naaf kenni: gubaan bareedinaa jaalala koo yeroo hunda irraa na hatuun hin danda’amu. Barsiisaa, hinaaffaa naaf tursiisi, abdii kutannaa immoo naaf dabarsiisi. Fedhii qulqulluu hin taane kan haqa sirrii hin taane kan na jeeqee, yaada mormii kan narraa ol ka’u yommuu na miidhan narraa mulqiisi, hubannaan dhabuun na hin gaddisiisin, irraanfannaan warreen ani barsiise na hin gaddisiisin”.

“Haadholii caalaa haadha na taasisi, akkan jaalladhuufi akkuman isaanitti waan foon foon koo hin taaneef falmuuf. Intala koo keessaa tokko keessaalli walaloo koo guutuu akkan hojjedhu naaf kenni, yeroo afaan koo hin weeddisneef, sirba koo gadi fageessaa isheetti akkan maxxanseef”.

“Wangeelli kee yeroo kootti akka danda’amutti na agarsiisi, akkan lola guyyaa fi sa’aa hundaaf isaaf hin dhiisneef”.

Dhiibbaa sammuu kan dinqisiisaa ta’e kan barsiisaa jaalala kanaan hafuuraan geggeeffame, hiikkaa OGUMMAA isaan akkasitti hin safaruu danda’u?

Namni ogummaasaa karaawwan sadan kana keessaa isa tokkoon argata: tokkoffaa: Dandeettii addaa OFIIF ARGATUU dha. Lammaffaa: Mul’ata fedhii ariifachiisaa dha. Sadaffaa: Qajeelfama baay’ee muraasa kan warraaqaa fi barsiisotaa kan OGUMMAA barataa dhiiraa yookiin dubartii dandeettii isaanii ilaaluudhaan argataniiti.

Namoonni baay’een OGUMMAA isaanii yeroo murteessaa jireenya isaaniitti argataniiru, kunis haala cimaa kan furmaata ariifachiisaa barbaadu fuulduraatti dhaabbachuudha.

GANDHI abukaatoo kamiyyuu ture, yommuu sababa miidhaa mirga Hinduu Afrikaa Kibbaa keessatti raawwatameen tikkeeta gara Hindii deebi’u haaqee sababa dhalootasaa falmuuf achitti hafe. Fedhiin yeroo muraasa gara OGUMMAA jireenya isaa guutuu isa geesse.

Warreen dhala namaaf tola oolan gurguddoonni OGUMMAA isaanii rakkoo haalaa, kan furmaata ariifachiisaa barbaadu fuulduraatti argataniiru. OLIVERIO CROMWELL, abbaa bilisummaa Ingilizii; Benito Juárez, uumaa Meeksikoo haaraa; José de San Martín fi Simón Bolívar, abbootii bilisummaa Ameerikaa Kibbaa, kkf, kkf.

YESUS, KRISTOS, BUDHA, MAHOMA, HERMES, ZOROASTRO, CONFUCIO, FUHI, kkf namoota seenaa keessatti OGUMMAA isaanii dhugaa hubachuu danda’anii fi sagalee keessa isaanii kan INTIMO keessaa burquun waamamanidha.

BARNOONNI BU’UURA walitti makamuun dandeettii dhokataa barattootaa karaawwan adda addaatiin argachuuf waamama. Karaawwan pedaagojiin yeroo ammaa OGUMMAA barattootaa dhiiraa fi dubaraa argachuuf itti fayyadamtu shakkii tokko malee gara jabeeyyiidha, gatii hin qabani fi mararfannaa hin qaban.

Gaafannoowwan OGUMMAA daldaltoota bakka barsiisotaa mirga malee qabataniin qophaa’aniiru.

Biyyoota tokko tokko keessatti qophaa’oo fi OGUMMAA seenuun dura, barattoonni gara jabina sammuu hunda caalaa sodaachisaatti dhihaatu. Gaaffiwwan herrega, lamummaatti, baayoolojii, kkf irratti isaan gaafatamu.

Wanti karaawwan kana keessaa hunda caalaa gara jabeessa ta’e qormaata sammuu kan beekamoodha, kan agarsiisa Y.Q., dandeettii sammuu wajjin walitti dhufeenya cimaa qabu.

Akka gosa deebisaatti, akkaataa itti madaalameen, barataan yeroo sana bachilerota sadii keessaa tokkotti guutama. Tokkoffaa: Qaama Herregaa. Lammaffaa: Saayinsii Baayoolojii. Sadaffaa: Saayinsii Hawaasaa.

Qaama Herregaa keessaa injinariin ni ba’u. Arkiteektoota, Astroonoomota, Xiyyaara balaliisan, kkf.

Saayinsii Baayoolojii keessaa qorichootni, Narsii, Baayoolojistoonni, Doktoroonni, kkf ni ba’u.

Saayinsii Hawaasaa keessaa Abukaatoonni, Barreessitoonni, Doktoroonni Falaasamaa fi Xalayaa, daayirektarootni Dhaabbata, kkf ni ba’u.

Karoorri barnootaa biyya biyyaatti adda adda, biyyoota hunda keessatti bachilerotni adda addaa sadii akka hin jirre ifadha. Biyyoota baay’ee keessatti bachilerri tokko qofa jira, kunis erga xumurameen booda barataan Yuunivarsiitii seena.

Biyyoota tokko tokko keessatti dandeettiin OGUMMAA barataa hin qoratamu, innis ogummaa jireenya ittiin gaggeessuuf yoo qabaate fakaltii seena, yoo kun fedhii uumamaa isaa, hiikkaa OGUMMAA isaa wajjin wal hin simne illee.

Biyyootni tokko tokko keessatti dandeettiin OGUMMAA barattootaa ni qoratama, biyyootni tokko tokko keessatti immoo hin qorataman. Ogummaa barattootaa qajeelchuu dhabuun, dandeettii isaanii fi fedhii uumamaa isaanii qoruu dhabuun gatii hin qabu. Gaafannoowwan OGUMMAA fi jechootni gaaffii, QORMAATA SAMMUU, agarsiisa Y.Q., kkf gowwummaadha.

Karaawwan qormaata OGUMMAA sun hin tajaajilan, sababiin isaas sammuun yeroowwan rakkoo isaa qaba, qormaatni yeroo sanatti yoo mirkanaa’e, bu’aan isaa kufaatii fi karaa irraa maqaa barataa dha.

Barsiisotaan kan mirkanaa’e sammuun barattootaa, akka galaanaatti, ol ka’iinsaa fi gadi bu’iinsaa, dabalataa fi hir’ina qaba. Bio-Ritmiin golloota dhiiraa fi dubartoota keessatti ni argama. Sammuufis Bio-Ritmiin ni argama.

Yeroowwan murtaa’e keessatti golloonni dhiiraa DABALATA keessa galu, dubartoonni immoo HIR’INA keessa galu yookiin faallaa kanaa. Sammuunis DABALATA isaa fi HIR’INA isaa qaba.

Namni saayinsii BIO RITMII beekuu barbaadu hojii beekamaa BIO RITMII jedhamu barachuu akka eegalu ni agarsiifna, kunis hayyuu beekamaa GNOSTIC ROSE-CROZ, Doktor Arnaldoo Krumm Heller, Doktor koroneela loltuu Meeksikoo fi Pirofeesarra Fayyaa Fakaltii Berliin kan jedhuun barreeffameera.

Nutis haala jabaadhaan rakkoon miiraa yookiin haalli naasuu sammuu qormaata ulfaataa dura jiraachuu barataa kufaatiitti geessuu danda’a jennee mirkaneessina.

Nutis hacuuccaan kamiyyuu giddugala sochiikee irraatti argamu tarii ispoortiidhaan, daawwannaa baay’eedhaan yookiin hojii qaamaa cimaadhaan, kkf rakkoo SAMMUU uumuu danda’a yoo sammuun DABALATA keessa jiraate illee barataa yeroo qormaata qophaa’aa kufaatiitti geessuu danda’a jennee mirkaneessina.

Nutis rakkoon kamiyyuu giddugala hawwii wajjin walqabatu, tarii gammachuu saalqunnamtii wajjin walitti makamuun yookiin giddugala miiraa, kkf barataa yeroo qormaata qophaa’aa kufaatiitti geessuu danda’a jennee mirkaneessina.

Nutis rakkoon saalqunnamtii kamiyyuu, miirri dhabuu saalqunnamtii dhorkame, hacuuccaan saalqunnamtii, kkf dhiibbaa isaa balaa sammuu irratti raawwachuu danda’a qormaata duraa yeroo kufaatiitti geessuudhaan jennee mirkaneessina.

Barnoonni bu’uuraa sanyiiwwan ogummaa kan kaa’aman giddugala sammuu qofa keessatti osoo hin taane giddugaleessota afur kanneen hafan Psikofizioolojii maashinii orgaanikaa keessatti jedhee barsiisa.

Giddugaleessota sammuu shan kanneen yaada, Miira, Sochii, Hawwii fi Saala jedhaman tilmaama keessa galchuun baay’ee barbaachisaa dha. Yaanni giddugala beekumsaa tokkicha qofa ta’uun isaa gatii hin qabu. Yoo giddugalli yaadaa gocha ogummaa murtaa’e argachuuf qofa qoratame, dabalataan miidhaa cimaa namichaaf fi hawaasaaf baay’ee miidhaa qabu gochuutti, dogoggorri ni raawwatama, sababiin isaas sanyiiwwan ogummaa giddugala yaadaa qofa keessatti osoo hin taane, giddugaleessota Psiko-Psikolojikaal dhuunfaa afur kanneen hafan keessatti illee ni argamu.

Karaan iftoomina qabu kan OGUMMAA dhugaa barattootaa dhiiraa fi dubaraa argachuuf jiru JAALALA DHUGAA dha.

Yoo warri maatii fi barsiisonni walii galtee keessatti walitti dhufuudhaan manatti fi mana barnootatti qoratan, gocha barattoota dhiiraa fi dubaraa hunda gadi fageenyaan ilaalan, fedhii uumamaa barataa dhiiraa fi dubartii hunda argachuu danda’u.

Kun karaa iftoomina qabu kan warra maatii fi barsiisonni hiikkaa ogummaa barattootaa argachuuf dandeessisu tokkicha.

Kun JAALALA dhugaa warraaqaa fi barsiisotaa barbaada, jaalalli dhugaan warra maatii fi haadholii irraa yoo hin jiraanne, barsiisonni ogummaa dhugaa duuka bu’oota isaaniitiif jecha of wareeguu danda’an yoo hin jiraanne, hojichi hojiirra kan hin oolle ta’uun isaa ifa gala.

Yoo mootummoonni dhugumaan hawaasa baraaruu barbaadan, daldaltoota mana qulqullummaa keessaa gombisa fedhiitiin ari’uu qabu.

Doektiriin BARNOOTA BU’UURAA bakka hundaatti facaasuudhaan bara aadaa haaraa eegaluu qaba.

Barattoonni mirga isaanii jabinaan falmuu fi barsiisota ogummaa dhugaa mootummoota irraa gaafachuu qabu. Carraaqqee cimaan kan hojii dhaabuu argamuun gaariidha, barattoonnis meeshaa sana qabu.

Biyyoota tokko tokko keessatti mana barnootaa, kolleejjii fi yuunivarsiitii keessatti barsiisonni qajeelchitoonni murtaa’oon ni jiru, isaanis dhugumaan ogummaa hin qaban, bakki isaan qabatan fedhii uumamaa isaanii wajjin wal hin simne. Barsiisonni kun warra kaan qajeelchuu hin danda’an, sababiin isaas ofii isaaniillee qajeelchuu hin dandeenye.

Barsiisota ogummaa dhugaa barattoota dhiiraa fi dubartoota ogummaadhaan qajeelchuu danda’an argachuun baay’ee barbaachisaa dha.

Sababa PLURALITY YO tiin dhalli namaa sirrii ta’ee gahee adda addaa tiyaatira jireenyaa irratti akka bakka bu’u beekuun barbaachisaa dha. Dargaggoonni dhiiraa fi dubartoonni gahee mana barnootaa, kan biraa karaadhaaf fi kan biraa manummaadhaaf qabu.

Yoo OGUMMAA dargaggeessaa dhiiraa yookiin dubartii arguu barbaaddan, mana barnootatti, manatti fi karaatti illee isaan ilaaluu qabdu.

Hojii ilaaluu kana kan hojjechuu danda’an warra fi barsiisota dhugaa walitti dhufeenya cimaa qaban qofa.

Pedaagojii durii keessatti mala madaallii ilaaluudhaan ogummaa murteessuu jira. Barataan lamummaadhaan madaallii ol’aanaa argate abukaattoo ta’uu danda’a jedhamee ramadama, inni baayoolojii keessatti adda ba’e immoo doktorri humna qabu ta’uun isaa ibsama, inni herrega keessatti adda ba’e immoo, injinari ta’uu danda’a, kkf.

Malli OGUMMAA murteessuuf gatii hin qabne kun baay’ee yaaliidha, sababiin isaas sammuun ol ka’iinsaa fi gadi bu’iinsaa haala guutuu beekamaa ta’een qofa osoo hin taane haala addaa murtaa’ee keessatti ni qaba.

Barreessitoonni baay’een mana barnootaa keessatti barattoota caalaa gadhee kan caasaan afaanii jireenya keessatti barsiisota afaanii dhugaatti guddataniiru. Injinarootni beekamoo baay’een mana barnootaa keessatti herrega keessatti madaallii hunda caalaa gadhee qabu turan, doktoroonni baay’een immoo mana barnootaa keessatti baayoolojii fi saayinsii uumamaa keessatti kufanii jiru.

Warri maatii baay’een dandeettii ijoollee isaanii qorachuu dhiisanii itti fufiinsa ÉGO isaanii jaallatamaa, ANUMMAA psikolojikaa, OFII KOO keessatti qofa arguu isaaniin gaddisiisaadha.

Abukaatoonni warri baay’een ijoolleen isaanii waajjira keessatti akka itti fufan barbaadu, abbootiin qabeenyaa baay’een immoo ijoolleen isaanii fedhii isaanii ofittoo itti fufsiisuu akka barbaadan malee hiikkaa ogummaa isaanii irratti xiqqoo illee hin yaadan.

ANUMMAAN yeroo hunda ol ka’uu, sadarkaa gubbaa irraatti ol ba’uu, of dhageessisuu barbaada, fedhiin isaa yeroo fashala’u, wanta ofiisaatiin galmaan gahuu dadhaban ijoollee isaaniitiin galmaan gahuu barbaadu. Warri fedhii qaban kun dargaggoota dhiiraa fi dubaraa fiigicha fi bakka OGUMMAA isaanii wajjin walitti dhufeenya hin qabne keessa galchu.