Sammuu Saddeetanii

Saayikooloojii warraaqsaa bara haaraa akka ibsetti, maashiniin orgaanikii BEEYILADA SAMMUU kan dhugaan nama jedhamu, bifa giddugaleessaa sadii ykn sammuu sadii qabuun jiraata.

Sammuun jalqabaa sanduuqa mataa keessatti hidhamee jira. Sammuun lammaffaan sirriitti dugda lafee giddugaleessa isaa fi dameewwan narvii isaa hunda waliin walqabata. Sammuun sadaffaan iddoo murtaa’aa hin jiraatu ykn qaama murtaa’aa miti. Dhugumatti sammuun sadaffaan walitti qabama narvii simpataatikii fi walumaagalatti giddugaleessota narvii addaa orgaanizimii namaa hunda irraa kan ijaarame dha.

Sammuun jalqabaa giddugala yaadaati. Sammuun lammaffaan giddugala sochii ti, kan yeroo baay’ee giddugala sochii jedhamee waamama. Sammuun sadaffaan giddugala miiraati.

Gochaan mirkanaa’eera sammuu yaaduu irratti dhiibbaan hundi humna sammuu daangaa olitti fayyadamu akka fidu. Kanaafuu shakkii tokko malee manneen warra maraatan dhugumaan awwaalcha warra sammuun du’anii ti jechuun sirrii dha.

Ispoortiiwwan walsimaa fi madaalawaa ta’an sammuu sochii fayyadu, garuu ispoortii irratti dhiibbaan humni sochii daangaa olitti fayyadamu jechuu dha akkasumas bu’aan isaa yeroo baay’ee balaa dha. Namoonni sammuu sochiin du’an jiraachuu isaanii dubbachuun faallaa miti. Warreen du’an kun dhukkubsattoota Hemiiplejiyaa, Paaraapilejiyaa, Paralayisasiin suuta suuta dabalaa deemu, kkf jedhamuun beekamu.

Miirri bareedinaa, mistiikiin, eekistaasiin, muuziqaan ol aanaan, giddugala miiraa guddisuuf barbaachisaa dha, garuu sammuu sana irratti dhiibbaan fayyadamaa hin taane fi humna miiraa garmalee gubuutti geessa. Warreen sammuu miiraa irratti dhiibbaa geessisan egziistaanshaalistoota “dambalii haaraa”, warra jaalattoota Rookii, warra Seewudoo-Artiistoota miira kakaasoo aartii ammayyaa, warra qalbii dhukkubsataa miiraan kakaasan, kkf, kkf dha.

Amansiisaa fakkaachuu baatus, duuti dhugumaan nama hunda irratti sadarkaa sadiin raawwatama. Dhukkubni hundi bu’uura sammuu sadii keessaa tokko qabaachuun isaa haga ga’utti mirkanaa’eera.

Seerri guddaan ogummaadhaan galii GATAA JIRUU murtaa’aa beeyilada sammuu keessa jiru, sammuu sadii keessaa tokkoon tokkoon isaaniitti kaa’eera. Galiin sun qusachuun dhugumaan umurii dheeressuu jechuu dha, galii sana garmalee fayyadamuun du’a fida.

Aadaawwan durii bara dheeraa irraa kaasee halkan sodaachisaa jaarraa keessa nu ga’an, giddugalli jireenya namaa KONTIINENTII DURII MU keessatti, kan Galaana Paasifikitti argamu, Jaarraa Kudha Lammaa fi Kudha Shan gidduu akka turu ibsu.

Jaarraa keessa umurii hunda keessatti sammuu sadii sirrii hin taaneen fayyadamuun umurii suuta suuta gabaabaa taasiseera.

Biyya aduun itti baatu KEM keessatti… Misra Durii kan Fara’oonotaa keessatti giddugalli jireenya namaa waggaa dhibba afurtama qofa irra ga’eera.

Yeroo ammaa kana bara gaasoliinii fi seeluloo’iidiin, yeroo egziistaanshaalizimii fi warra Rookii diddaanitti, giddugalli jireenya namaa akka dhaabbilee Inshuraansii tokko tokkootti, waggaa shantama qofa dha.

Gooftolii Maarksistii-Leeninistii YUUNIYEENI SOOVIYEET, warreen of tuultoota fi sobdoota ta’an akkuma yeroo hundumaa, seramoota addaa umurii dheeressuuf qabatanii dhufu, garuu jaarsi Kirushcheev waggaa saddeettama hin guutne miilla isaa kaasuuf miilla isa tokko kan biraa hayyama gaafachuu qaba.

Giddugala EESHIYAA keessatti hawaasi amantii warra jaarsolii umrii dargaggummaasaanii hin yaadanneen ijaarame jira. Giddugalli jireenya jaarsolii sanaa waggaa afur dhibbaa fi shan dhibbaa gidduu ture.

Iccitiin jireenya dheeraa Monoksoota Eeshiyaa kanaa keessatti argamu hundi sammuu sadii ogummaadhaan fayyadamuutti.

Hojimaanni madaalawaa fi walsimaa ta’e sammuu sadii GATAA JIRUU qusachuu jechuu dha akkasumas akkasumas dabalaata looljiikaa, umurii dheeressuu.

Seerri koosmikii “WAL QIXXAATINA SODAA MADDOTA HEDDUU” jedhamuun beekamu jira. Monoksoonni mana Monoksummaa sanaa seera sana sammuu sadii fayyadamuun beeku.

Barnoonni bara dabree barattoota gara sammuu yaaduu irratti dhiibbaa geessuutti geessa bu’aasaa yaala sammuu beeka.

Guddina sammuu sadii hubannoodhaan BARNOOTA BU’UURAA dha. Mana barnootaa durii isa Xuraa’ummaatti Baabiloonii, Giriikii, Hindi, Peerziyaa, Misra, kkf keessatti, barattoonni odeeffannoo guutuu kallattiin, sammuu isaaniif sadeenii karaa barumsa, shubbisa, muuziqaa, kkf, ogummaadhaan walitti makamaniin argatu turan.

Tiyaatroonni bara durii mana barnootaa keessaa tokko ture. Diraamaan, kooomedii, tiraajedii, walsimsiisa addaa waliin, muuziqaan, barsiisa afaaniin, kkf.. Sammuu nama tokkoo sadeen odeeffachuuf tajaajilu turan.

Yeroo sanatti barattoonni sammuu yaaduu irratti dhiibbaa hin geessisan ture sammuu isaanii sadii hubannaadhaan fi bifa madaalawaa ta’een fayyadamuu beeku turan.

Shubbisi iccitii Eleusis Giriikitti, tiyaatiriin Baabiloonitti, bifti Giriikitti barattootaaf beekumsa dabarsuuf yeroo hunda tajaajilu turan.

Amma yeroo badaa Rookiitti, barattoonni burjaaja’anii fi karaarraa maqan karaa dukkanaa dhiibbaa sammuutti deemaa jiru.

Yeroo ammaa kana sirnoonni dhugaa uumuu guddina walsimaa sammuu sadii hin jiran.

Barsiisotaa fi barsiisitoonni mana barnootaa, koolleejjii fi yuunibarsiitii keessaa, gara yaadannoo hin amanamaa taane barattoota nuffisiisoo sa’aatii mana barumsaa keessaa bahuuf yaadanitti qofa deemu.

Odeeffannoo guutuu sammuu barattoota sadiitti galchuuf kaayyoodhaan sammuu, sochii fi miira walitti makuun hatattamaa dha, barbaachisaa dha.

Sammuu tokko qofa odeeffachuun faallaa dha. Sammuun jalqabaa kan beekumsaa qofa miti. Sammuu yaaduu barattootaa irratti dhiibbaa geessuun yakka dha.

BARNOONNI BU’UURAA barattoota karaa guddina walsimaa garaa geessuu qaba.

Saayikooloojiin warraaqsaa ifatti akka barsiisutti, sammuun sadii gosa walitti dhufeenyaa adda addaa guutummaatti adda ta’an sadii qaba. Gosoonni walitti dhufeenyaa sadii kun gosa kaka’umsaa adda addaa kan dhuunfaa yaadachiisu.

Kun dhugaa keessatti namoota adda addaa sadii kanneen uumamaan ykn mul’ata isaaniitti wanti wal fakkaatan hin qabne nuuf kenna.

Saayikooloojiin warraaqsaa bara haaraa nama tokko keessatti haalota saayikooloojii adda addaa sadii akka jiraatu barsiisa. Garaagarummaa bu’uura saayikii tokkoon waan tokko barbaanna, garaagarummaa biraatiin waan guutummaatti adda ta’e barbaanna akkasumas galata garaagarummaa sadaffaatiin wanta guutummaatti faallaa ta’e hojjanna.

Yeroo gaddaa ol aanaa keessatti, tarii jaalallee dhabuu ykn balaa keessaati, dhuunfaan miiraa gara abdii kutannaa ga’a yeroo dhuunfaan sammuu gaffii guddicha sana maaliif akka gaafatu dhuunfaan sochiin iddoo sanaa irraa fagaachuu qofa barbaada.

Dhuunfoonni adda addaa adda ta’anii kunii fi yeroo baay’ee kan wal faallessan kun karaa ogummaadhaan guddifamuu fi sirnaa fi sirna addaa mana barnootaa, koolleejjii fi yuunibarsiitii hunda keessatti barsiisuu qaba.

Ilaalcha saayikooloojiitiin dhuunfaa sammuu qofa barsiisuun faallaa dha. Namni dhuunfaa sadii kanneen BARNOOTA BU’UURAA hatattamaan barbaadan qaba.