Macaafa Duraa

“Barnoota Bu’uuraa” saayinsii nuti hariiroo ilmaan namaa wajjin qabnu, uumamaan wajjin, waan hundumaa wajjin akka argannu nu dandeessisudha. Saayinsii kana keessaan hojimaata sammuu ni beekna sababiin isaas sammuun meeshaa beekumsaati, meeshaa sana to’achuuf barachuu qabna, kun immoo bu’uura bu’uuraa of-ilaalcha sammuu keenyaati.

Hojiin kun karaa qorannoo, xiinxala, hubannaa fi xiinxala sammuu yaaduu karaa itti fakkaatuun nutti barsiisa.

Akkamitti yaaddannoo sammuu keenyaa fooyyessuu akka dandeenyu, yeroo hundumaa wantoota sadiitti fayyadamuun nu beeksisa: dhuunfaa, wanta fi bakka; yaaddannoon fedhiin socho’a, kanaafuu wanta barannu irratti fedhii keenya kaa’uu qabna akka sammuu keenya keessatti galma ga’uuf. Yaaddannoon adeemsa jijjiirraa alkeemii keessaan fooyya’a, kunis barattoota fooyya’iinsa dhuunfaa isaanii irratti fedhii qaban suuta suutaan ni beeku.

Warra Lixaatiif barnoonni umuriin waggaa 6 ykn sammuu akka qabanitti yoo tilmaamamu eegala; warra Bahaatiif, keessumaa warra Hinduu, barnoonni ulfaa irraa eegala; warra Gnoostiif immoo jaalalaa irraa eegala, jechuunis yaadaa dura.

Barnoonni fuulduraa damee lama of keessatti qabata: tokko abbaa fi haadhaatiin kan raawwatamu yoo ta’u kan biraan immoo barsiisotaan. Barnoonni fuulduraa barattoota beekumsa Waaqayyoo abbaa fi haadha ta’uu akka baratanitti ni kaa’a. Dubartiin waanti isheen barbaaddu eegumsa, deeggarsa waan ta’eef yeroo intala taatutti abbaa isheetti caalaatti maxxanti sababiin isaas caalaatti cimaa fi humna qabeessa waan argitutti; mucaan dhiiraa jaalala, kunuunsa, mararfannaa waan barbaaduuf mucaan dhiiraa haadha isheetti fedhii uumamaatiin caalaatti maxxanti. Boodarra, yeroo miirri lamaanuu jallatu, dubartiin carraa gaarii ykn dhiira ishee jaallatu barbaaddi, yeroo isheen jaalala kennuu qabdu, dhiirri immoo dubartii jireenyaaf qabeenya qabdu ykn hojii qabdu barbaada; warra kaaniif immoo fuulli fi qaamni isaanii miira isaaniitiif ni caala.

Barreeffamoota mana barumsaa arguu nama ajaa’ibsiisa, hojii tokkoon tokkoon gaaffii kumaatamaan lakkaa’aman qaba, barataan sammuutti akka qabatuuf barreessaan barreeffamaan deebisa. Sammuun amanamummaa hin qabne kun beekumsa barattoonni ciminaan baratan kan itti kuufamu yoo ta’u, barnoonni guutummaatti qabeenya irratti xiyyeeffate kun yeroo barnoota xumuran jireenya ofii akka gaggeessan isaan dandeessisa, garuu jireenya keessa jiraatan waa’ee isaa hin beekan, ijaan jaamaniin seenu, gosa ofii karaa ol’aanaa ta’een akka horatan illee hin barsiifamne, barsiisni kun dabaqabeessota golgaa qaanii jalatti argamaniin kan raawwatamudha.

Dargaggeessi sanyii qaama namaa oomishu, wanta jireenya namaaf (gosa) murteessaa ta’e akka ta’e hubachuun barbaachisaadha, eebbifamaadha kanaafuu itti fayyadamni sirrii hin taane dhaloota isaatiif miidhaa qaqqabsiisa. Idoolaa mana amantaa Kaatolik keessatti maxaafni caalaatti kabajaan kan eegamuu qaama Kiristoos bakka bu’aatii, fakkii qulqulluu sana; sanyii qamadiitiin kan ijaarameedha. Idoolaa jiraataa keessatti, jechuunis qaama keenya isa qaamaa keessatti, sanyiin keenya iddoo maxaafa qulqulluu kan Kiristaanummaa kan Kiristoos Seenaa hordofutti bakka bu’a; sanyii keenya keessatti Kiristoosiin dhugaadhaan kan jiraatu fi dhugaa kan sanyii keenya keessa jiru hordofna.

Fedhii guddaadhaan agronoomistoonni beekumsa biqiltoota namaaf fayyadu qaban qonnaan bultootni sanyii lafa keessatti facaasan akka kabajan barsiisuu isaanii ni argina, sanyiin oomisha caalaa akka oomishuuf qulqullina sanyii fooyyessaniiru, midhaan argamanii jiran siloosii gurguddaa keessatti eeguun, sanyiin ciminaan oomishan akka hin badneef. Veterinariinota jireenya horii too’achuuf itti gaafatamummaa qaban, horatoota ykn korma gatiin isaanii oomisha foonii irra dhibbaatamatti caalu oomishuun isaanii ni argina, kunis sanyii oomishan sababa gatii ol’aanaa ta’eef akka ta’e agarsiisa. Qorichi mootummaa qofti, gosa namaa kunuunsuuf itti gaafatamummaa qabu, waa’ee fooyya’iinsa sanyii homaa nu hin himu; kun akka turu daran gaddinee dubbistoota keenyaaf sanyiin namaa karaa dafqa hin qabneen fooyyessuun akka danda’amu, karaa soorata bu’uuraa sadii yeroo hundumaa fayyadamuun: waan yaannu, waan afuuffannu fi waan nyaannuun. Yoo hamma yaaddannootti, wantoota hin barbaachisne irratti yaadne, akkasuma sanyii oomishnu sababiin isaas yaaduun oomishaaf murteessaa waan ta’eef. Dargaggeessi baratu dargaggeessa barnoota hin argannetti fuulaa fi argamuudhaan adda ta’a, jijjiirama dhuunfaatti ni jira; dhugaatii biiraa bakkeewwan biiraa fi warshaalee daadhiitti afuuffachuun jireenya namoota bakka kanatti deddeebi’an irratti murteessa: namoonni keksiin, booyyee, biiraa, qaraa, alkoolii fi soorata fedhii kakaasuun jiraatan, jireenya fedhii kakaasuun sagaagalummaa isaaniitti isaan geessa.

Bineensi sagaagala ta’e hundi ni ajaa’a: harreen, booyyeen, re’een fi illee allaattiin mana keessaa allaattii ta’uu isaanii irraayyuu, akka lukkuu mana keessaa. Addagarummaa sagaagaltootaa fi warra namaan qullaa’anii humnaan akka isaan fayyadaman jidduu jiru arguu salphaadha, gosaa fi korma fardaa dorgomaa fi fardeen fe’iinsaa, gidduutti, akkasumas qotiyyoota lolaa fi kormoota guyyaa guyyaan miidiyaadhaan ba’an, berracoo ykn booyyeen kormaa, bineensa xixiqqaa irratti illee akka hantuutaa kan fedhiin itti hin quufamne, yeroo hundumaa fuulli isaa jibbisiisaadha, wanti wal fakkaataan dhiira sagaagaletti dhufa kan ajaa’a isaa dibataa fi urgooftuudhaan dhoksu. Namni yeroo yaada, dubbii fi gocha keessatti qulqulluu fi qulqulluu ta’u daa’imummaa dhabe argata, qaamaa fi lubbuun isaa ni miidhaga, qaamni isaas foolii hin dhungusne.

Barnoonni ulfaa duraa akkamitti argama? Kun kan raawwatamu hiriyoota gaa’elaa qulqullummaa hordofan gidduutti, jechuunis sanyii isaanii gammachuu fi yeroo gabaabaa keessatti hin dhaban, akkana: warri gaa’elaa qaama lubbuu haaraatiif kennuu barbaadu, walii galuun samiirraa akka gargaaraman kadhatuutti raawwii ulfaaf, achiis yeroo hundumaa jaalalaan jiraatu gammachuudhaan, yeroo uumamni caalaatti arjoomatti fayyadamu, akkuma qonnaan bultootni facaasuuf godhan, adeemsa jijjiirraa alkeemii akka abbaa manaa fi haadha manaa walitti dhufuun fayyadamu, kun immoo spermatazooyidii cimaa fi humna qabeessa akka baqatu isa dandeessisa, dhimmoota duraan beekaman fooyyessuun adeemsa ulfa Waaqayyoo karaa kanaan argama, yeroo dubartiin ulfa ta’u ishee hubattu, dhiirarraa adda baati, jechuunis jireenyi gaa’elaa ni xumura, kun dhiira qulqulluudhaan salphaatti raawwatamuu qaba sababiin isaas guutuu waan ta’eef ayyaanaa fi humna namaa ol qaba, karaa hundumaan jireenya ishee haadha manaa isheetti akka isheen hin dhibamne ykn wantoota kana fakkaatanitti ni gammachiisa sababiin isaas kun hundinuu mucaa gadameessa keessa jiru irratti dhiibbaa uuma, kun yoo miidhaa geessise walitti dhufeenyi akkamitti kan fedhiin itti hin quufamne namootni yoomuu gorsa kana hin arganne keessatti raawwatamuu danda’a? Kun immoo sababa mucaan hedduun fedhii gurguddaa umuriitti ni dhagayuuf sababa kenna, haadholii isaanii karaa qaaneessaadhaan ni ni dhiyeessu.

Haati jireenya lubbuu haaraatiif kennuu ishee Templo Vivo ishee keessatti akka faaya gati jabeessaatti akka eegdu, kadhannaa fi yaada isheetiin bifa bareedaa uumuun uumama haaraa ol kaasuun akka ta’e beekti, achiis dhalootni dhukkubii malee ni dhufa; karaa salphaa fi uumamaan ulfina abbaa fi haadha isaaniitiif. Hiriyoonni gaa’elaa soorata guyyoota afurtamaaf ta’u yeroo hunda ni eegu haga gadameessii isa mucaa haaraatiif bakka ciisichaa ta’e gara iddoo isaatti deebi’utti, dhiirri haadha mucaa guddiste akka jaallatu fi akka ilaalu, jaalala fayya qabeessaan sababiin isaas fedhiin kakaasuun kamiyyuu gara ongee haadhaa fi karaalee dhangala’aa gati jabeessa jireenya mucaa garaa keessa jiru kennutti dhiibbaa uuma, dubartiin barsiisa kana hojiitti galchuu barbaaddu qaamni ishee sababa ongee yeroo hundumaa qalamaaf akka hin dirqamne ni ilaalti. Bakka qulqullummaan jiru jaalalaa fi ajajamni ni jira, ijoolleen karaa uumamaatiin guddatu fi wanti hamaan hundi ni bada, akkasitti barnoonni bu’uuraa kun qophaa’ina dhuunfaa lubbuu haaraatiif kan barnoota hordofuuf fi boodarra dafqa malee buddeena guyyaa guyyaa argachuuf manaa barumsaa deemu ni eegala.

Waggoota jalqabaa 7 keessatti mucaan dhuunfaa isaa ni ijaara karaa kanaatiin ji’oota ulfaa akka gurguddattti wanti nama irraa eegamu haala kana keessatti fiduun waan namoonni hin shakkineedha. Ogummaan amaloota Waaqaati, Waaqni beekuu qabna.

Ani dhugaa beekuu hin danda’u sababiin isaas dhugaan yeroo hin qabu anis yeroo qaba.

Sodaachisni fi sodaan jalqabbii bilisaa ni miidha. Jalqabbiin ni uuma, sodaan ni balleessa.

Hunda xiinxaluun fi xiinxaluun hubannoo hirribaa ni dammaqsinna.

Dhugaan wanta hin beekamne yeroo yerootti kan hin qabne wanta nama amanu ykn hin amanne; dhugaan dhimma muuxannoo, jireenya, hubannaati.

JULIO MEDINA VIZCAÍNO S. S. S.