Hubannoo Uumaa

Dhugaan fi Beekumsi akka ibsaa hubannoo sammuu keenya keessatti uumuuf walitti madaalamuu qabu.

Beekumsi dhugaa caalaa yoo ta’e, walitti bu’iinsa sammuu gosa hundaa fida.

Dhugaan beekumsa caalaa yoo ta’e, dhibee akkasii kan qulqulluu gowwaa fiduu danda’a.

Jireenya keessatti of baruuf of ilaaluun barbaachisaadha.

Jireenyi qabatamaan iddoo itti hanqina keenya itti arguu dandeenyuudha.

Yeroo of beeknuu fi waan haaraa arginu, hanqinni keenya akka ofumaa mul’atu mirkaneessuu dandeenya.

Hanqinni argame kamiyyuu, sammuu keenyaa irraa fageessuuf of beekanii irratti hojjechuun barbaachisaadha.

Duraan dursee, yoo dhuguma balleessuu barbaanne, miira keenyaan wal hin simannu.

Utubaa irra dhaabbannee utubaa kana ol fuunee gattiitti maxxansiisuu yoo barbaanne, yoo itti fufnee irra dhaabbannee hin danda’amu.

Ifatti, duraan dursee utubaa irraa of fageessuu, irraa fagaachuudhaan, sana booda harka keenyaan ol fuunee gattiitti maxxansiisna.

Haaluma walfakkaatuun, yoo dhuguma sammuu keenyaa irraa fageessuu barbaanne, miira keenyaan wal hin simannu.

Yeroo tokko miira tokkoon wal simatu, balleessuu mannaa cimsa.

Fakkeenyaaf, miirri fedhii hin taane tokko galmee sammuu keenya keessatti argamuun, suuraa fedhii saalqunnamtii fi xuraawaa ta’e yoo mul’ise, yoo suuraa kana wajjin wal simanne, miirri fedhii hin taane kun baay’ee cimaa ta’a.

Garuu, yoo miira kana wajjin wal simachuu mannaa, akka seexanaa hamaatti ilaallee sammuu keenyaa irraa fageessine, hubannoon uumaa ni mul’ata.

Sana booda, miira kana qorachuudhaan of beekuu dandeenya.

Dhibeen jiru, miira keenyaan wal simachuu dha, kun immoo baay’ee nama gaddisiisa.

Osoo namoonni barsiisa miira hedduu beekanii, osoo jireenyisaaniillee kan isaanii akka hin taane dhuguma hubatanii, dogoggora miira keenyaan wal simachuu hin raawwatan.

Suuraan aarii, suuraan hinaaffaa, kkf, yeroo of ilaallu jireenya keessatti baay’ee nu fayyadu.

Yeroo kana yaanni keenya, fedhiin keenya, gochi keenya kan keenya akka hin taane mirkaneessina.

Miira hedduutu yaada hamaa qabuun yaada sammuu keenya keessa galchuuf, miira onnee keenya keessa galchuuf, gocha gosa kamiyyuu keessa galchuuf nu seenu.

Ofii keenyaa abbaa hin taanuu fi miironni adda addaa waan barbaadan nurratti raawwachuun baay’ee nama gaddisiisa.

Kan nu mudatu hin beeknuu fi akka nama wantoota hin argamneen harkifamnee hojjenna.

Wanti hundaa caalaa hamaa ta’e immoo, gabroota kana irraa bilisa bahuuf osoo hin tattaafatinii, yeroo wal simannu isaan cimsa.

Rakkoon karaa irratti, rakkoon maatii keessatti, walitti bu’iinsi gaa’elaa gidduutti, miira tokkoon kan dhufuudha, kana immoo yoomiyyuu dagachuu hin qabnu.

Jireenyi qabatamaa daawwitii sammuu kan itti of ilaalluu dandeenyuudha.

Garuu, duraan dursee of ilaaluu, guutumaan guutuutti jijjiiramuu akka qabnu hubachuu qabna, yoo kana qofa ta’e of ilaaluuf fedhii qabaanna.

Namni haala jireenya isaa jaallatu, gowwaan, duubatti hafoon, laafaan, yoomiyyuu of ilaaluuf fedhii hin qabaatu, of jaallataatii haala isaa qoruuf hin barbaadu.

Haala ifa ta’een, taphoota, dramaa fi gadda jireenya keessatti, miironni hedduun ni seenu, isaanis hubachuun barbaachisaadha.

Hinaaffaa keessatti, miironni fedhii saalqunnamtii, aarii, of jaallachuu, hinaaffaa, kkf, ni seenu, isaanis qoratamuun barbaachisaadha, tokko tokkoon, guutumaan guutuutti hubachuuf, guutumaan guutuutti balleessuuf.

Hubannoon baay’ee bal’aadha, kanaafuu gadi fageenyaan hubachuun barbaachisaadha; waan har’a hubanne, boru caalaatti hubanna.

Wanta kana yoo ilaalle, haalli adda addaa jireenyaa daawwitii itti of arginuuf baay’ee nu fayyada.

Yoomiyyuu dramaan, taphoonni fi gaddi jireenya qabatamaa yeroo hundaa bareedoo fi guutuu dha hin jennu, jechuun kun gowwummaa dha.

Haa ta’u malee, haalli jireenyaa hammamuu gowwummaa yoo ta’e, iddoo itti sammuu keenya itti leenjifnu ta’a.

Hojii elementoota “ana” jedhu balleessuu wajjin wal qabate baay’ee ulfaataadha.

Sirba gidduutti dambaliin ni dhokata. Urgoon bareedaan mana qulqullummaa gidduutti dambaliin ni dhokata.

Dambaliin yeroo tokko baay’ee miidhagaa ta’ee qulqullummaa wajjin walitti makama, akkasumas baay’ee gara jabina qabaatee mi’aawaa fakkaata.

Dambaliin uffata abbaa murtii, uffata barsiisaa, uffata kadhataa, uffata gooftaa fi uffata Kiristoosillee ni uffata.

Hubannoon bu’uura, garuu hojii elementoota sammuu balleessuu keessatti, hundi miti, boqonnaa itti aanutti akka ilaallutti.

Yoowwan tokko tokko sammuu keenyaa irraa fageessuuf of beeksisuun ariifachiisaa dha, garuu sun hundi miti, wanti biraa ni hafu, boqonnaa kudha ja’affa ilaalaa.