Yaadaa fi Dhugaa

Eenyu ykn maaltu yaadaa fi dhugaan guutummaatti walqixa akka ta’an mirkaneessuu danda’a?

Yaadni waan tokko dha, dhugaan immoo waan biraati, yaada keenya ofii keenyaa garmalee ol kaasuuf fedhii jira.

Dhugaan yaada waliin walqixa ta’uun waan hin danda’amne fakkaata, garuu sammuun yaada isaa ofiin booji’ame yeroo hundumaa isaanii fi dhugaan walqixa akka ta’an yaada.

Adeemsa xiinqaa kamiyyuu sirriitti akkaataa loojikii sirrii ta’een ijaarameef, kan biraa kan loojikii isa fakkaatu ykn kan irra caaluun cimsee ijaarame ni morma, ergasii maal ta’a?

Sammuun lamaan kanneen caasaalee sammuu jajjaboo keessatti adabaman, dhugaa tokko ykn isa biraa irratti wal mormaa, wal falmaa, tokkoon tokkoon isaanii yaada ofii isaaniitti sirrii ta’uu fi yaada nama biraatti soba ta’uu amanu, garuu isaan keessaa eenyutu sirrii dha?, eenyutu karaa amanamaa ta’een dhimma tokko ykn isa biraa keessatti abbaa seeraa ta’uu danda’a?, isaan keessaa isa kam keessatti yaadaa fi dhugaan walqixa ta’u?

Mata dureen tokkoon tokkoon mataan addunyaa ta’uun isaa hin shakkisiisu, hunduma keenya keessattis akkaataa dogmatiizimii mootummaa abbaa qabeenyaa fi abbaa irreeti qabna, kunis yaadaa fi dhugaan guutummaatti walqixa akka ta’an nu amansiisuu barbaada.

Caasaan sababaa hangam jajjabaa yoo ta’e illee, homtuu guutummaa yaadaa fi dhugaan walqixa akka ta’an mirkaneessuu hin danda’u.

Namoonni adeemsa loojistiksii sammuu keessatti ofii isaanii hidhanii jiran yeroo hundumaa dhugaa taateewwanii yaada hojjetame waliin walsiisuu barbaadu, kun immoo bu’aa aluusineeshinii sababa qabeessaa ti malee homaa miti.

Waan haaraaf of banuun laafina ulfinaa kan bara durii ti; gaddisiisaadha, namoonni wantoota uumamaa keessatti ilaalcha dogoggoraa, yaada, yaada duraa, yaada fi ti’oorii ofii isaanii arguu, argachuu barbaadu; eenyuyyuu fudhataa ta’uu, waan haaraa sammuu qulqulluu fi ofumaan arguu hin danda’u.

Taateewwan hayyuu haasa’uun waan gaariidha; gaddisiisaadha, hayyoonni bara kanaa taateewwan arguu hin danda’an, isaan keessatti mirkaneessa yaada duraa isaanii hunda arguu barbaadu qofa.

Waan nama ajaa’ibu fakkaatus, saayintistoonni ammayyaa taateewwan uumamaa irratti homaa hin beekan.

Taateewwan uumamaa keessatti yaada keenya qofa yommuu arginu, dhugaa dubbachuuf taateewwan osoo hin taane yaada argina.

Garuu, gowwoota saayintistoonni sammuu isaanii ajaa’ibsiisaan aluusineeshineessaa’anii, tokkoon tokkoon yaada isaanii taatee tokko ykn isa biraa wajjin guutummaatti walqixa akka ta’an gowwummaadhaan amanu, dhugaan garuu adda dha.

Dubbiin keenya nama kamiyyuu kan adeemsa loojistiksii keessa ofii isaa hidheen akka hin fudhanne hin morminu; haalli abbaa qabeenyaa fi dogmaatichi sammuu keessaa karaa kamiyyuu yaanni tokko sirriitti hojjetame taatee waliin sirriitti wal hin simu jechuu hin danda’u.

Sammuun akkuma miiraan taatee tokko ykn isa biraa argiteen, battalumatti jecha saayinsawaanittiin dhoksuuf ariifatti, kun immoo wallaalummaa ofii dhoksuuf kan gargaaru ta’uu hin shakkisiisu.

Sammuun dhugumaan waan haaraaf fudhataa ta’uu hin beeku, garuu jechoota baay’ee ulfaatoo ta’an kan ittiin of gowwomsuu keessatti waan dhugumaan hin beekne ittiin ibsuu yaalu ni uuma.

Yeroo kana karaa Sokraateesin yoo dubbanne, sammuun hin beeku qofa osoo hin taane, akka hin beekne illee hin beeku jechuu dandeenya.

Sammuun ammayyaa baay’ee salphaa dha, wallaalummaa ofii dhoksuuf jechoota baay’ee ulfaatoo ta’an uumuu keessatti ogummaatti guddisee jira.

Saayinsii gosa lamaatu jira: inni jalqabaa tuullaa ti’ooriiwwan suubjeektii kan achi keessa bal’inaan argaman malee homaa miti. Inni lammaffaan saayinsii qulqulluu warra ifaa guddaan qaban, saayinsii galma qabeessa ta’e kan Jiraataa ti.

Osoo dursa of keessaa hin du’in, gara tiyaatira saayinsii kosmiikii seenuun akka hin danda’amne hin shakkisiisu.

Wantoota hin barbaachifne hunda kan nu keessa guuran, waliigalaanis, Ofii Xiinqaa ta’an diiguu qabna.

Hangam dhugaa hubannoo ol’aanaa kan jiraataa, yaada fi ti’oorii suubjeektii ofii kessatti qabamee yoo itti fufe, dhugaa qaama qabeessa ta’e kan taateewwan uumamaa keessatti kallattiidhaan beekuun guutummaatti hin danda’amu.

Qulfii laaboraatoorii uumamaa, ergamaan du’aa harka isaa mirgaa keessa qaba.

Taatee dhalootaa irraa baay’ee xiqqoo barachuu dandeenya, garuu du’a irraa hunda barachuu dandeenya.

Mana qulqullummaa saayinsii qulqulluu isa hin tuqamne, gadi fageenya awwaalcha gurraachaa keessatti argama. Sanyiin yoo hin du’in biqiltuun hin dhalatu. Wanti haaraan kan dhufu du’aa qofaan.

Ofiin yommuu du’u, hubannaan dammaqee dhugaa taateewwan uumamaa hunda akkaataa isaaniin ofiin, ofiif arguu danda’a.

Hubannaan waan ofiin kallattiidhaan mudatu, dhugaa jireenya qaama, jaalalaa fi sammuu irra darbee arguu danda’a.