Aniin Sammuu

Dhimma waa’ee ofii kiyyaa kanaa, ani eenyu akka ta’e, waan yaadu, miiraa fi gocha raawwatu, kun waan hubannoo gadi fageenyaa argachuuf ofii keenyaa qorachuu qabnuudha.

Yaadota baay’ee bareedoo fi nama hawdatanii fi dinqisiisoo ta’an bakka hundatti ni argamu; garuu ofii keenyaa yoo hin beekne wanti kun hundi faayidaa hin qabu.

Astraanomii barachuu ykn kitaabota cimaa dubbisuun xiqqoo of bashannansiisuun baay’ee nama dinqisiisa, haa ta’u malee, ogeessa ta’anii ofii isaa ilaalchisee, ani eenyuun jedhu ilaalchisee, dhuunfaa namaa kan qabnu ilaalchisee homaa dhabuun ni qaanessa.

Namni kamiyyuu waan barbaade yaaduu ni danda’a, sababiin namaa kan hin sirreeffamne kan bineensotaatiif, kan dogoggoraan nama jedhamu, waan hundaaf ni gaha, indaaqqoo farda gochuu ykn farda indaaqqoo gochuu ni danda’a; hayyoota yaada dimshaashummaa irratti taphatan baay’eedha, ergasiihoo maaltu jira?

Hayyuu ta’uun ogeessa ta’uu hin jechu. Wallaaltoonni baratan akka marga badaatti baay’atu, isaan hin beekan qofa osoo hin taane, akka hin beeknes hin beekan.

Wallaaltoota barataniin, warra beekna ofiin jedhanii fi ofii isaanii hin beeknes hubadhaa.

Nuti waa’ee ‘ani’ jedhuu Pirezidaantii Kolleejjii ilaalchisee miidhagsee yaada keenya dhiheessuu dandeenya, garuu inni kun mata duree kana keessatti wanta nu barbaachisu miti.

Karaa kallattiin filannoo gaddisiisaa ta’e malee ofii keenyaa beekuu nu barbaachisa.

Kun akkamittuu yoo hin taane, yeroo hundumaa daqiiqaa daqiiqaan, yeroodhaa yerootti yoo of hin ilaalle ta’a.

Waa’ee yaada tokkoo ykn tilmaama sammuu qofaan of ilaaluun hin barbaachisu.

Akkuma jirutti kallattiin of ilaaluun waan nama hawwatudha; karaa kanaan qofatu waa’ee ofii keenyaa beekumsa dhugaa argachuu dandeenya.

Kan nama ajaa’ibu fakkaatus nuti waa’ee ofii keenyaa dogoggora qabna.

Waan qabnaa hin seenne hedduu qabna, waan qabnaa seennu immoo hedduu hin qabnu.

Nuti waa’ee ofii keenyaa hubannaa dogoggoraa uummanneerra, waan nurraa hafuu fi waan nu barbaachisu baruuf galmee hojjechuu qabna.

Amala akkasii fi akkasii qabna jennee yaanna, kan dhugaa irratti hin qabne, kabajamtoota hedduu kan qabnu immoo ni daganna.

Nuti namoota rafan, kan hin beekne dha, kun immoo baay’ee hamaadha. Kan nama gaddisiisu immoo nuti waa’ee ofii keenyaa waan gaarii yaanna, akka rafnes hin shakkine.

Caaffata qulqullaa’oon dammaqiinsa argachuuf barbaachisummaa isaa irratti jajjabeessu, garuu dammaqiinsa kana argachuuf sirna hin ibsan.

Wanti hunda caalaa hamaa ta’e immoo warra caaffata qulqullaa’oo dubbisan hedduun akka rafanuu hin hubatan.

Namni hundi of beeka jedhee yaada, fagoo irraayyuu “barumsa namoota hedduu” akka jiru hin shakkine.

Dhugumatti, ‘ani’ saayikooloojikaalaa nama hundumaa baay’eedha, yeroo hunda akka baay’eetti uumama.

Kanaan jechuun ‘ani’ baay’ee qabna malee tokko qofa hin qabnu akkuma wallaaltoonni baratan yeroo hunda yaadan.

Barumsa namoota hedduu haaluun gowwaa of gochuudha, sababiin isaas dhugumatti walitti bu’iinsa keessoo kan nama hunda keenyaa dagachuun daangaa hundumaa caalaa ta’a.

Gaazexaa nan dubbisa, kan jedhu ‘ani’ kan sammuuti; dubbisa akkasii diinatti, kan jedhu ‘ani’ kan sochii ol ka’a; baaskiileetii yaabbadheen deemuu nan filadha. Daawwannaan maalii ykn buddeenni hoo’aan maalii, inni sadaffaan walitti bu’u ni iyya; nyaachuu nan filadha, beela’eera.

Osoo ofii keenyaa guutummaatti arguu dandeenyee, akkamitti akka jirru, ofuma keenyaan kallattiidhaan barumsa namoota hedduu ni arganna turre.

Amalli namaa akka goolii hiddoodhaan hin mul’anneen to’atamu qofaadha.

‘Ani’ inni har’a Gnosiis jaalala bara baraatiif kakatu, boodarra ‘anii’ biraa kan waan kakuu wajjin wal hin qabneen bakka bu’ama; ergasii namichi ni deebi’a.

‘Ani’ inni har’a dubartiif jaalala bara baraatiif kakatu, boodarra ‘anii’ biraa kan waan kakuu sana wajjin wal hin qabneen bakka bu’ama, ergasii namichi kan biraatti jaalala qabatee gamoon kaartaa lafatti kufu. Bineensi sammuu qabu kan dogoggoraan nama jedhamu, manaa namoota hedduudhaan guutame fakkaata.

‘Anoota hedduu gidduutti tartiibaa fi walitti dhufeenyi hin jiru, hundi isaanii walitti bu’uun olaantummaaf wal dorgomu. Yoo isaan keessaa tokko to’annoo giddugalaalee gurguddoo maashinii qaamaa argate, isa qofaadha, abbaa manaa ta’a jedhee itti dhaga’ama, garuu dhumarratti ni kufa.

Wanta karaa kanaan ilaaluun, lubbu qabeessi sammuu qabu itti gaafatamummaa amalaa dhugaa akka hin qabne murteessinu.

Haaluma hin falamsiisneen wanti maashiniin yeroo tokkotti dubbatu ykn hojjatu, gosa ‘anii’ yeroo sana to’atu irratti hundaa’a.

Yesuus Nasireet Maria Magdalaanarraa jinniiwwan torba, ‘anoota torba, kan cubbuuwwan gurguddoo torbaanii mul’ata ifaa ta’an baase jedhu.

Ifatti tokkoon tokkoon jinniiwwan torban kanaa mataa gareeti, kanaafuu Kiristoos inni keessaa qaama Magdalaanaa keessaa ‘anoota kumaatama baasuu danda’e jedhu murteessuu qabna.

Waan kana hunda irratti xiinxaluun, wanti faayidaa qabu inni qabnu KEESSUMA QABEENYA keenya akka ta’e ifatti tilmaamuu dandeenya, kan nama gaddisiisu keessummaan kun ‘anoota hedduu Saayikooloojii warraaqsaa gidduutti argama.

Keessummaan yeroo hunda kan hojjetamu ukkaamsuu isaa irratti hundaa’uun isaa waan nama gaddisiisudha.

Haaluma hin falamsiisneen keessummaan ykn hubannaan, inni waanuma tokko, gadi fageenyaan ni rafa.