Dhugaa Jireenya Hamaa

Dhawaataan jiraattonni Afrikaa, Eeshiyaa fi Ameerikaa Laatiin miliyoonaan lakkaa’aman beelaan du’uu danda’u.

Gaasii “Ispreeyiin” gadi lakkisan Ozoonii hawaa lafaa guutummaatti balleessuu danda’a.

Hayyoonni tokko tokko bara kuma lamaatti lafti keenya wantoota lafa keessaa guutummaatti akka dhumtu ni raagu.

Lubbu qabeeyyiin galaanaa summii galaanaa irraa kan ka’e du’aa jiru, kun mirkanaa’eera.

Shakkii tokko malee akuma deemnu dhuma jaarraa kanaa keessa jiraattonni magaalaa gurguddoo hundinuu aara irraa of baraaruuf Maskii Oksijiinii fayyadamuu qabu.

Xurii yoo akkuma amma jiru itti fufe utuu hin turin qurxummii nyaachuun hin danda’amu, isaan kun ammoo bishaan akkasitti guutummaatti summaa’e keessa waan jiraataniif fayyaa irratti miidhaa geessisu.

Bara kuma lamaa dura qarqara galaanaa bishaan qulqulluu itti daakamu argachuun baay’ee ulfaataa ta’a.

Dhangala’oo fi lafti garmalee waan fayyadaman fi baay’inaan waan qotanif, dhiheenyatti lafti oomisha qonnaa namootaaf barbaachisu oomishuu hin danda’u.

“Bineensa sammuu qabu”, dogoggoraan nama jedhamu, galaana xurii hedduun summeessuun, qilleensa aara konkolaataa fi warshaalee isaaniitiin summeessuun, lafa dhohinsa atoomikii lafa jalaa fi wantoota gogaa lafaa miidhan garmalee fayyadamuun balleessuun, adunyaan lafaa dhiphina dheeraa fi sodaachisaa akka keessa dabartu taasisee jira, kun immoo balaa guddaan kan xumuramu ta’uu isaa hin shakkisiisu.

Addunyaan karaa ol seenii bara kuma lamaa ce’uun ishee baay’ee ulfaataa dha, sababni isaas “Bineensi Sammuu Qabu” naannoo uumamaa saffisaan balleessaa jira.

“Hoosiftoonni Sammuu Qaban”, dogoggoraan nama jedhaman, lafa balleessuuf murteessanii jiru, bakka jireenyaa hin taane taasisuu barbaadu, kana milkaa’uun isaanii ifaa dha.

Galaanota ilaalchisee, kun hunduu biyyoota hundaan gara iddoo gurguddaa itti gatamanitti akka jijjiiramaniif ifaa dha.

Dhibbeentaan torbaatamni xurii addunyaa galaana tokko tokkotti gatamuu deema.

Baay’ina guddaan zayitaa, summii midhaan balleessaa gosa hundaa, meeshaalee kemikaalaa hedduu, gaasii summii qabu, gaasii neewrootooksiikii, saamunaa, kkf, lubbu qabeeyyii galaanaa hundaa balleessaa jiru.

Simbiroonni galaanaa fi pilaankitoonni jireenyaaf baay’ee barbaachisoo ta’an balleeffamaa jiru.

Balleessuun Pilaankitoonii Galaanaa sadarkaa hin shallagamne irra akka ga’u hin shakkisiisu, sababni isaas lubbu qabeeyyiin kun dhibbeentaan torbaatamni Oksijiinii lafaa kan oomishan isaani.

Qorannoo saayinsaawaan, kutaan Atlantikii fi Paasifikii tokko tokko hanqaaqee atoomikiitiin akka faalamanii mirkaneessuun danda’ameera.

Magaalota gurguddoo addunyaa keessaa fi keessattuu Awurooppaa keessatti bishaan qulqulluun ni dhugama, ni dhangala’a, ni qulqulleeffama, achiis irra deebi’amee ni dhugama.

Magaalota gurguddoo “Sivilizeeshinii Ol Aanaa” keessatti bishaan minjaala irratti dhiyaatu qaamolee namaa keessa yeroo baay’ee darba.

Magaalaa Kuukutaa, daangaa Veeneezueelaa, Rippabiliikaa Kolombiyaa, Kibba Ameerikaa, jiraattonni bishaan gurraachaa fi xurii qabu kan bishaan laga Pampiloonaa irraa dhufu dhuguuf dirqaman.

Laga Pampiloonaa kan “Meetii Kibbaa” (Kuukutaa) irratti miidhaa guddaa geessisee ilaalchisee haala cimtuu ta’een ibsuu barbaada.

Akkasumas, carraan gaariin, bishaaniin gargaaruuf kan danda’u bishaan kaataa biraa jira, garuu bishaan gurraachaa laga Pampiloonaa irraa dhufuu hin dhiisne.

Filtiroota gurguddaa, maashiniiwwan guguddoo, wantoota kemikaalaa, bishaan gurraachaa magaalaa gurguddoo Awurooppaa qulqulleessuuf yaalu, garuu dhibeen faalamaa bishaan gurraachaa xurii qabu, qaamolee namaa keessa yeroo baay’ee darbeen tamsa’uu itti fufa.

Bakteerioloogii beekamoon bishaan dhugaatii magaalaa gurguddoo keessaa gosa hundaa argataniiru: vaayirasii, kolibasiilii, paatoojiinota, bakteeriyaa TB, Taayifoo, Vaayirasiilaa, ililliiqqoo, kkf.

Kun nama dinqisiifachuu baatus, warshaalee bishaan Qulqulleessuu biyyoota Awurooppaa keessatti vaayirasii talaallii Pooli’oo argataniiru.

Dabalataan, bishaan garmalee manca’a: Saayintistoonni ammayyaa bara 1990tti nama fakkaattu sammuu qabu dheebuu irraa akka du’u mirkaneessan.

Wanti kana hundaa caalaa badaa ta’e kuusaan bishaan qulqulluu lafa jalaa keessaa, miidhaa Bineensa Sammuu qaburraa kan ka’e balaa keessa galaniiru.

Qonnaan zayitii gara jabina malee lafa keessaa baasuun itti fufuun badiisa geessisaa jira. Zayitii lafa keessaa baafan bishaan lafa jalaa keessa darbuun isa summeessa.

Bu’aa kanaatiin, zayitiin bishaan lafa jalaa Adunyaa jaarraa tokkoo oliif hin dhugamne taasiseera.

Kun hunduu bu’aa waan ta’eef, biqiltoonni fi namoonni hedduun ni du’u.

Amma immoo qilleensa jireenya lubbu qabeeyyiif baay’ee barbaachisaa ta’e irratti xiqqoo haa dubbannu.

Hargansuu fi qilleensa fudhachuun sombi litire walakka qilleensa fudhata, jechuunis guyyaatti meetira kubbaa kudha lama, baay’ina kana jiraattota Adunyaa kuma afurii fi dhibba shanitti baay’isi, sana booda baay’ina qilleensaa sirrii namummaan guyyaatti fayyadamtu arganna, lubbu qabeeyyii bineensotaa biroo lafa kana irratti argamaniin fayyadamuun isaa osoo hin irraanfatamiin.

Oksijiiniin nuti hargannu guutummaatti hawaa keessa jira, kun ammoo Pilaankitoonii nuti summiin balleessaa jirru irraa kan argamu yoo ta’u, dalagaan footosinteesiis biqiltootaan hojjetamuun kan argamu dha.

Hamaa kana ta’uun kuusaan oksijiinii dhumachaa jira.

Hoosiftoonni Sammuu qaban dogoggoraan nama jedhaman, warshaalee isaaniitiin baay’ina ifa aduu hir’isaa jiru, kun ammoo footosinteesiisiif baay’ee barbaachisaa fi murteessaa dha, kanaaf baay’inni oksijiinii biqiltoonni amma oomishan jaarraa darbee caalaa baay’ee xiqqaa dha.

Wanti gaddisiisaa ta’e adunyaa kana keessatti “Bineensi Sammuu qabu” galaana summeessuu, Pilaankitoonii balleessuu fi biqiltuu balleessuu itti fufa.

“Bineensi Sammuu Qabu” gaddaan maddoota Oksijiinii isaa balleessuu itti fufa.

“Isimoogii” inni “Nama Fakkaattu Sammuu Qabu” yeroo hundaa qilleensa keessatti gadi lakkisu, ajjeesuu irraan kan hafe jireenya Adunyaa balaa keessa galcha.

“Isimoogiin” kuusaa Oksijiinii balleessuu irraan kan hafe, namootas ni ajjeesa.

“Isimoogiin” dhukkuboota addaa fi balaa qaban kan fayyuu hin dandeenye fida, kun mirkanaa’eera.

“Isimoogiin” ifa aduu fi raayyoota alitraavaayoleetii seenuu dhowwa, kanaaf jecha hawaa keessatti jeequmsa cimaa fida.

Bara jijjiirama qilleensaa, cabbiiwwan, cabbiin qarqara gara Eeqitooriitti socho’u, obomboleetti sodaachisaa, socho’a lafaa, kkf dhufaa jiru.

Fayyadamuu irraa kan ka’e osoo hin taane garmalee humna elektiriikiitti fayyadamuu irraa kan ka’e bara kuma lamaatti naannoo tokko tokko Adunyaa keessatti ho’i dabala, kun ammoo sirna Gara Galma Adunyaa keessatti gargaara.

Dhiheenyatti qarqarri gara Eeqitoorii Adunyaatti ni ijaarama, kun immoo qarqara ni ta’a.

Cabiin Qarqaraa ni eegale, badiisa guutuu haaraan dura ibiddi dhufaa jira.

Waggoota kurnaan dhufan keessatti, “Daayi’ooksaayidii Kaarboon” ni baay’ata, ergasii wanti kemikaalaa kun uffata jabaa hawaa Adunyaa keessatti uuma.

Filtirii yookiin uffanni akkasii, raadiyeeshinii ho’aa ni xuuxa, hojii hojii hojiin badaa ta’e kan hojjetu dha.

Qilleensi lafaa bakka hedduutti ni ho’a, ho’i immoo cabbii Qarqaraa baqaqsuun ol ka’insa sadarkaa galaanaa sodaachisaa ol kaasa.

Haalli sun baay’ee cimaa dha, lafti gabbataa dhabamaa jira, guyyaatti namoota kuma dhibbaa lama kanneen nyaata barbaadan dhalatu.

Balaan beelaa adunyaa hammaataa dhufaa jiru, kun immoo balbala irratti argama.

Amma namoonni miliyoona afurtamii ta’an waggaatti beelaan, nyaata dhabuun ni du’u.

Warshaan bosonaa badiisa geessisuun fi lafti albuudaa fi zayitaa gara jabinaan qotuun lafti gara gammoojjiitti jijjiiramaa jira.

Humni niwukilaaraa namaaf du’a kan fidu ta’us, amma “Raayyoota Du’aa”, “Boombii Maayikiroobii” fi wantoota biroo baay’ee badiisa geessisan, hamoo; saayintistoonni argataniiru.

Humni niwukilaaraa argachuuf baay’inni ho’aa guddaan barbaachisaa dha, isaan to’achuun ulfaataa dha, yeroo kamittiyyuu balaa fiduu danda’u.

Humni niwukilaaraa argachuuf, baay’inni guddaan albuudota raadiyoo’aktiivii kan barbaachisan yoo ta’u, isaan keessaa dhibbeentaan soddoma qofa fayyadamna, kun ammoo lafti lafaa akka dafee dhumatu taasisa.

Xuriin atoomaa lafa jalaa keessatti hafu baay’ee balaa qaba. Xurii atoomaaf iddoon nageenya qabu hin jiru.

Gaasiin iddoo itti gatan atoomaa yoo baqate, xinnoon qofti yoo baqatellee namoonni miliyoonaan lakkaa’aman ni du’u.

Summiin nyaataa fi bishaanii jijjiirama jeneetikiin fi bineensota namaa fida: uumamni kan dhalatan qaama isaanii irraa hir’inaan fi dinqisiifachuu dhabuun.

Bara 1999 dura balaan niwukilaaraa cimaan ni mudata, kun ammoo rifaatu dhugaa fida.

Dhugaa dha namummaan akkamitti akka jiraatu hin beeku, dinqisiifannaa dhabuun badiisaa irra ga’eera, gara gadi fagoo itti ariifateera.

Wanti kana hundaa caalaa cimaa ta’e, sababoonni badiisa akkasii, kanneen akka: beela, waraanaa, balleessuu Adunyaa keessa jiraannu, kkf, nu keessa jiru, nu keessa fe’annee jirra, keessa keenya keessatti.