Gammachuu

Namoonni guyyaa guyyaatti ni hojjetu, lubbuun jiraachuuf ni qabsaa’u, haala kamiinuu jiraachuu barbaadu, garuu gammachuu hin qaban. Gammachuun sun Chaayinaa keessa jira - akkuma jedhamu - kan irra caalaa ulfaataa ta’e immoo namoonni waan kana beeku, garuu gidduu gaddi hedduu keessatti, abdii guyyaa tokko gammachuu argachuuf qaban hin dhaban, akkamitti yookaan karaa kamiin akka ta’u hin beekan.

Yaa namoota miskinaa! Baay’ee ni dhiphatu! Haa ta’u malee, jiraachuu barbaadu, lubbuu dhabuuf ni sodaatu.

Osoo namoonni waa’ee Saayikooloojii warraaqsaa waan tokko hubataniiru ta’ee, tarii haala adda ta’een yaadu turan; garuu dhugaan jiru waan tokko hin beekan, gidduu rakkoo isaanii keessatti lubbuun jiraachuu barbaadu, kunis hunda.

Yeroowwan gammachiisaa fi baay’ee nama gammachiisan ni jiru, garuu kun gammachuu miti; namoonni gammachuu fi gammachuu walitti maku.

“Pachanga”, “Parrandaa”, machooftuu, fedhii qaamaa; gammachuu bineensaati, garuu gammachuu miti… Haa ta’u malee, ayyaanota fayya qabeessa ta’anii fi machii hin qabne, bineensummaa hin qabne, alkoolii hin qabne, kkf ni jiru, garuu kunis gammachuu miti…

Nama gaarii dhaa? Yommuu shubbisaa’u akkam sitti dhaga’ama? Jaalala qabdaa? Dhuguma jaalattaa? Shubbisaa’ee nama jaalattu waliin akkam sitti dhaga’ama? Yeroo ammaa kana akka garaan na gubatuuf naaf hayyamaa yommuu kunis gammachuu miti isiniin jedhu.

Yoo jaarsaa taatee jirta ta’ee, yoo gammachuun kun si hin harkifne ta’ee, yoo qola keessa akka jiraattetti sitti dhaga’ame ta’ee; dhiifama naaf godhi yoon dargaggeessa taatee fi abdiin guuttamtee jirta ta’ee adda taata turee yoon siin jedhe.

Haala kamiinuu, wanti jedhamuuf jedhame, shubbisaa’uu yookaan hin shubbisaa’in, jaalala qabaachuu yookaan hin qabaatin, waan qarshii jedhamu qabaachuu yookaan hin qabaatin, atis gammachuu hin qabdu yoo faallaa isaa yaaddeyyuu.

Namni jireenya isaa gammachuu bakka hundatti barbaaduun dabarsa, osoo hin argatiin du’a.

Ameerikaa Laatiin keessatti namoonni hedduun guyyaa tokko badhaasa guddaa lootariitiin argachuuf abdii qabu, akkasitti gammachuu akka argatan amanu; tokko tokko dhugumaan argatu, garuu waan kanaan gammachuu baay’ee hawwamu hin argatan.

Yommuu namni daa’ima ta’u, dubartii hawwatamtuu, intala mootii “Halkan kuma tokkoo fi tokko”, waan ajaa’ibaa ta’een abjuu abjoota; ergasii dhugaan jiru ni dhufa: Dubartii, daa’imman xixiqqoo kunuunsuuf jiran, rakkoowwan dinagdee ulfaatoo, kkf.

Yeroo ijoolleen guddatan, rakkoowwanis ni guddatu, hamma hin danda’amnetti gahuun isaanii hin shakkisiisu.

Akkuma mucaan dhiiraa yookaan intalli guddatan, kopheenis guddachaa deema gatii guddaan, kun ifa dha.

Akkuma uumamtoonni guddatan, uffanni gatii olka’aa deema, qarshiin jira yoo ta’e rakkoon hin jiru, yoo hin jirre garuu, dhimmi isaa cimaa dha, garmalee dhiphanna…

Kun hundi akka malee salphaa ta’a ture, yoo dubartiin gaariin jiraatte ta’ee, yeroo hiyyeessi kun ganee ta’e, “yommuu gantuu itti godhan”, qarshii argachuuf achi deemuun maal isa fayyada?

Gammachuu dhabuun haalewwan ajaa’ibaa, dubartoota dinqisiisoo, jaalalleewwan dhugaa dureessummaafi gidiraa keessatti jiraatu, garuu hammeenya hunda caalaa dhiirri ishee hin dinqisiifatu, dubartoota jireenya isaa hadheessaniif dhiisa.

Shamarran hedduun “mootii magariisa” abjootu, garuu miidhaan kun dhuguma, dhimmi isaa baay’ee adda ta’a, lafa dhimmoota keessatti hiyyeessi kun nama gantuu wajjin heeruma…

Hawwiin dubartii guddaan mana bareedaa qabaachuu fi haadhaa ta’uudha: “qulqulluu kan dursee murteeffame”, garuu dhiirri isheef baay’ee gaarii yoo ta’eeyyuu, wanti kun baay’ee ulfaataa ta’e, dhumni ni dhufa: ilmaan dhiiraafi dubartoonni ni heerumu, ni deemu yookaan abbaa fi haadha isaaniif badaa deebisu, manni sunis dhuma.

Walumaagalatti, addunyaa gara jabeessa keessa jiraannu kana keessatti, namni gammachuu qabu hin jiru… Hundi ilmaan namaa miskinni gammachuu hin qaban.

Jireenya keessatti harreetii qarshiin guutame, rakkooleen guutame, falmiiwwan gosa hunda, gibira olaanaa kkf, beekna. Gammachuu hin qaban.

Fayyaa gaarii yoo hin qabaanne dureessa ta’uun maal fayyada? Yaa dureeyyii miskinnoo! Yeroo tokko tokko kadhattoota kamiyyuu caalaa gaddi itti dhaga’ama.

Kun hundi jireenya kana keessatti ni darba: wantootni, namoonni, yaadonni, kkf. Kan qarshii qaban ni darbu kan hin qabneenis ni darbu, namni gammachuu dhugaa beeku hin jiru.

Hedduun isaanii qorichootaan yookaan alkoolii fayyadamuun of keessaa baqachuu barbaadu, garuu dhuguma baqachuu sana hin argatan, waan irra caalaa hamaa ta’een immoo, gidduu ibidda hamaa cubbuu keessatti qabamu.

Hiriyoonni alkoolii yookaan maariyaanaa yookaan “L.S.D.”, kkf, akkuma sihriitti ni badu yommuu nama cubbamaa jireenya isaa jijjiiruuf murteessu.

“Ofuma kootii”, “Ofuma kootii” irraa baqachuun, gammachuu hin argamu. “Sangaa gogaatti qabuu”, “Ofuma” ilaaluu, kaayyoon sababoota gaddaa argachuuf qorachuu baay’ee nama hawataa ta’a.

Yommuu namni sababoota dhugaa gaddaa fi hadhaa argatu, waan gochuu danda’uun ifaa dha.

Yoo “Ofuma kootiitti”, “Machii kootiitti”, “Cubbuu kootiitti”, “Jaalala kootiitti”, kan garaa keessatti na gubaniitti, yaaddoo sammuu koo balleessuufi na dhukubsachiisutti, kkf, kkf, balleessuu danda’ame, ifaa dha wanti yeroo keessaa hin jirre sun, wanti qaama, jaalala fi sammuu caalaa fagoo jiru sun, wanti hubannoo hin beekne sun, kan jedhamu: GAMMACHUU!

Osoo hubannaan itti fufuu danda’ee, gidduu “OFUMA KOOTII”, gidduu “OFUMA KOOTII”tti guutame, haala kamiinuu gammachuu seera qabeessa ta’e beekuu hin danda’u.

Gammachuun dhandhama “OFUMA KOOTII”, “OFUMA KOOTII” bara baraan hin beekne qaba.