Seera Pendulaa

Mana sa’aatii beekuuf qofa osoo hin taane, xiqqoo yaaduufillee mana keessatti sa’aatii dallaa qabaachuun nama hawata.

Utuu miidhagina hin qabaatiin sa’aatiin hin hojjettu; sochii miidhaginaa hiika guddaa qaba.

Bara duriitti dogmiin jijjiiramaa hin turre; yeroo sanatti ogeessonni adeemsi seenaa yeroo hundumaa Akkaataa Seera Miidhaginaatiin kan babal’atu ta’uu ni hubatu turan.

Wanti hundinuu ni yaa’a, ni deebi’a, ol ni ba’a, gadi ni bu’a, ni guddata, ni hir’ata, Seera ajaa’ibsiisaa kana irratti hundaa’uun ni dhufa, ni deebi’a.

Wanti hundinuu akka sosso’u, wanti hundinuu sosso’a yeroo jalatti akka galu, wanti hundinuu akka jijjiiramu, akka gara duubaatti deebi’uun waanuma baramaadha.

Qarqa miidhagina tokko irratti gammachuun yoo jiraate, isa kaan irratti immoo dhiphinni jira; miirri keenya, yaanni keenya, hawwiin keenya, fedhiin keenya hundinuu Akkaataa Seera Miidhaginaatiin sosso’u.

Abdiin, abdii kutachuun, abdii badaa qabaachuun, abdii gaarii qabaachuun, onneen, dhiphinni, injifannoon, kufuun, bu’aan, kasaaraan dhugumaan dhuma sosochii miidhaginaa lamaanitti kan argamanidha.

Gibxiin humnaafi aangoon ishee guutuun qarqara laga qulqulluu irratti ni dhalatte, garuu miidhaginni gara gamatti yeroo deemu, yeroo qaama faallaa irraa ol ka’u biyyi Fara’oonni ni kufe Yerusaalem, magaala jaallatamtuu raajotaa ni kaate.

Miidhaginni yeroo bakka buufatu Israa’el ni kufte, gama kaaniin immoo Impaayara Roomaa ni dhalate.

Sochiin miidhaginaa Impaayaroota ni kaasa, ni kuffiisa, Civilizations jajjaboo ni uuma, sana booda ni balleessa, kkf.

Qarqa miidhaginaa mirgaa irratti manneen barnootaa seudo-esotericfi seudooccultistii, amantaafi gareewwan adda addaa kaa’uu dandeenya.

Qarqa miidhaginaa bitaa irratti manneen barnootaa akaakuu maateeriyalaayizimii, Maarkisistii, waraabessa, shakkiisaa, kkf hundumaa kaa’uu dandeenya. Faallaa sochii miidhaginaa, jijjiiramoo, jijjiirama hin dhaabanne jalatti kan galan.

Fanatikoonni amantaa sababa wantoota hin baratamne ykn abdii kutannaan gara qarqa miidhaginaa kaanitti deemuun waraabessa, maateeriyalaayizimii, shakkiisaa ta’uu danda’u.

Fanatikoonni maateeriyalaayizimii, warra waraabessa ta’an, sababa dhimma haaraa tokkoo, tarii dhimma metaafizikaalaa guddaa, yeroo sodaachisaa ta’een gara qaama faallaatti deemuun warra amantaa faallaa hin obsaamne ta’uu danda’u.

Fakkeenyaaf: Lubni Esoteristiin walitti bu’iinsa irratti mo’ame abdii kutachuun nama hin amanneefi maateeriyalaayizimii ta’e.

Dubartii waraabessaafi hin amanne sababa dhimma metaafizikaalaa murteessaa ta’een kallattiin esoterizimii hojiirra oolchuuf nama guddaa taate beekna.

Maqaa dhugaa irratti waraabessi maateeriyalaayizimii dhugaan jiraachuun soba ta’uu ibsuu qabna.

Yeroo duuti hin oolle dhihaatutti, yeroo sodaachisaa ta’etti, diinonni bara baraa, maateeriyalaayizimiifi warri hin amanne battalumatti gara qaama miidhaginaa kaanitti ce’uun kadhatu, boo’uufi amantaa guddaafi jaalala guddaadhaan iyyan.

Kaarloos Maarksii mataan isaa, kan Maateeriyalaayizimii Daayalektikaalaa barreessaan fanatikii amantaa Yihudootaa ture, ergasii du’a isaa booda sirni awwaalcha rabbaayiin guddaan taasifameef.

Kaarloos Maarksii Daayalektikaalaa Maateeriyalaayizimii kaayyoo tokko qofaaf qopheesse: “MEESHAALEE AMANTAA ADDUUNYAARRAA BALLEESSUUN MALA SHAKKIIN UUMUUF”.

Kun dhimma hinaaffaa amantaa daangaa darbuuti; Maarksii amantaan biraa jiraachuu gonkumaa fudhachuu hin danda’u ture, Daayalektikaa isaa keessatti balleessuu filate.

Kaarloos Maarksii Prootokoolii Saayoon keessaa isa tokko kan akkana jedhu raawwate: “Addunyaa maateeriyalaayizimiifi waraabessummaadhaan guunne jechuun hin dhibu, guyyaa nuti injifannu amantaa Musee sirriitti koodii godhameefi daayalektikaadhaan ni barsiisna, amantaan biraa addunyaa kana keessatti akka hin heyyamamne ni taasifna”.

Sooviyet Yuuniyenitti amantaan ari’atamuun uummanni daayalektikaalaa maateeriyalaayizimii akka baratu taasifamuun, mana qulqullummaa Yihudootaatti immoo Talmud, Macaafni Qulqulluufi amantaan ni baratamanii bilisa ta’anii rakkoo tokko malee hojjetuun baay’ee nama ajaa’ibsiisa.

Abbootiin mootummaa Raashiyaa kanneen aangoo qaban fanatikoota amantaa Seera Musee ti, garuu isaan sobni Daayalektikaalaa Maateeriyalaayizimii kun uummata summeessu.

Uummata Israa’el irratti gonkumaa hin dubbannu; garee warra lama taphatan tokko irratti qofa himannaa dhiyeessina, kunis kaayyoo hin beekamne hordofuun uummata Daayalektikaalaa Maateeriyalaayizimiin summeessu, dhoksaatti amantaa Musee hojiirra oolchu.

Maateeriyalaayizimmiifi hafuura qabeessummaan, deeggarsaa te’oorii, miirri duraafi yaadota duraa hundi akkaataa Seera Miidhaginaatiin sammuu keessatti ni adeemsifamu, akkaataa yeroofi aadaatiin jijjiiramu.

Hafuurriifi wanti qaama qabu yaada baay’ee falmii qaban yoo ta’an kanas namni hin hubatu.

Sammuun hafuura irratti homaa hin beeku, waan qaama qabu irrattis homaa hin beeku.

Yaadni sun yaada ta’uu qofa. Dhugaan yaada miti yoo sammuun yaada baay’ee dhugaa irratti uumuu danda’ellee.

Hafuurri hafuura (Waan jiru), ofumaa qofa beekuu danda’a.

Akkana jedhamee barreeffameera: “WAANTI JIRU WAAN JIRUUFIDHAAFI SABABNI JIRUUS WAA SANA MATI”.

Fanatikoonni Waaqa qaama qabuuf, saayintistoonni Maateeriyalaayizimii Daayalektikaalaa irraa dhalatan empirikootaafi harka dhibbaan maraatoota. Qaama irratti dandeettii ofiin mul’atuufi gowwummaadhaan dubbatu, yeroo dhugaan homaa waa’ee isaa hin beekne.

Qaamni maalii? Saayintistoonni gowwoota kana keessaa isa kamiituu beeka? Wanti baay’ee ol’aanaa ta’e qaama qaabun yaada baay’ee falmii qabuufi qoraattii hedduu qaba.

Qaamni isa kami? Huubbaa, sibiila, foon, buddeena, dhagaa, sibiila diimaa, duumessa moo maali? Wanti hundinuu qaama qaba yoo jedhame kun immoo akka qaamni namaa hundinuu tiruu, onnee ykn kalee dha jedhanii dubbachuu wajjiin walqixa ta’a. Ifatti wanti tokko wanta tokkoodha, wanti biraan immoo wanta biraati, qaamni hundi adda adda, wanti hundinuu adda adda. Eegaa wantoonni hundinuu wanta baay’ee faarfamu qaama qabuu dha kan jedhamu keessaa isa kami?

Yaadota miidhaginaatiin namoonni hedduun taphatu, garuu dhugaan yaada dhugaa miti.

Sammuun bifa hawwataa uumamaa qofa beeka, garuu dhugaa bifa sana keessatti argamu irratti homaa hin beeku.

Te’ooroonni yeroo waliin, waggaa waliin badaa deemu, wanti nama tokkoon mana barumsaatti baratamu booddee hin fayyadu; goolabdummaan isaa namni tokko illee homaa hin beeku.

Yaadotni miidhaginaa gama mirgaa ykn gama bitaa daangaa darbee akka aadaa dubartootaa ni darba, kun hundinuu adeemsa sammuu ti, wantoota fuula hubannaa irratti raawwataman, gowwumma, ol’aantummaa hubannaa ti.

Adaba xiinqaa kamiyyuu adabni biraan ni morma, adeemsi xiinqaa akkamiituu sirriitti ijaarame, isa biraan kan kana fakkaatu ni morma, booddee maal ta’a?

Wanti dhugaa, dhugaan, kan nuti barbaannudha; garuu kun dhimma miidhaginaa miti, sosso’a te’oorii amantaa gidduutti hin argamu.

Dhugaan kan hin beekamne yeroo irraa gara yerootti, daqiiqaa irraa gara daqiiqaatti.

Dhugaan giddugaleessa miidhaginaa keessa jira, gama mirgaa daangaa darbee miti, gama bitaa daangaa darbees miti.

Yesuus yeroo gaafatamu: Dhugaan maalii? Jedhamee yeroo gaafatamu callisee ture. Budhaan yeroo gaaffii walfakkaataa gaafatamu dugda isaa kennuun irraa deebi’e.

Dhugaan dhimma yaada, te’oorii, miira dura gama mirgaa daangaa darbee ykn gama bitaa daangaa darbee miti.

Yaadni sammuun dhugaa irratti uumuu danda’u dhugaa miti gonkumaa.

Itti yaadannoon hubannaa dhugaa irratti qabu gonkumaa dhugaa miti.

Yaadni nuti dhugaa irratti qabnu, baay’ee ulfina qabaatus karaa tokkoon illee dhugaa miti.

Lola hafuuraa, morkattoonnisaanii kan maateeriyalaayizimii gonkumaa gara dhugaatti nu geessuu hin danda’an.

Dhugaan wanta kallattiidhaan muuxannoo irraa argamuu qabudha, akka nama quba isaa ibidda keessa galchee gubatee, ykn akka nama bishaan liqimsee dhidhimmatee.

Giddugaleessi miidhaginaa ofii keenya keessa jira, achitti dhugaa, wanta dhugaa ta’e kallattiidhaan argachuufi muuxannoo irraa argachuu qabna.

Of argachuufi of beekuuf ofii keenya keessa of ilaaluu qabna.

Muuxannoon dhugaa yeroo wantoota hin barbaadamne kanneen waliin of argisiisan of keessaa balleessinetti qofa dhufa.

Dogoggora balleessuun dhugaa fida. “Ofii koo” balleessuun qofa, dogoggora koo, miira duraa koo, soda koo, fedhii koo, hawwii koo, amantaa koo, ejjennoo koo, ol aantummaa hubannaa koo hunda yeroo balleessinetti muuxannoon wanta dhugaa ta’ee nutti dhufa.

Dhugaan wanta jedhamee ykn hin jedhamne, wanta barreeffamee ykn hin barreeffamne wajjiin walitti dhufeenya hin qabu, yeroo “ofii koo” du’etti qofa nutti dhufa.

Sammuun dhugaa barbaaduu hin danda’u waan hin beekneef. Sammuun dhugaa beekuu hin danda’u gonkumaa waan hin beekneef. Dhugaan kallattiidhaan nutti dhufa yeroo wantoota hin barbaadamne kanneen hundinuu “ofii koo”, “ana” jedhaman balleessinetti.

Hanga hubannoon ana gidduutti hidhamtee itti fufutti, wanta dhugaa ta’e, wanta qaama, jaalalaafi sammuu caalu, wanta dhugaa ta’e sana muuxannoo irraa argachuu hin danda’u.

Yeroo ani kosmik hawaatti gabaabfametti, hubannoon bilisa ta’uun dhugaa kallattiidhaan muuxannoo irraa argachuuf dhuma irratti ni dammaqa.

Yesuus inni guddaan Kabir akkana jedhee dubbachuun isaa sirriidha: “DHUGAA BEEKAA ISHEENIS ISIN BILISA NI BAASTI”.

Namni te’oorii kuma shantama beekuun maal fayyada yoo Dhugaa gonkumaa muuxannoo irraa hin arganne ta’e?

Sirni hubannaa nama kamiyyuu baay’ee kabajamaadha, garuu sirna kamiyyuu isa biraan ni morma tokkoon illee dhugaa miti.

Of beekuuf of keessa of ilaaluun guyyaa tokko dhugaa, dhugaa ta’e kallattiidhaan muuxannoo irraa argachuun caalaadha.