Jireenya

Akkuma nama dinqisiisuutti kan mul’atu ta’us, dhugaa fi guutummaatti dhugaa dha, qaroominni ammayyaa jedhamee ol ol jedhamu kun baay’ee fokkuu dha, amaloota gurguddoo miira bareedinaa hin guutu, keessa keessaa bareedina hin qabu.

Gamoo bara baraan jibbisiisaa ta’een ol ol jenna, kunis akka mana saree ti.

Addunyaan baay’ee nuffisiisaa taateetti, daandiin yeroo hundumaa fi manneen jibbisiisaan bakka hundaa jiru.

Kun hundi Kaabaa fi Kibbaa, Bahaa fi Dhihaa Addunyaa keessatti nuffisiisaa ta’eera.

Walfakkeenya yeroo hundumaa dha: jibbisiisaa, garaa nama gubuu, dhabamsiisaa. “Ammayyummaa!” jechuun ummanni ni iyyu.

Uffata nuti baannuu fi kophee baay’ee calaqqisaa qabuun akka allaattii of jajuu fakkaanna, garuu as, achi fi bakka hundatti hiyyeessoonni beela’anii qaama isaanii hin gabbanne, gaddisiisoonni miliyoonaan lakkaa’aman ni argamu.

Salphaatti fi bareedinni uumamaa, ofiin ofii, hin shakkisiifne, kan toofta fi halluu of jajuu hin qabne, Saala Dubartii keessaa badeera. Amma ammayyaa dha, jireenya akkasuma.

Namoonni baay’ee gara jabina qabu ta’aniiru: arjummaan ni qabbanaa’eera, amma eenyuyyuu eenyuufuu hin gaddine.

Daawwitiiwwan ykn uffata keenyaan warqee irraa hojjatame kan gatii guddaa qabu kan yeroo hunda harkaa hiyyeessotaa olitti argamuun calaqqisu.

Wanti hiyyeessoonni jireenya keessatti gochuu danda’an sirrii sirriitti silki fi warqee, urgooftuu qaruuraa bareedaa fi gaaddisa bokkaaf ta’u ilaaluu qofa dha; arguu danda’uun harkaan hin tuqu, kunis gadda Tántalo fakkaata.

Namoonni yeroo ammayyaa kanaa baay’ee qaanii hin qabne ta’aniiru: urgaan jaalalaa fi urgaan dhugaa jabeenya guutuun badeera.

Ummanni gibiraan itti fe’aman ni gungumu; addunyaan hundi rakkoo keessa jira, nuu fi nuufii liqeeffanna; ni murteessinuu fi kan ittiin kaffalluu hin qabnu, yaaddoon sammuu cicciruu, eenyuyyuu nagaa hin qabu.

Bulchiinstonni gombisa gammachuu garaacha isaanii keessa qabanii fi sigaraa gaarii afaan isaanii keessa qabanii, kan qalbii isaaniitiin itti hirkatan, dhiphina uummataa maal akka ta’e osoo hin beekiin siyaasaan sammuu isaanii wajjin taphatu.

Eenyuyyuu yeroo kana gammachuu hin qabu, keessumaa sadarkaan giddugaleessaa, kunis goraadee fi dallaa gidduu jira.

Sooreyyii fi hiyyeessoonni, amantoota fi amantii hin qabne, daldaltoota fi kadhattoota, hodhaa fi sibiila hojjattoota, waan jiraachuu qabaniif ni jiraatu, gadda isaanii daadhiitti dhoksuu fi hanga ofii isaaniitii baqatanii adabamtoota ta’anitti.

Namoonni hamoo, shakkitoo, amantaa hin qabne, ogeeyyii, hamminaa ta’aniiru; amma eenyuyyuu eenyu hin amanu; haalota haaraa, ragaalee, daangaa gosa hundumaa, waraqaa, mirga, kkf, guyyaa guyyaan uumu, akkasumas kun hundi hin fayyadu, ogeeyyiin gowwummaa kana hundumaa ni qoosu: hin kaffalan, seera ni dheessu, yoo lafeen isaanii mana hidhaa seenuu qabaate illee.

Hojii kamiyyuu gammachuu hin kennu; hiikkaan jaalala dhugaa badeera, namoonni har’a fuudhanii boru hiikamu.

Tokkummaan manneenii gaddisiisaa ta’ee badeera, qaaniin qaamaa hin jiru, lesbianism fi homosexualismo harka dhiqachuu caalaa beekamaa ta’aniiru.

Waa’ee kana hundumaa beekuu, sababa manca’iinsaa kanaa beekuuf yaaluu, gaafachuu, barbaaduu, kun dhugumatti wanta kitaaba kana keessatti kaayyeffannuu dha.

Ani afaan jireenya hojiirra oolmaa keessatti dubbachaa jira, wanti duuba fuula jibbisiisaa jireenyaa kanaa jiru maal akka ta’e beekuuf hawwii qaba.

Ani sagalee ol kaasee yaadaa jiraa fi gowwoonni hubannoo barbaachisaa ta’een maal akka barbaadan haa dubbatan.

Yaadni sun nuffisiisaa ta’ee gara gabaatti gurguramaa fi deebisanii gurguramaa deebi’eera. Ergasii maal?

Yaadni sun yaaddoo nuuf uumuu fi jireenya keenya caalaatti hadheessuu qofaaf fayyada.

Sababa qabeessa ta’een Goethe akkas jedhe: “Yaadni hundinuu diimaa dha, muka firii warqee jireenya qabu qofa magariisa”…

Ummanni hiyyeessi yaada hedduu irraa ni nuffan, amma waa’ee hojiirra oolmaatti baay’ee haasa’ama, sababa dhiphina keenyaa dhugaan beekuuf hojiirra oolmaa qabaachuun nu barbaachisa.