Dukkana

Rakkoolee yeroo keenyaa keessaa isa baayyee ulfaataa ta’e keessaa tokko shiboo yaadaa walxaxaa ta’uun isaa hin oolu.

Haala hin shakkisiisneen, yeroo har’aa manneen barnootaa sobaa-izoteerikii fi sobaa-ookaltizimii hedduun bakka hundatti babal’ataniiru.

Daldalli lubbuu, kitaabaa fi yaadaa baayyee sodaachisaa dha, nama yaada walfaallessaa baayyee keessaa karaa dhoksaa dhugaa argachuuf carraa qabu argachuun baayyee nama rakkisa.

Wanti hundaa caalaa yaaddessaa ta’e fedhii sammuuti; wanta sammuu keessa seenu hunda karaa sammuutiin qofa sooruuf fedhiin jira.

Namoonni sammuu keessa jiran sun kitaabaalee suubjeektii fi gosa waliigalaa gabaa kitaabaa keessatti argaman hundaan gammadanii hin dhaaban, garuu ammaas taanaan, sobaa-izoteerizimii fi sobaa-ookaltizimii gabaabaa bakka hundatti akka marga hamaatti argamuun guutamanii ni miidhamu.

Bu’aan afaanota kanaa hundi jeeqamaa fi dogoggora ifa ta’e kan namoota sammuu keessa jiranidiruu dha.

Yeroo hunda xalayaa fi kitaabota gosa hundaa irraa argadha; namoonni ergan yeroo hunda mana barnootaa kana ykn sana, kitaaba kana ykn sana na gaafatu, ani immoo akkas jedheen deebisa: Oolmaa sammuu dhiisaa; jireenya nama biraa ilaalchisuun isin hin barbaachisu, lubbuu bineensaa fedhii sanaa diigda, manneen barnootaa nama biraa isin hin ilaallatu, cimaa ta’aa, of beekaa, of qo’adhaa, of ilaalaa, kkf., kkf., kkf.

Dhugumatti wanti barbaachisaan sadarkaa sammuu hundaan of beekuudha.

Dukkanni wallaalummaadha; ifti beekumsa; ifti dukkana keenya keessa akka seenu hayyamuu qabna; ifti dukkanicha mo’uuf humna qabaachuun isaa ifa dha.

Hanga ammaatti namoonni naannoo xuraawaa fi qonnaa’aa sammuu ofii keessatti of cufanii, of jaallatan waaqeffachuutti jiru.

Namoonni jireenya ofii irratti abbaa hin taane ta’uu isaanii hubachuu hin barbaadan, dhugumatti nama hundi keessaa namoota hedduun to’atamaa jiru, jechuunis lakkoofsa “anoo” hedduu keessa keenyatti qabnu jechuu barbaada.

Haala ifa ta’een “anoo” sana keessaa tokko sammuu keenya keessa wanta yaaduu qabnu, afaan keenya keessa wanta dubbachuu qabnu, onnee keenya keessa wanta dhaga’uu qabnu, kkf ni kaa’a.

Haala kanaan amalli namaa robot nama adda addaatiin bulfamaa, olaantummaa argachuuf wal dorgomuufi to’annaa olaanaa giddugaleessa gurguddaa maashinii qaamaa irratti argachuuf hawwudha.

Maqaa dhugaatiin, bineensi sammuu kan dogoggoraan nama jedhamu, kan baayyee madaalamaa of seetuufuu, walmadaalummaa xiinsammuu guutuu keessa jiraachuu isaa kabajaan mirkaneessuu qabna.

Hoosisaan sammuu gonkumaa kallattii tokkoo miti, yoo ta’e madaalamaa ta’a ture.

Bineensi sammuu kan gaddisiisu kallattii hedduu qabaachuu isaati, kun immoo hanga quufsutti mirkanaa’eera.

Akkamitti nama fakkaataan madaalamaa ta’uu danda’a? Walmadaalummaan guutuun akka jiraatuuf beekumsi dammaqaa barbaachisaa dha.

Ifti beekumsaa kan kallattii irraa hin oofne, garuu karaa guutuu giddugaleessaa ofirratti oofu qofti, garaagarummaa, walfaallessuu xiinsammuu dhabamsiisuu fi keessa keenyatti walmadaalummaa dhugaa hundeessuu danda’a.

Yoo “anoo” hunda keessa keenyatti fe’anne sana hiikne, beekumsi ni dammaqa, kanas hordofu ykn bu’aa isaa walmadaalummaa dhugaa xiinqalbii keenyaa.

Kan nama gaddisiisu, namoonni wallaalummaa keessa jiraatan hubachuu hin barbaadan; gadi fageenyaan rafu.

Osoo namoonni dammaqanii, namni hundi ollaa isaa of keessatti ni dhaga’a ture.

Osoo namoonni dammaqanii, ollaan keenya keessa isaaniitti nu dhaga’u turan.

Kana booda waraanni hin jiraatu ture, lafti guutuunis dhuguma jannata taati.

Ifti beekumsaa, walmadaalummaa xiinsammuu dhugaa nuuf kennu, wanta hunda bakka isaatti hundeessuuf dhufa, wanti kanaan dura walitti bu’iinsa keessa keenyatti uumu, bakka isaatiitti hafuu isaa dhugaa dha.

Wallaalummaan ummataa baayyee waan ta’eef hariiroo ifaa fi beekumsaa jiru argachuu hin danda’an.

Hin shakkisiisu ifti fi beekumsi fuula waanuma tokkoo lama; bakka ifti jiru beekumsi jira.

Wallalummaan dukkana, dukkanonnis keessa keenyatti argamu.

Karaa of ilaaluu xiinsammuutiin qofa ifti dukkana keenya keessa akka seenu hayyamna.

“Ifti dukkanaaf dhufe garuu dukkanni isa hin hubanne”.