Sammuu Sadii

Bara dheeraa keessatti, namoonni sammuu qajeelfama hin qabnee fi shakkii hamaa qabuun summaa’an bakka maratti argamu.

Dhugumatti, summiin shakkii nama gaddisiisu jedhamu kun bara 18ffaa irraa eegalee akka nama naasisuutti sammuu namaa weerareera.

Bara sana dura, odola beekamaa kan hin argamne ykn kan dhokate, kan qarqara galaanaa Ispeenitti argamu yeroo hunda ni mul’ataa fi ni qaqqabamaa ture.

Odoon sun giddugala arfaaffaa keessa akka argamu shakkii hin qabu. Oduuwwan hedduun odola dinqisiisaa sanaan wal qabatu.

Bara 18ffaa booda, odola maqaa dhahame sun bara baraaf badeera, eenyuyyuu waa’ee isaa hin beeku.

Bara Mootii Aartuurii fi abbootii fardaa gabatee geengoo, elementaaloonni uumamaa bakka maratti mul’atan, gadi fageenya qaama keenya keessa seenuun.

Seenaawwan hedduun waa’ee duufaa, jinnii fi haaduu kan ammallee Erim magariisaa, Ayrlaanditti argaman ni jiru; kan nama gaddisiisu, wantooti balleessaa hin qabne kun hundinuu, miidhaginni lubbuu addunyaa hundinuu, beekumsa dabalataa namoota sammuu fi guddina daangaa hin qabne lubbuu bineensaa irraa kan ka’e namootaan hin hubataman.

Har’a namoonni beekumsa qaban wantoota kana hundatti ni kolfu, gadi fageenyaan gammachuu hin argatan ta’us hin fudhatan.

Namoonni sammuu sadii akka qabnu utuu hubataniiru ta’ee, waca biraa waca’a ture, tarii qorannoowwan kanaaf caalaatti fedhii qabaachuu danda’u turan.

Kan nama gaddisiisu, wallaaloonni beekumsaan guutaman, kofa keessa beekumsa ulfaataa isaanii keessa galan, qorannoowwan keenyaaf xiyyeeffannaa kennuufillee yeroo hin qaban.

Namoonni hiyyeeyyii kun ofitti amanu, beekumsa malee kan guutaman waan ta’aniif, karaa sirrii irra deemna jedhanii yaadu, kallattii kamiinuu karaa cufaa keessa akka jiran hin yaadan.

Maqaa dhugaatiin, gabaabsanii yoo dubbanne, sammuu sadii qabna.

Isa jalqabaa Sammuu Miiraa jennee waamuu dandeenya, isa lammaffaa immoo maqaa Sammuu Giddugaleessaa jedhuun ni cuuphna. Isa sadaffaa Sammuu Keessaa jennee ni waamna.

Amma sammuuwwan sadan kana adda addaan, haala murteessaa ta’een haa qorannu.

Sammuun Miiraa yaadota isaanii kan qabiyyee miirawwan alaa fayyadamuun akka hojjetu hin shakkisiisu.

Haala kana keessatti Sammuun Miiraa garmalee hamaa fi kan qaamaa dha, wanta qaamaan mirkanaa’e malee homaa fudhachuu hin danda’u.

Yaadotni Sammuu Miiraa bu’uura godhachuun odeeffannoo miiraa alaa waan qabuuf, dhugaa, iccitii jireenyaa fi du’aa, lubbuu fi hafuura, kkf ilaalchisee homaa beekuu hin danda’u.

Namoota sammuu kanneen guutummaatti miirawwan alaan qabamaniif, Sammuun Miiraa yaada qabiyyee gidduutti hidhaman qorannoon keenya isooteriikii gowwummaadha.

Sababa malee sababa keessa, addunyaa gowwummaatti, isaan sirrii dha sababni isaas addunyaa miiraan alaan kanneen uumaman waan ta’eef. Sammuun Miiraa wanta miiraa hin taane akkamitti fudhachuu danda’a?

Odeeffannoon miiraa faawundeeshinii iccitii hojiilee Sammuu Miiraa hundumaaf kan ta’e yoo ta’e, isaan kun yaada miiraa akka maddisiisan ifaa dha.

Sammuun Giddugaleessaa adda dha, garuu kallattiidhaan dhugaa waa’ee homaa hin beeku, amanuutti daangeffama, kunoo kana qofa.

Sammuu Giddugaleessaa keessa amantaan amantii, dogmaa kan hin cabne, kkf ni jiru.

Sammuun Keessaa muuxannoo kallattiidhaan dhugaa argachuuf murteessaa dha.

Sammuun Keessaa yaadota qabiyyee isaa kan hojjetu odeeffannoo beekumsa ol’aanaa Lubbuu irraa argameen akka ta’e hin shakkisiisu.

Beekumsi wantoota dhugaa ta’an muuxannoo fi yaaduu akka danda’u hin shakkisiisu. Beekumsi dhugaan akka beeku shakkii hin qabu.

Haa ta’u malee, ibsaaf beekumsi giddugaleessaa, meeshaa hojii barbaada, kun immoo Sammuu Keessaa dha.

Beekumsi dhugummaa mudannoo uumamaa hunda kallattiidhaan beeka, Sammuu Keessaa fayyadamuun mul’isuu danda’a.

Malaalaalaa fi wallaalummaarraa bahuuf Sammuu Keessaa banuun ni barbaachisa.

Kun jechuun Sammuu Keessaa qofa banuun namoota keessatti amantiin dhugaa akka dhalatu jechuu dha.

Gaaffii kana gama biraatiin yoo ilaalle, shakkii maateriyaalizimii amala addaa wallaalummaati. Wallaloonni beekumsaan guutaman dhibbeentaa dhibbaan akka shakkan hin shakkisiisu.

Amantiin hubannoo kallattii wanta dhugaa; ogummaa bu’uuraa; muuxannoo kana qaama, jaalalaa fi sammuu olitti argamu.

Amantii fi amantaa adda baasaa. Amantaan Sammuu Giddugaleessaa keessa ni kuufamu, amantiin Sammuu Keessaa kan amalaati.

Kan nama gaddisiisu, amantaa amantiitti walitti makuun yeroo hunda jira. Fakkeenyaan kan dubbannu yoo fakkaate illee, kana jabeessinee ni dubbanna: “Namni amantii dhugaa qabu amanuu hin barbaachisu”.

Amantiin dhugaa ogummaa lubbuuti, hubannoo sirrii dha, muuxannoo kallattii dha.

Amantiin amantiitti walitti makamuu isaa irraa kan ka’e bara dheeraaf kan ture yoo ta’u, amantiin ogummaa dhugaa akka ta’e fi amantaa gatii hin qabne hin taane namoota hubachiisuun baay’ee ulfaataa dha.

Hojiileen ogummaa kan sammuu keessaa odeeffannoo ogummaa beekumsa keessa jiru kan fayyadamu.

Namni Sammuu Keessaa bane jireenya isaa isa darbe ni yaadata, iccitii jireenyaa fi du’aa ni beeka, sababa inni dubbisee ykn dhiisee miti, sababa namni biraa dubbatee ykn dhiisee miti, sababa inni amanee ykn dhiisee miti, garuu muuxannoo kallattiidhaan, lubbuun, dhugaa garmalee ta’een.

Wantoonni nuti dubbachaa jirru kun sammuu miiraa hin jaallatu, fudhachuu hin danda’u sababni isaas daangaa isaa keessaa waan ba’uuf, hubannoo miiraa alaa wajjin homaa wal hin qabatu, yaada qabiyyee isaa wajjin, waan mana barumsaa keessatti isa barsiisanii wajjin, waan kitaabota adda addaa keessatti baratee wajjin, kkf wajjin waan wal hin qabanneef.

Wantoonni nuti dubbachaa jirru kun Sammuu Giddugaleessaa biraayyuu hin fudhatamu sababni isaas amantaa isaa wajjin walitti bu’a, waan barsiisonni amantii isaa yaadachuuf isa barsiisan ni balleessa.

Yesuus Kaabiir Guddichi barattoota isaatti akkana jechuun akeekkachiisa: “Maxinoo Sadduqootaa fi maxinoo Fariisotaarraa of eeggadhaa”.

Yesuus Kiristoos akeekkachiisa kanaan barsiisa maateriyaalistoota Sadduqootaa fi munaafiqoota Fariisotaatiif akka dubbate ifaa dha.

Barsiisni Sadduqootaa Sammuu Miiraa keessa jira, barsiisa miira shananii dha.

Barsiisni Fariisotaa Sammuu Giddugaleessaa keessa akka argamu, kun mormii hin qabu, kan hin falmamne dha.

Fariisoonni namoota gaarii akka ta’an dubbachuuf, namoota biratti mul’achuuf ayyaana isaaniitti akka hirmaatan ifaa dha, garuu matuma isaaniirratti hin hojjetan.

Sammuu Keessaa banuun hin danda’amu yoo xiinqooqaan yaaduu hin baranne ta’e.

Namni of ilaaluu yeroo jalqabu xiinqooqaan yaaduu akka eegale hin shakkisiisu.

Hanga namni dhugaa Xiinqooqaa mataa isaa fi dandeettii isa jijjiiruu hin amanneetti, of ilaaluu xiinqooqaa akka barbaachisu hin hubatu.

Namni barsiisa namoota hedduu yoo fudhate, lubbuu, keessa isaa bilisa baasuuf dantaa wanjal’oota adda addaa sammuu isaa keessaa balleessuu akka barbaachisu yoo hubate, of ilaaluu xiinqooqaa jalqaba.

Haala ifa ta’een, balleessuun wantoota hin barbaadamnee keessa keenyatti fe’anne Sammuu Keessaa akka banamu taasisa.

Kun hundinuu banamiinsi maqaa dhahame sadarkaa sadarkaan akka raawwatamu, akkuma wantoota hin barbaadamnee sammuu keenya keessa fe’anne balleessaa deemnu jechuu dha.

Namni wantoota hin barbaadamnee keessa isaa keessaa dhibbeentaa dhibbaan balleesse, haala ifa ta’een sammuu isaas dhibbeentaa dhibbaan baneera jechuu dha.

Namni akkasii amantii guutuu qaba. Amma jechoota Kiristoos “Amantii firii sanaafanaa tokko qabaattanii yoo ta’e gaarreen ni sochooftu” jedhe ni hubattu.