Yaadannoo-Hojii

Dhuguma, namni kamiyyuu saayikolojii mataa isaa qaba, kun mormii hin qabne, kan hin jijjiiramneefi kan hin haalamnedha.

Kan nama gaddisiisu garuu, namoonni kana irratti hin yaadaniifi baay’een isaanii miira qaamaatiin waan qabamaniif hin fudhatan.

Namni kamiyyuu qaama qaamaa ni amana sababiin isaas arguufi qabachuu danda’a, garuu Saayikolojiin dhimma addaati, miiraan shananiin hin argamu kanaaf jechiis fedhiin bal’aan isa diduudha yookiin salphaatti xiqqeessuufi tuffachuun homaa akka hin taaneetti ilaaluudha.

Shakkii tokko malee, yeroo namni tokko of ilaaluu jalqabu, kun dhugaa guddaa Saayikolojii ofii fudhachuu isaa agarsiisa.

Sababa bu’uuraa hin argatin eenyuyyuu of ilaaluu hin yaaluun ifaadha.

Haala ifa ta’een, namni of ilaaluu jalqabu nama hundumaarraa baay’ee adda kan ta’edha, dhugumatti jijjiiramaaf carraa jiraachuu isaa ni argisiisa.

Kan nama gaddisiisu, namoonni jijjiiramuu hin barbaadani, haala isaan keessa jiraatanitti gammadu.

Akka bineensotaatti namoonni dhalachuu, guddatanii baay’achuu, garmalee dhiphachuu, maaliif akka ta’e osoo hin beekin du’uun isaa nama gaddisiisa.

Jijjiiramuun bu’uura, garuu kun of ilaaluu saayikolojii jalqabsiisuu yoo dadhabe hin danda’amu.

Dhugaa dubbachuuf, ilmaan namootaa of hin beekaniiti, kanaaf of beekuuf of ilaaluu jalqabuun barbaachisaadha.

Yeroo namni hanqina saayikolojii argatu, dhugumatti tarkaanfii guddaa fudhateera sababiin isaas kun isaaf qorachuufi guutummaatti balleessuuf isa dandeessisa.

Dhugumatti hanqinni keenya saayikolojii baay’eedha, arraba kuma tokko dubbachuuf qabaanneefi afaan sibiilaa qabaannus hunduma isaanii sirriitti lakkaa’uu hin dandeenyu.

Kan nama gaddisiisu wanti hundinuu hamaa ta’uu hanqina kamiyyuu hin beeknu, yeroo hundumaa akkasumaan itti laalla xiyyeeffannaa kennuu qabu osoo hin kennin; homaa akka hin taanetti ilaalla.

Yeroo barumsa namoota baay’ee fudhannuufi hamaa ta’uu seexanoota torbaa Yesus Kiristos qaama Maariyaam Magdalaanaa keessaa baase yoo hubannu, yaanni keenya hanqina saayikolojii wajjin wal qabatee jijjiirama bu’uuraa qaba.

Barumsi namoota baay’ee dhalataa Tiibeetiifi Gnostika ta’uu isaa cimsuun homaa hin miidhu.

Dhugumatti qaama keenya keessa namoonni saayikolojii dhibbootaafi kumaatamaan lakkaa’aman jiraachuu isaanii beekuun hin gammachiisu.

Hanqinni saayikolojii hundi nama addaati qaama keenya keessa asittiifi amma jiraatu.

Seexanoota torba barsiisaan guddaan Yesus Kiristos qaama Maariyaam Magdalaanaa keessaa baase, cubbuuwwan gurguddoo torbaani: Aarii, Sassattoo, Fedhii, Hinaaffaa, Boona, Dhibaa’ummaa, Ofittoo.

Uumamaan, seexanoota kana keessaa tokkoon tokkoon isaanii mataa gareeti.

Gibxii durii Faraa’oon keessatti, jalqabbiin seexanoota diimaa SETH uumama isaanii keessaa balleessuu qabu yoo dammaqinsa argachuu barbaadan.

Dhugaa hanqina saayikolojii argamee, namni fedhii qabu jijjiiramuu barbaada, haala isaan keessa jiraatanitti itti fufuu hin barbaadu namoota baay’ee sammuu isaanii keessa galaniin, kanaaf of ilaaluu jalqabu.

Yeroo hojii keessoo keessatti guddina argannu, tartiiba baay’ee nama hawwatu sirna balleessuu keessatti ofuma keenyaan mirkaneessuu dandeenya.

Dogoggora keenya kan bakka bu’an daballiiwwan sammuu hedduu balleessuu wajjin wal qabatee hojii keessatti tartiiba yeroo argannu ni ajaa’ibsiifanna.

Kan nama hawwatu wanti hundinuu tartiibni hanqina balleessuu akkasii tartiiba tartiibaatiin kan raawwatamuu fi akka Daayaleektiksii Beekumsaatti kan adeemsifamudha.

Daayaleektiksiin sababaa hojii daayaleektiksii beekumsaa ni caala ture.

Wantoonni akkaataa tartiiba saayikolojii hojii hanqina balleessuu keessatti eenyummaa keenya keessoo gadi fagoo hundeesse nu agarsiisaa jiru.

Garaagarummaan guddichi Egoo fi Eenyummaa gidduu jiru ifa gochuu qabna. Ofummaan matuma isaatti bu’aa jeequmsaa waan ta’eef, ani yoomiyyuu dhimma saayikolojii keessatti tartiiba hin hundeesse.

Eenyummaan qofti dandeettii sammuu keenya keessatti tartiiba hundeesu qaba. Eenyummaan eenyummaadha. Sababni eenyummaan jiraatuuf eenyummaa mataa isaati.

Tartiibni hojii of ilaaluu, murtii kennuu fi daballiiwwan sammuu keenyaa balleessuu keessatti hiika murtii qabeessa of ilaaluu saayikolojii tiin ifa ta’aa deemaa jira.

Uumamtoota hunda keessatti hiikni of ilaaluu saayikolojii haala dhoksaatti argama, garuu tartiiba tartiibaatiin ni guddina akkuma itti fayyadamnu.

Hiikni kun, karaa walitti hidhamiinsa yaadaatiin osoo hin taane, kallattiin aniwwan adda addaa sammuu keenya keessa jiraatan akka hubannu nu dandeessisa.

Dhimmi kun haala hubannaa miiraa ol aanaa ta’een lafa Paaraasaayikolojii keessatti qoratamuuf jalqabeera, dhugumatti qorannoowwan hedduu yeroo keessatti murteessummaan hojjetamaniifi ragaa baay’ee irratti argama.

Warri dhugaa haala hubannaa miiraa ol aanaa hin amanne dhibbeentaa dhibbaan wallaaltoota, sobdoota sammuu dhiphaa sammuu miiraa keessatti hidhamanidha.

Haa ta’uutii, hiikni of ilaaluu saayikolojii wanta gadi fageenya qabuudha, ibsa paaraasaayikolojii salphaa caalaa fagoo kan deemudha, of ilaaluu dhuunfaa fi mirkaneessa dhugaa jireenya galummaa garmalee daballiiwwan keenyaa nu dandeessisa.

Tartiibni itti aanu kutaa hojii adda addaa keessatti dhimma kana waliin wal qabatee kan ulfaataa ta’e daballiiwwan sammuu balleessuu, “yaadannoo hojii” baay’ee nama hawwatuuti, bu’aa qabeessa ta’ee dhimma guddina keessoo keessatti.

Yaadannoon hojii kun, dhugaa ta’uu irraa kan hafe suuraalee saayikolojii adda addaa sadarkaalee jireenya darbe adda addaa yoo nuuf kennuu danda’us, guutumaatti suuraa lubbuu qabuufi wanta fokkisaa ta’e dhiyeessuu danda’a.

Shakkii tokko malee gara bifa suukanneessaa sanaatti deebi’uu hin barbaannu, bakka bu’aa lubbuu qabeessa kan ta’e wanta duraan turreedha.

Yeroo sanaa eegalee, suuraan saayikolojii kun dhiyeessii jijjiiramaa fi darbee duubatti, kan dulloome, kan wallaalaa fi kan nama gaddisiisu gidduutti itti fayyadamuu ni danda’a.

Yaadannoon hojii yeroo hundumaa kan barreeffamu sababa wantoota saayikolojii itti aanan giddugala of ilaaluu saayikolojii galmeesseetiin.

Sammuu keenya keessatti wantoota hin barbaachifne kan hin yaanne argamu.

Namni kabajamaa, kan homaa hin fudhanne kan nama biraa, kan kabajamaa fi kan kabajaa guddaa qabu, wantoota hattuun naannoo sammuu isaanii keessoo gadi fagoo keessa jiraatan yeroo argatu, wanti kun baay’ee sodaachisaadha, garuu hin danda’amu miti.

Haati manaa bareedduun kan amala gaarii qabdu yookiin intala hafuuraaf barsiisni bareedaan kennamuuf, hiika of ilaaluu saayikolojii tiin yeroo al takkaa hin mul’anne sammuu isaanii keessaa gareen aniwwan sagaagaltoota yeroo argatan, gara laafessaafi fudhatama hin qabne giddugala yaadaaf yookiin hiika amalaa kan lammii murtii qabuuf, garuu kun hundinuu lafa sirrii of ilaaluu saayikolojii keessatti danda’ama.