Ulaagaalee Sammuu

Garaagalcha jireenya keessatti, namni hunduu madaallii isaa, yaada isaa isa dafee hin jijjiiramne qaba, akkasumas wanta haaraadhaaf hin banamu; kun kan hin falmisiisne, kan hin mormisiisne, kan hin jijjiiramneedha.

Sammuun nama hubataa ta’ee badeera, manca’eera, haala duubatti deebi’uu keessa jira.

Dhugumatti, hubannoon ilmaan namootaa yeroo ammaa kana caasaa mekaanikaa dulloomaa kan hin sochoonee fi kan hin fayyannee fakkaata, isa mataasaatiin miira elastikiti qabeessa kamiyyuu uumuu hin danda’u.

Sammuun laafinna hin qabu, seera jajjaboo fi kan yeroon isaanii darbe keessa jira.

Namni hunduu madaallii isaa fi seera jajjaboo ta’an kanneen keessatti dhaabbatee itti fufa.

Wantoota kana hunda keessaa kan baayyee hamaa ta’e madaalliiwwan kumaatamaan lakkaa’aman seera manca’aa fi kan hin fayyanne kumaatamaan lakkaa’amaniin walqixa ta’uusaati.

Haala kamiin iyyuu namoonni gonkumaa dogoggora qabaachuu hin dhaga’an, mataan tokko addunyaadha, shakkii tokko malee bakkeewwan yaadaa hedduu keessatti sofisimiin yaadaa fi gowwummaawwan kan hin dandammatamne hedduu jiru.

Haa ta’u malee, madaalliin dhiphoo kan ummata baay’ee yaadaan akkamitti akka cufaman hin yaadan.

Namoonni ammayyaa sammuu baattoo qaban kun ofiisaaniitiif wanta gaarii yaadu, liberalaa ta’uutti, hayyoota olaanoo ta’uutti of dhaadu, madaalliin isaanii baay’ee bal’aa ta’uu ni amanu.

Beektota wallaaloonni kanneen baayyee rakkisoo dha, sababiin isaas dhugumaan, yeroo kana hiika Soqraaxisiin yoo dubbanne, “hin beekne qofa osoo hin taane, hin beeknees wallaalu.”

Hayyoota hamaa ta’an kanneen seera durii irratti cichuun yaada isaaniitiin miidhaa guddaa geessisuun wanta gonkumaa seera jajjaboo isaanii keessa seenuu hin dandeenye fudhachuu didu.

Hayyoota beektota fakkaatan wanti sababa tokko yookaan isa biraatiin karaa jajjaboo kan adeemsa isaanii kan dukkanoo’ee irraa bahe dhibbeentaa dhibbaan kan hin fayyanne ta’uu yaadu. Haala kanaan namoonni madaallii rakkisaa qaban kun of gowwoomsu.

Namoonni beektota fakkaatan bara kanaa ogeessa ta’uutti of dhaadu, warra seera isaanii kan yeroon irra darbee irraa fagaachuuf ija jabina qaban tuffiidhaan ilaalu, wanti hundaa caalaa hamaa ta’e dhugaa jireenya isaanii kan laafina isaanii hin yaadani.

Gadheen yaadaa sammuu dafee hin jijjiiramnee wanta dhugaa ta’e irratti, wanta sammuu irraa hin taane irratti ragaa gaafachuutti gahuu danda’a.

Namoonni hubannoo dhiphaa fi obsa hin qabne qaban muuxannoon wanta dhugaa ta’ee of hin argisiisu yoo ego hin jirre malee.

Shakkii tokko malee dirqama ta’ee keessa keenyatti sammuun keessaa hanga hin banamnetti iccitii jireenyaa fi du’aa kallattiin beekuun hin danda’amu.

Boqonnaa kana keessatti irra deebi’uun homaa hin miidhu, dhugaa kan beeku beekumsa olaanaa Waaqa qofaatu danda’a.

Sammuun keessaa odeeffannoo beekumsi Kosmikaa Waaqaa fideen qofa hojjechuu danda’a.

Hubannoon dhuunfaa, falmii isaa isa sababa qabeessa ta’een waa’ee wanta daangaa isaa olitti darbee homaa beekuu hin danda’u.

Yaadni bu’uuraa falmii sababa qabeessa ta’ee kan odeeffannoo miira miira alaa argamsiiseen qophaa’uu isaa ni beekna.

Warri adeemsa hubannoo fi seera jajjaboo keessa cufaman yeroo hundumaa yaada warraaqsaa kanaaf mormii ni dhiyeessu.

EGO haala hundee qabeessa ta’een balleessuun qofti beekumsa dammaqsuun fi sammuu keessaa dhugaan banuun ni danda’ama.

Haa ta’u malee, ibsawwan warraaqsaa kun loojikii foormaalaa keessa, yookaan loojikii falmii keessa hin seenne waan ta’eef, miirri dhuunfaa sammuu duubatti deebi’aa mormii cimaa ni dhiyeessa.

Namoonni hubannoo qaban hiyyeeyyiin galaana gilasiin keessa galchuu barbaadu, yuunivarsiitiin ogummaa uumamaa hundaa to’achuu danda’a jedhanii yaadu, seeronni Kosmos hundi seera barnootaa isaanii kan duriif bitamuuf dirqama qabu.

Dammaqinaan hayyoota fakkaatan haala manca’aa keessa jiraachuu isaanii hin yaadan.

Yeroo tokko tokko namoonni akkasii yeroo addunyaa Esoteristaa dhufan ni ifu, haa ta’u malee dafanii akka ibidda waan hamaa ni dhaamu, mul’ata yaaddoo hafuuraa irraa ni badu, hubannoo keessatti ni liqimsamu, yeroo hundumaaf bakka bu’aa irraa ni badu.

Garaagarummaan hubannoo gonkumaa hundee seera qabeessa ta’ee Waaqaa keessa seenuu hin danda’u, garuu adeemsi dhuunfaa kan sababa qabeessummaa gowwummaa gara gosa murteessaatti isaan geessuu danda’a, garuu hin fayyadu.

Dandeettiin yaada loojikaawaa uumuu gonkumaa muuxannoo wanta dhugaa ta’ee hin argisiisu.

Taphi amansiisaan kan falmii sababa qabeessa ta’ee yeroo hundumaa adurree fi hantuuta walitti makuun sababeessaa of ajaa’ibsiifata.

Adeemsi ifaa yaadaa hubataa hamaa ni dukkaneessa akkasumas of gahaa ta’uu isaa wanta biibiliyootekaatti, qalama yuunivarsiitii keessatti argamuuf mormii akka dhiyeessutti isaaf kenna.

“Delirium tremens” kan machaa’ota alkoolii mallattoolee ifa qaban qaba, garuu kan macheessitoota tiyoorii salphaatti ogeessummaadhaan walitti makama.

Boqonnaa keenyaa bakka kanaa yeroo geenyu, hubannoon hamaa eessatti akka xumuramuu fi maraatummaan eessatti akka jalqabu beekuun baay’ee ulfaataa ta’uu ni dubbanna.

Hangam tokko yoo seera manca’aa fi dafee hin jijjiiramne kan hubannoo keessatti cufamnee itti fufne, muuxannoon wanta sammuu irraa hin taanee, wanta yeroo irraa hin taanee, wanta dhugaa ta’ee argachuun waan hin danda’amne caalaa ta’a.