Seensa

DURSUU

Kan: V.M. GARGHA KUICHINESiin

“FINCILAA GUDDAA” barsiisaa kabajamaa Samael Aun Weor jireenya keessatti bakka nuti qabnu ifatti nu agarsiisa.

Wanta jireenya kanaa keessatti nu hidhu hunda cabsuun barbaachisaadha.

Asitti barumsa boqonnaa hunda keessaa walitti qabnee jirra, kanneen of irratti duulaaf murteessaniif qajeelcha ta’a.

Mallattooleen hojii kanaa hundi badiisa miidhagina keenyaatiif nu geessa, bu’uurri kan hiikkaa qabu ta’e akka bilisa baasuuf.

Miidhaginni hin du’uu barbaadu, abbaan qabeenyaanis hanqinaaf gadi aantummaa akka qabu itti dhaga’ama.

Addunyaa keessatti dadhabeeyyiin ni baay’atu, sodaanis bakka hundatti miidhaa geessisa.

“WANTII HIN DANDA’AMNE HIN JIRU, KAN JIRAN GARUU NAMOOTA DADHABOODHA”.

BOQONNAA 1

Ilmi namaa miidhagina keessoo hin qabu; wanti gogaan guutummaatti ni balleessa. Gammachuun hin beekamu. Hammeenya kan hordofan ni jiru. Tasgabbiin hin jiru, sababiin isaas namoonni dhiphatanii fi abdii kutataniin jiraatu.

Gadaan dhiphattootaa harkaa cubbamtootaa hunda keessa jira.

BOQONNAA 2

Beelli fi abdii kutannaan yeroo yeroon dabalaa deema, kemikaalonni immoo qilleensa lafaa ni balleessu, garuu farreen hammeenya nu marsuuf qoricha jira: “Qulqullummaa Saayinsawaa” ykn sanyii namaa fayyadamuu fi gara HUMNAATTI jijjiiruu daawwannaa namaa keessatti, sana booda gara Ifaatti fi Igbaaritti yeroo wantoota 3 of beekuu itti fayyadamuu barannu: 1. Badiisa hanqina keenyaa. 2. Qaama aduu nuti keessatti ijaaruu. 3. Hiyyeessa Raaroo (Ilma Namaa) tajaajiluu.

Lafa, bishaan fi qilleensi, sababa jivilizeeshinii ammaa kanaatiin ni xuraa’u; hammeenya kana sirreessuuf warqeen addunyaa hin ga’u; warqee dhangala’aa kan hundumtuu oomishnu qofa nu tajaajila, sanyii ofii keenyaa, beekumsa qabduun beekumsaan itti fayyadamna, haala kanaan addunyaa fooyyessuuf fi of beekuun tajaajiluuf ni dandeettii qabaanna.

Waraana Fayyinaa Addunyaa kanneen dhiyeenya Avatara Aqwaariyas wajjin hiriiran hunda wajjin ijaaraa jirra, barumsa Kiristaanessaan kan hammeenya hunda irraa nu bilisa baasuun.

Ati yoo fooyya’e, addunyaan ni fooyya’a.

BOQONNAA 3

Namoota hedduuf gammachuun hin jiru, isaan kun hojii keenya akka ta’e, isheen artiistoota keenya akka ta’e hin beekan, isheen kan ijaarruudha; isheen warqee keenya dhangala’aa wajjin ijaarra, sanyii keenya.

Yeroo gammannu gammachuu itti dhaga’ama, garuu yeroon sun dafee darbaadha; yoo sammuu lafaa kee irratti aangoo hin qabaanne, gabricha ishee taata, sababiin isaas isheen wanti ishee quubsu hin jiru. Addunyaa keessa jiraachuun gabricha ishee osoo hin ta’iin barbaachisaadha.

BOQONNAA 4 BILISUMMAA IRRATTI NI HIMA

Bilisummaan nu hawwata, bilisa ta’uu barbaanna, garuu waa’ee nama tokkoo hamaa nuun himu, akkasumas ni qabamna, haala kanaan gara namoota bilisa ta’aniitti ni jijjiiramna, gara hamootaatti ni ceena.

Namni wantoota hamaa irra deebi’ee himu, isa kan uume caalaa jallaa dha, sababiin isaas inni hinaaffaan, morkiidhaan ykn dogoggoraan dhugaa ta’ee argamuu danda’a; irra deebi’ee himuun akka barataa hamaa ta’eetti ni godha, hamaa ta’uuf dandeettii qaba. “Dhugaa barbaaddaa, Isheen immoo isin ni bilisa baasti”. Garuu sobaan akkamitti gara dhugaatti dhufuu danda’a? Haaluma kanaan yeroo yerootti gara faallaa isheetti fagaataa deema, Dhugaa.

Dhugaan amaloota Abbaa Gaarii Jaalatamuu dha, akkuma Amantaa. Akkamitti sobni amantaa qabaachuu danda’a, yoo kun kennaa Abbaa ta’ee? Kennaan Abbaa kan argachuu hin danda’u kan hanqina, amala badaa, humna fedhuu fi of tuulummaadhaan guutame. Amantaa keenya ofii keenyaa gabricha taana; duraa fagaadhaa kan of keessaa argaa odeessu mul’ataa; inni samii gurgura, wanti hundi isarraa ni fudhatama.

“Eenyutu bilisa? Eennyutu bilisummaa beekamaa argate? Meeshaonni meeqatu bilisa ba’aniiru? Wayyoo!, Wayyoo!, Wayyoo!”, (Samael). Kan sobu gonkumaa bilisa ta’uu hin danda’u sababiin isaas faallaa Gaarii Jaalatamuu kan dhugaa qulqulluu ta’ee dha.

BOQONNAA 5 SEERA PÉNDULO IRRATTI NI HIMA

Wantoonni hundi ni yaa’u, ni deebi’u, ol ni bahu, gadi ni bu’u, ni dhufu, ni deemu; garuu namootaaf wanta nama dhibu isaa caalaa kan nama biraa dhibu isin barbaachisa, haala kanaan galaana gubaa jiruu isaa keessa deema, miiraan isaa kan hanqina qabu itti fayyadamaa ol siquu nama dhibu sanaa madaaluuf; innis hoo? Yeroo namni miidhaginoota ykn hanqina isaa ajjeesu bilisa ba’a, seera mekaanikaa hedduu irraa bilisa ba’a, gabbora tokko keessaa cabsa, bilisummaaf fedhii itti dhaga’ama.

Daangaan yeroo hunda miidhaa qabeessa ni ta’a, giddu galeessa sirrii, madaallii argachuu qabna.

Sababni fudhatama guutuu dura ni sagada, yaanni dhugaa iftoomina dura ni bada. “Dogoggora dhabamsiisuudhaan qofa dhugaan ni dhufa” (Samael).

BOQONNAA 6 YAADDA FI DHUGAA

Dubbisaan yaada dogoggoraatiin akka hin geggeeffamne boqonnaa kana sirriitti baruun barbaachisaadha; hagam miidhagina xiinsammuu, amala badaa, amala nu qabaannutti, yaanni keenya dogoggora ta’a; kun: “Akkasidha sababiin isaas ani mirkaneesseera”, gowwootaaf, wanti hundi qabata, qarqara, marmaaqa, ol ba’iinsaa fi gadi bu’iinsaa, fageenya, yeroo, gowwaan kallattii tokkoon wantoota haala isaan itti yaadanitti arga, humnaan ni fe’a, kanneen isa dhaggeeffatan ni sodaachisa.

BOQONNAA 7 DIALEKTII OF BEEKUU

Ni beekna, kun nu barsiisa, of beekuu gara hojiitti jijjiiruudhaan qofa of beekuu dammaqsuu akka dandeenyuu fi dhiphina fedhii.

Namni Karaa hordofu HUMNA dhibbeentaa xiqqaa of beekuu ni balleessa yeroo wantoota jiraachuu isaa wajjin wal qabsiisu.

Barsiisaan dandeettii qabu, hirmaataa Drama Jireenyaa, Drama sana wajjin wal hin qabsiisu, akka daawwataa sirkoo jireenyaa keessaatti ofitti dhaga’ama; achitti akkuma sinimaa keessatti, daawwattoonni kan miidhaa geessisuu wajjin ykn kan miidhaan irra ga’e wajjin walqabsiisu. Barsiisaan Jireenyaa kan wantoota gaarii fi faayidaa qabeessa karaa hordofuuf barsiisuu dha, isaan caalaa gaarii isaan godha, Haati Uumamaa isaaf ni abboomamti, namoonnis JAALALAAN isa hordofu.

“Of beekuun Ifa kan of beekuu hin dandeenye dha” (Samael Aun Weor) kan rafuuf Ifa Of Beekuu waliin, wanti jaamaa Ifa Aduu waliin qabu isa.

Yeroo gabaasaan of beekuu keenya dabalu, ofii isaatu keessatti wanta dhugaa, wanta ta’e ni hubata.

BOQONNAA 8 HIMAA SAAYINSAWAA

Namoonni mudannoo uumamaaf yeroo dhiphatan darbuu isaa eegu; saayinsiin ni mallatteessa, maqaa ulfaataa itti kenna, akka wallaaltoonni isaan dhiphisuu itti hin fufneef.

Qaamni isaa miidhaan maqaa isaa beekuuf miliyoonaan jiru, garuu akkamitti akka balleessan hin beekan.

Namni konkolaataa ulfaataa kan inni uume dinqisiifachuu danda’a, garuu konkolaataa ofii isaa itti fayyadamu hin beeku: qaama yeroo yerootti keessa deemu; namni isa baruuf, isaaf ni ta’a, akkuma daawwannaa xurii qabuuf; garuu namni akka isa qulqulleessu itti himama, miidhaginoota isaa ajjeesuudhaan, amala badaa, amala, fi kkf., dandeettii hin qabu, dhiqannaa guyyaatti guutuun gahaa dha jedhee yaada.

BOQONNAA 9 FARREEN KIRISTOOS

Keessa keenyatti isa geenyee jirra. Inni Abbaa Gaarii Jaalatamuu bira nu gahuu hin hayyamu. Garuu yeroo guutummaatti isa injifannu ibsa isaa keessatti baay’ina qaba.

Farreen Kiristoos amala Kiristaanaa kan Amantaa, Obsa, Gad of Deebisuu, fi kkf ni jibba. “Namni” saayinsii isaa ni jaalata, isaaf ni abboomama.

BOQONNAA 10 MIIDHAGINA XIIN SAMMUU

Hojiitti daqiiqaa daqiiqaan of ilaaluu qabna, wanti hojjennu nu fooyyessaa akka jiru beekuu, sababiin isaas badiisa nama biraa nu hin fayyadu. Kun badiisa gaarii akka taanu qabnaa, kun immoo gaarii dha yeroo nuti keessa keenyatti wanta hamaa balleessinu, akka Kiristoos jiraataa fooyyessuuf dandeettii qabnu ilmaan namaa ibsuufi fooyyessuuf.

Jibbaan barsiisuu, kun hundi isaanii ni beeku, garuu JAALALAAN barsiisuu, kun immoo ulfaataa dha.

Boqonnaa kana sirriitti dubbisi yaa dubbisaa jaallatamaa, yoo hammeenya kee ofii keetii hundeedhaa balleessuu barbaadde.

BOQONNAAWWAN 11 HANGAA 20

Namoonni yaada kennuuf, akka isaan itti argan namoota dhiheessuuf ni jaalatu, garuu eenyuyyuu of beekuu hin barbaadu, kun immoo karaa Kiristaanessaa keessatti wanta lakkaa’amu dha.

Kan soba caalaa odeessu ammayyaadha; Ifni of beekuu dha, yeroo kun keessa keenyatti mul’atu, kun hojii ol’aanaa hojjachuuf. “Hojiin isaanii isaan beektu”, jedhe Kiristoos Yesus.

Inni haleella kan hojjatan irraan miti jedhee hin himne. GNOSTIIKOTA… dammaqaa!!!

Namni hubannaa qabu ykn miira qabu hubannaa isaa ykn miira isaatiin ni hojjata. Kun akka abukaatootti ulfaataa dha, wanta isaan fayyadu dhaggeeffatu, akka dhugaa Waaqayyootitti murteessu ykn kennu, wanta sobni isaan caalaa guddichi mirkaneessuuf.

Bakka ifni jiruutti, of beekuun jira. Hammaachisuun hojii dukkanaa dha, kun ifaa irraa hin dhufu.

Boqonnaa 12 keessatti sammuu 3 kan qabnu irratti ni dubbata: Sammuu Miiraa ykn Miiraa, Sammuu Giddu Galeessaa; kun wanta hunda dhaggeeffatuu ni amana, akka kan miidhaa geessiseetti ykn kan falmuutti murteessa; yeroo of beekuun geggeeffamuu, giddu galeessa dinqisiisaa ta’a, gara meeshaa hojiitti ni jijjiirama; wantoonni sammuu giddu galeessaa keessatti kuufaman amantaa keenya ni ijaaru.

Kan amantaa dhugaa qabu, amanuu hin barbaadu; sobni amantaa, amaloota Waaqayyoo fi muuxannoo kallatti, sammuu keessoo hin qabaatu, yeroo warra hin barbaadamne kan Saayikee keenya keessatti fe’annu ajjeefnu arganna.

Amala miidhaginoota keenya beekuu, sana booda isaan xiinxaluu fi boodarra haadha keenyaan gargaaramnee balleessuu RAM-IO, jijjiiramuuf nu hayyama, gabricha warra dhiibbaa uummattootaa hundaa ta’uu dhiisuuf.

Miidhaginni, Egoon, keessa keenyatti jeequmsa dha; Ta’uun qofa humna keessa keenyatti, Saayikee keenya keessatti tartiiba dhaabuuf qaba.

Qorannaa sirrii boqonnaa 13, ofii keenyaaf wanti kan mul’ataa hanqina qabuuf ta’u ni hubanna, yeroo miidhaginoota hin barbaadamne obboleessa Karaa kamiyyuu wajjin wal arguu. Yeroo of ilaallu waa’ee nama kamiyyuu odeessuu ni dhiifna.

Ta’uun fi Beekumsi, walmadaaluu qaba; haala kanaan hubannaan ni dhalata. Beekumsi, beekumsa Ta’uu malee, jeequmsa hubannaa hunda ni fida; jallaan ni dhalata.

Yoo Ta’uun beekumsa caalaa guddaate, qulqulluun gowwaan ni dhalata. Boqonnaan 14 furtuu dinqisiisaa of beekuuf nuuf kenna; Nuti Waaqa dinqisiisaa dha, kan marsaa qabu kan kan isaa hin taane; kana hunda dhiisuun bilisa ba’uu dha, isaanis haa himan…

“Yakki uffata Abukaatoo, uffata Barsiisaa, uffata kadhataa, uffata Gooftaa fi hamma uffata Kiristoositti ni uffata” (Samael).

Haati keenya kabajamtuu Marah, Mariyaa ykn RAM-IO akkuma gnostiikotni itti waamnu, Abbaa Gaarii Jaalatamuu fi nu gidduu giddu galeessa dha, giddu galeessa Waaqayyoota bu’uura uumamaa fi ogummaa jiru gidduu; isheeedhaan fi ishee keessaan, wantoonni bu’uuraa uumamaa nuti ni abboomannaa. Isheen Deeva keenya kabajamtuu dha, giddu galeessa haadha Waaqayyoo kan badhaafamtuu addunyaa fi konkolaataa keenya qaamaa gidduu, dinqisiisaa fi tajaajiluuf firoota keenyaaf.

Walitti makamuu saalaa wajjin haadha manaa Lubummaa, dhiirri ni dubartoomsa, haati manaa immoo ni dhiiroomsa; haati keenya RAM-IO ishee qofti daara koosmik gara miidhagina keenyaa fi legiyoonota keenya jijjiiruu dandeessu. Ulaagaa miiraatiin wantoota Ta’uu baruu hin dandeenyu, sababiin isaas miirri meeshaa cimaa dha, hanqinaani guutame, akkuma abbaa qabeenyaa isaa; isaan dhidhiqqeessuun barbaachisaadha, keessa keenyatti miidhaginoota ajjeessuudhaan, amala badaa, amala, fedhii, jaalala, wanta sammuun lafaa jaalattu, shakkii nuuf kennitu hunda.

Boqonnaa 18 keessatti, akka seera lamaffaa keessatti, akkuma biyya ykn bakka lafaa keessa jiraannu, akkasuma keessa keenyatti bakka xiinsammuu keessa jiraannu ni jira. Boqonnaa dinqisiisaa kana dubbisi yaa dubbisaa jaallatamaa, akka ganda keessa keessatti, kolonee ykn bakka bakka keessa jiraattu beektuuf.

Yeroo haadha keenya kabajamtuu RAM-IO itti fayyadamnu miidhaginoota seexanaa keenya ni balleessina, seera of beekuu 96 keessatti bilisa ni baana, xurii hedduu irraa. Jibbaan keessa keenyatti guddachuu nu hin hayyamu.

Sobni Abbaa isaa ofii isaa irratti ni cubbama, gaa’elaan alatti ni cubbama immoo Hafuura Qulqulluu irratti; yaadaan, jechaan fi hojiidhaan gaa’elaan alatti cubbama.

Dhiibbaa uummattoonni kan waa’ee ofii isaanii dinqisiifachiisanii odeessan ni jiru, wallaaltoota hedduu ni sossobu, garuu, yoo hojiin isaanii xiinxalame, badiisa fi jeequmsa ni arganna; jireenya isaatu isaan adda baasuuf fi isaan dagachuuf itti gaafatama.

Boqonnaa 19 keessatti, akka dandeettii ol’aanaa itti hin dhaga’amne ifa nuuf kenna. Hundi keenya barattoota tajaajila Avataraa dha; dhiibbaan isaan miidhuu isaa ni dhukkuba, gowwaan immoo isaan hin ol hin ol qabne. Yeroo amala balleessuu qabna hubannutti, yoo namni hojii ulfaataa sana keessatti nu gargaare galateeffanna.

Amantaan beekumsa qulqulluu dha, ogummaa muuxannoo kallatti Ta’uu, “Aluusineeshinootni of beekuu egoist fakkeenya aluusineeshinootni qorichaan uumame dha” (Samael).

Boqonnaa 20 keessatti, furtuu balleessuuf qorra aduu gidduu kan keessa guddannu fi guddatu nuuf kenna.

BOQONNAAWWAN 21 HANGAA 29

21 keessatti ni dubbata, yaadatti nu barsiisa, jijjiiramuu akka beeknuuf. Kan yaaduu hin beekne gonkumaa Egoon balleessuu hin danda’u.

22 keessatti “DEEBI’UU FI IRRA DEEBI’UU” irratti nuuf ni hima. Akkaataa inni nuuf deebi’uu irratti itti himu salphaadha; yoo saawwan gaddisiisoo irra deebi’uu hin barbaadne, miidhaginoota diiginee, kan isaan dhiheessani dha; qulqullina ijoollee keenyaa fooyyessuu nu barsiifama. Irra deebi’uun kan wantoota jiraachuu keenyaa wajjin wal qabata, yeroo qaama qaamaa qabnu.

Kiristoos jaalalleen ibiddicha ibiddichaa dha; wanti argnu fi itti dhaga’amu kutaa qaamaa ibiddicha Kiristaanootaa dha. Dhufaatiin ibiddichaa Kiristaanootaa ta’uun wanta jireenya keenyaa keessatti baay’ee barbaachisaadha, ibiddi kun adeemsa silindiroota ykn sammuu keenyaa hundaaf itti gaafatamummaa ni qaba, kan dura wantoota uumamaa 5 qulqulleessu qabnu, tajaajila Haadha Keenya Badhaafamtuu RAMIO fayyadamuu.

“Jalqabaan akkamitti jireenya balaa qabu jiraachuu barachuu qaba; akkasuma ni barreeffame”.

Boqonnaa 25 keessatti, Barsiisaan waa’ee gamni isaan hin beekne nuuf hima, kan akka maashinii agarsiisa sinimaatti agarsiisnu, sana booda miidhaginoota keenya iskiriinii nama biraa irratti ni argina.

Kun hunda kan dogoggoraan dhugaa ta’anitti nu agarsiisa; akkuma miirri nu sobu, akkasuma nuti sobdoota dha; miirri dhokataan miidhaa ni geessisa yeroo miidhaginoota keenya ajjeesuu malee isaan dammaqsnu.

Boqonnaa 26 keessatti kan waa’ee gantuu sadii nuuf hima, diinota Hiram Abiff, Kiristoos Keessoo, jinnii: 1.- Sammuu 2.- Fedhii Hamaa 3.- Hawwii

Tokkoon tokkoon keenyaa Saayikee keenya keessatti gantuu sadii ni qabna.

Kiristoos Keessoon qulqullinnaa fi guutummaa ta’ee, balleessuuf nu gargaara kan hin barbaadamne kumaan keessa keenyaatti fe’annee jiraannu. Boqonnaa sana keessatti Kiristoos dhoksaan Gooftaa FINCILAA GUDDAA ta’uu nu barsiifama, kan Lubootaan, jaarsoliin fi barreessitoonni mana qulqullummaa didan.

Boqonnaa 28 keessatti, waa’ee Nama Caalaa fi wallaalaa guutuu ummataa waa’ee isaa irratti ni dubbata.

Tattaaffii Nama fakkaataan Nama Caalaa ta’uuf duulaa fi duula of irratti, addunyaa irratti fi wanta addunyaa kana gadadoo godhu hunda irratti.

Boqonnaa 29 keessatti, boqonnaa dhumaa, waa’ee Qulqulluu Giraal, okolee Hermes, okolee Solomoon nuuf hima; Qulqulluun Giraal haala adda ta’een Yoni dubartii agarsiisa, saala, soma mistiikotaa bakka Waaqni Qulqulluun itti dhugan.

Okoleen dinqisiisaa kun mana qulqullummaa iccitii keessatti dhabamuu hin danda’u, ykn jireenya Lubaa Gnostiik keessatti.

Yeroo gnostiikotaa iccitii kana hubatan, jireenya gaa’elaa isaanii ni jijjiirama, iddoon aarsaa jiraataan Lubummaatti tajaajiluuf isaan tajaajila akka luba mana qulqullummaa dinqisiisaa Jaalala.

Nagaan isa gadi fagoo qalbii keessatti haa buufatu.

GARGHA KUICHINES