Deebii fi Deddeebii

Namni jireenya isaa ti: namni jireenya isaa ofii isaa hin hojjenne yoo ta’e, yeroo isaa gubaa jira.

Wantoota hin barbaachifne kan nu keessa guurannee jirru balleessuun qofa, jireenya keenya oolmaa ajaa’ibsiisaa taasisuu dandeenya.

Duuti gara jalqaba jireenyaatti deebi’uu dha, carraa irra deebi’anii haala jireenya haaraa keessatti itti fufuun danda’amu.

Mana barumsaa adda addaa kan fakkeessaa-esootaristii fi fakkeessaa-okkultistii ta’an yaada bara baraa jireenya itti aanu ni qabu, yaanni akkasii dogoggora.

Jireenyi fiilmii dha; agarsiisni erga xumurameen booda, teepicha golbaan keenyatti marree bara baraaf fudhannee deema.

Deebi’uun jira, deebi’uun jira; gara addunyaa kanaatti yeroo deebi’nu fiilmii sana, jireenya sana mataa isaa irra deebinee agarsiisna.

Yaada jireenya itti aanuu hundeessuu dandeenya; garuu fiilmiin tokkicha waan ta’eef, jireenya itti aanuu miti.

Ilmi namaa dhibbeentaa sadii keessaa bilisa ta’ee fi dhibbeentaa sagaltamii torba kan of keessaa qabu kan ‘ana’ keessaatti hidhame qaba.

Yeroo deebi’u dhibbeentaan sadii kan keessaa bilisa ta’e guutummaatti bu’uura godhata; sanyiin keenya keessatti itti fufuun keenya hin shakamsiisu.

Namummaan adda; namummaa nama du’eef boru hin jiru; inni dhumaa suuta suuta pantiyoonii ykn awwaala keessatti badaa deema.

Mucaa dhalattee haaraa keessatti dhibbeentaan xiqqaan kan keessaa bilisa ta’e qofa deebi’ee argama; kun uumamaan of beekumsaa fi bareedina keessaa ni kenna.

‘Anummaan’ adda addaa kan deebi’an mucaa dhalattee haaraa naannoo naanna’u, bilisa ta’anii bakka hundaa deemuu fi dhufuu, gara maashinii orgaanikiitti galuu barbaadu garuu kun yeroo namummaan haaraan hin uumamin hin danda’amu.

Namummaan anniisaa akka ta’ee fi muuxannoo yeroo wajjin akka uumamu beekuun barbaachisaa dha.

Barreeffamee jira namummaan waggoota torba jalqabaa ijoollummaa keessatti uumamuu akka qabuu fi ergasii jabaachaa fi shaakalaan akka cimuu qabu.

‘Anummaan’ suuta suuta gara maashinii orgaanikiitti galuu kan jalqaban yeroo namummaan haaraan uumamaa deemuudha.

Duuti hir’ina cabootaa dha, hojii herregaa yeroo xumuramutti wanti itti fufu gatii qofa dha (kunis ‘anummaa’ gaarii fi hamaa, fayyidaa qabeessa fi fayyidaa hin qabnee, poosatiivii fi negaatiivii).

Gatiin ifa astral keessatti seera harkisa addunyaa irratti hundaa’uun wal harkisuu fi wal dhiibu.

Nutii iddoo keessatti qabxii herregaa kan walitti qabama gatii murtaa’eef meeshaa taanu dha.

Namummaa ilmaan namaa keessaa tokkoon tokkoon keenyaa keessatti yeroo hundaa gatiiwwan kun kan seera irra deebi’uu hundee ta’an jiraatu.

Wanti hunduu akkuma ta’etti deebi’ee uumama garuu bu’aan ykn firii gocha keenyaa isa darbee waliin.

‘Anummaa’ jireenya darbee hedduu keessa keenya jiraachuun keenyaan, tokkoon tokkoon isaanii nama adda ta’eedha jechuun cimsuun ni dandeenya.

Kunis tokkoon tokkoon keenya keessatti namoonni baay’een dirqama adda addaa qaban akka jiraatan hubachuutti nu geessa.

Namummaa hattuu keessatti holqa hattuu dhugaa jira; namummaa ajjeechaa raawwataa keessatti waldaan ajjeesitootaa guutuun jira; namummaa fedhii foonii keessatti mana jaalalaa jira; namummaa sagaagalummaa keessatti mana sagaagaltuu guutuun jira.

Namoota sana keessaa tokkoon tokkoon isaanii kan namummaa keenya keessatti fe’an qabsoon isaan fi dirqama isaan ni qabu.

Namoota keessa jiraatan, namoonni keessa jiraatan; kun kan hin falamsiifamnee fi hin mormisiifamne dha.

Wanti hundarra hamaa ta’e namoota ykn ‘anummaa’ keessa keenya jiraatan keessaa tokkoon tokkoon isaanii jireenya durii irraa dhufuu isaanii fi dirqama murtaa’e qabaachuu isaaniiti.

‘Ani’ kan jireenya darbe keessatti umurii soddomaatti jaalala qabatee, jireenya haaraa keessatti umurii sana eeggata, yeroon sun yeroo ga’u immoo of mul’isa, nama abjuu isaa barbaada, bilbilaan waliin quunnama, dhumni isaas walitti deebi’anii waca irra deebi’uu dha.

‘Ani’ kan umurii afurtamaatti qabeenyaaf wal dhabee, jireenya haaraa keessatti umurii sana eeggata waca sana irra deebi’uuf.

‘Ani’ kan umurii digdamii shaniitti mana dhugaatii keessatti nama biraa wajjin wal lolaa ture, jireenya haaraa keessatti umurii digdamii shanii eeggata dhiibbaa isaa barbaadee balaa irra deebi’uuf.

‘Anummaa’ nama tokkoo fi kan nama biraa dalga bilbilaan wal barbaadu, sana booda immoo walitti deebi’anii sirna walfakkaataa irra deebi’u.

Kun dhugumatti makaanizimiin Seera Irra Deebi’uu ti, kun balaa jireenyaa ti.

Waggoota kumaatamaan keessaatti namoonni adda addaa walitti deebi’anii diraamaa, kooomedi fi balaa walfakkaataa ni jiraatu.

Namni hin jiru waanuma ‘anummaa’ dirqama baay’ee qabanii tajaajila kennuuf meeshaa ta’u malee.

Wanti hundarra hamaa ta’e dirqamoonni namoota keessa keenya baannu kun hunduu utuu hubannaan keenya odeeffannoo hin qabaatin raawwatamu.

Namummaan keenya ilmaan namaa karaa kanaan gaarii hedduun harkifamaa kan fakkaatu.

Jireenya irra deebitee guutuun jira, jireenya irra deebi’ee hin jijjiiramne.

Koomedoonni, diraamaanonni fi balaawwan jireenyaa halluu jireenyaa irratti irra deebi’anii hin agarsiifamuu danda’an ture, osoo taphattoonni hin jiraatin.

Taphaxoonni waca kana hundaa ‘anummaa’ keessa keenya baannu kan jireenya durii irraa dhufanii dha.

Nutii ‘anummaa’ aarii yoo balleessine, waca balaa dabarsaa ni xumurama.

Nutii hojjettoota iccitii sassataa yoo daara godhinne, rakkoonni sassataa guutummaatti ni xumurama.

Nutii ‘anummaa’ fedhii foonii yoo balleessine, waca mana sagaagaltuu fi hammina ni xumurama.

Nutii namoota iccitii hinaaffaa yoo daara godhinne, wantoonni hinaaffaa guutummaatti ni xumurama.

Nutii ‘anummaa’ boonaa, of tuulummaa, of jajuu, of jaalachuu yoo ajjeefne, waciin qoossoo hanqina kanaa kan taphattoonni hin jirreef ni xumurama.

Nutii psikiin keenyaa irraa wantoota laafaa, dhiibbaa fi dadhabina yoo balleessine, waciin suukanneessaa akaakuu hanqina kanaa sababa taphattoonni hin jirreef irra deebi’anii hin agarsiifamuu danda’an.

Nutii ‘anummaa’ jibbisiisoo nyaata garaa, quufa yoo daara godhinne, afeerraan, machummaan, kkf taphattoonni hin jirreef ni xumurama.

Akkuma ‘anummaa’ hedduun kun sadarkaa adda addaa keessatti waan raawwatamaniif, sababa isaan, jalqaba isaan fi adeemsa Kiristoosiin kan dhuma irratti gara du’a ‘anumaa’tti nu geessuu fi bilisummaa dhumaa nu geessutti beekuun barbaachisaa dha.

Kiristoos isa keessa keenya, isootarizimii Kiristoosiin barachuun bu’uura yeroo jijjiirama guddicha fi dhumaa keessatti kakaasuu barbaannu; kana boqonnaa itti aanutti ni baranna.