Of-Hubannoo Daa'immanii

Nuti akka dhibbeentaa sagaltamii torba yaada gad-naqataa fi dhibbeentaa sadii qofa yaada ol-naqataa qabnu gorfamnee jirra.

Ifatti fi iftoominaan yoo dubbannu, dhibbeentaan sagaltamii torba bu’uura nuti keessa keenyaatti qabnu, tokkoon tokkoon “Ana Mataa” kan jedhamu keessatti hidhamee, guutamee, galfamee argama.

Ifaa dha, Bu’uurri ykn Beekumsi tokkoon tokkoon “Ana” gidduutti hidhamee jiru, haala isaattiin hojjeta.

“Ana” kamiyyuu yoo diiggame dhibbeentaa murtaa’aa Beekumsaa ni gadhiisa, bilisa bahuun ykn gadi lakkisuun Bu’uuraa ykn Beekumsaa, “Ana” tokkoon tokkoon diigamu malee hin danda’amu.

Baay’inni “Ana” diigamee caalaatti, Beekumsi Ofii ni guddata. Baay’inni “Ana” diigamee xiqqoo yoo ta’e, dhibbeentaan Beekumsi dammaqe xiqqoo ta’a.

Dammaquun Beekumsaa YO diiguu, of keessatti du’uu, asii fi amma qofa danda’ama.

Mormii hin qabu, hanga Bu’uurri ykn Beekumsi tokkoon tokkoon “Ana” keessa keenyaatti fe’an gidduutti guutamee jiru, rafee, haala yaada gad-naqataa keessa jira.

Yaada gad-naqataa gara yaada ol-naqataatti jijjiiruun ariifachiisaa dha, kunimmoo “Ana” balleessuun qofa danda’ama; of keessatti du’uun.

Of keessatti osoo hin du’in dura dammaquun hin danda’amu. Warri dura dammaquuf yaalanii booda du’an, muuxannoo dhugaa waan dubbatan hin qaban, karaa dogoggoraa irra jiru.

Daa’imman dhalatan ajaa’ibsiisoo dha, beekumsa ofii guutuu qabu; guutumaan guutuutti dammaqanii jiru.

Qaama daa’ima dhalatee keessatti, Bu’uurri deebi’ee galmaa’ee argama, kunimmoo miidhagina uumaa kenna.

Dhibbeentaan dhibbaan Bu’uuraa ykn Beekumsaa guutumaan guutuutti daa’ima dhalate keessaatti deebi’ee galmaa’a jechuu hin barbaannu, garuu dhibbeentaan sadii bilisa ta’ee inni yeroo baay’ee “Ana” gidduutti hin hidhamne jira.

Haa ta’u malee, dhibbeentaan sun Bu’uura bilisa ta’ee qaama daa’imman dhalatanii gidduutti deebi’ee galmaa’e, beekumsa ofii guutuu, iftoomina, fi kkf isaaniif kenna.

Gurguddattoonni daa’ima dhalatee gara laafinaan ilaalu, uumamaan kun hin beeku jedhanii yaadu, garuu gaddaan ni dogoggoru.

Daa’imni dhalate gurguddaticha akkuma dhugaa isaanitti ilaala; kan hin beekne, gara jabeessa, hamaa, fi kkf.

“Ana” daa’ima dhalatee ni dhufa ni deebi’a, siree naanna’a, qaama haaraa keessa galuu barbaadu, garuu daa’imni dhalate amala hin uumneef, yaaliin “Ana” qaama haaraa keessa galuuf godhan, waan danda’amuu ol ta’a.

Yeroo tokko tokko uumamni waan tokko sodaatu yeroo gaaddidduu ykn “Ana” siree isaaniitti dhihaatan arganii, kanaaf ni iyyan, ni boo’u, garuu gurguddattoonni kana hin hubatan, daa’imni dhukkubsate ykn beela’e ykn dheebotee akka jiru yaadu; kun beekumsa dhabuu gurguddattootaati.

Akkuma amalli haaraan uumamaa deemutti, “Ana” kan jireenya darbe keessaa dhufan, suuta suuta qaama haaraa keessa seenu.

Yeroo guutummaan guutuutti “Ana” deebi’anii galmaa’an, bifa hamaa keessa keenyatti qabnuun addunyaa irratti ni mul’anna; sana booda, akkuma warra rafanitti bakka hundatti deemna; yeroo hundumaa hin beeknu, yeroo hundumaa hamoo dha.

Yeroo duunu, wantoonni sadii awwaalcha dhaqu: 1) Qaama foonii. 2) Duubee jireenya qaamaa. 3) Amala.

Duubni jireenya, akkuma gaaddidduutti suuta suuta ni diigama, fuuldura boolla awwaalchaatti, akkuma qaamni foonii suuta suuta diigamu.

Amalli yaada gad-naqataa ykn yaada gad-aanaa dha, yeroo barbaadetti awwaalcha keessa seenaa ni ba’a, yeroo gadditoonni abaaboo itti fidan ni gammada, firoota isaa ni jaallata, baayyee suuta suuta hanga awwaara samii ta’utti ni diigama.

Wanti awwaalcha caalaa itti fufu EGO dha, YO baayyinaan, ana mataa, tuullaa seexanaa kan keessa isaaniitti Bu’uurri, Beekumsi hidhamee jiru, yeroo fi sa’aatii isaa yeroo ga’utti ni deebi’a, ni galmaa’a.

Akkuma amalli haaraan daa’imaa uumamuutti, “Ana” deebi’anii galmaa’uun isaa gaddisiisaa dha.