Abbaa Manaa Gaarii

Yeroo dukkanaa’aa kana keessa dhiibbaa badaa jireenyaa irraa fagaachuun dhugumaan baay’ee ulfaataa dha, garuu barbaachisaa dha, yoo kana hin taane jireenyaan ni liqimfama.

Namni guddina lubbuu fi hafuuraa argachuuf of irratti hojii kamiyyuu yoo hojjete, yeroo hundumaa of-danda’uu hubannoo gaariin wajjin wal qabata, sababiin isaas dhiibbaa jireenyaa jalatti akka yeroo hundumaa keessa jiraannu, amalummaa malee waan biraa guddhisuun hin danda’amu.

Karaa kamiyyuu guddina amalummaa mormuuf hin yaallu, ifatti kun jiraachuuf barbaachisaa dha, garuu dhugumaan waan nama tolchuu dha, waan dhugaa, waan nu keessa jiru miti.

Bineensi hubataan hiyyeessi dogoggoraan nama jedhamu yoo of hin danda’in ta’e, garuu waan jireenya qabatamaa keessatti raawwatamu hundaan yoo of wal qabsiise, humna isaa immoo miira badaa fi of-ilaaluu dhuunfaa fi dubbii faayidaa hin qabnee fi dubbii ifa hin taane keessatti yoo gubate, waan mekaanikaa addunyaa malee waan dhugaa ta’e tokko illee isatti guddachuu hin danda’u.

Dhugumaan namni dhugaan guddina hundee isaa keessatti argachuu barbaadu kamiyyuu hermetikally cufamee argamuu qaba. Kun immoo waan dhihoo fi callisuu wajjin walitti dhufeenya qabu dha.

Himni kun bara durii irraa kan dhufe yoo ta’u, yeroo sana Barumsi guddina keessoo namaa ilaalchisee kan maqaa Hermes wajjin wal qabatu dhoksaatti barsiisamaa ture.

Namni yoo waanti dhugaa ta’e tokko keessatti akka guddatu barbaade, humna sammuu isaa akka hin baqanne eeguu qaba.

Yeroo humnoonni kee baqatan yoo of hin danda’in, guddina waan dhugaa ta’e tokko sammuu kee keessatti argachuun hin danda’amu.

Jireenyi idilee kanuma waliigalaa immoo nu liqimsuu barbaada; nuti immoo jireenya irratti guyyaa guyyaan loluu qabna, faallaa yaa’aa daakuu barachuu qabna…

Hojiin kun jireenya mormuun, waan guyyaa guyyaa irraa adda ta’e kan ta’u yoo ta’u, garuu yeroo hundumaa hojjachuu qabna; warraaqsa hubannaa jechuu barbaada.

Haalli jireenya guyyaa guyyaatti qabnu dogoggora yoo ta’e, waanti hundi akka gaariitti nuuf deema yoo jenne, abdii kutachuun ni dhufa…

Namoonni waanti hundi akka gaariitti “akkasumaan” akka isaaniif ta’u barbaadu, sababiin isaas waanti hundi karoora isaaniitti akka deemuuf, garuu dhugaan jiru adda dha, hanga namni keessatti jijjiiramutti, fedhii isaa haa ta’u yookiin dhiisu haalaan miidhamaa ta’a.

Dubbiin gowwummaas ta’e kan onnee jireenya irratti ni dubbatama ni caafama, garuu yaalii Saayikooloojii Warraaqsaa kun adda dha.

Barumsi kun gara dhugaatti, gara waan qabatamaatti, ifaa fi murteessaatti deema; “Bineensi Hubataan” dogoggoraan nama jedhamu, miilla lama qabu, mekaanikaa, beela’aa hin taane, rafee jiraachuu isaa cimsee mirkaneessa.

“Abbaan Manaa Gaariin” Saayikooloojii Warraaqsaa gonkumaa hin fudhatu; dirqama isaa hunda akka abbaa, akka abbaa warraa fi kkf ni raawwata, kanaafuu waa’ee ofii isaa waan gaarii yaada, garuu faayidaa uumamaaf qofa tajaajila, kunoo isa qofa.

Faallaa isaatiin immoo “Abbaa Manaa Gaarii” kan yaa’aa mormu, jireenyaan liqimfamuu hin barbaanne akka jiru ni himna; garuu, namoonni kun addunyaa keessatti baay’ee xiqqoo dha, gonkumaa hin baay’atan.

Namni yaada yaalii Saayikooloojii Warraaqsaa kanaa wajjin haala wal simuun yeroo yaadu, mul’ata sirrii jireenyaa argata.