Giddugaleessa Harkisaa Dhaabbataa

Dhuguma dhuunfaan waan hin jirreef, kaayyoon itti fufiinsaan jiraachuun hin danda’amu.

Namni mataasaa danda’ee hin jiraatu yoo ta’e, yoo namni tokko tokkoon keenya keessa namoota hedduutu jira yoo ta’e, yoo itti gaafatamummaa kan fudhatu hin jiru yoo ta’e, kaayyoo itti fufiinsaan qabaadhaa jechuun nama gaafachuun gowwummaa dha.

Nama tokko keessa namoota hedduutu akka jiraan beekna, kanaafuu itti gaafatamumma jechuun maal jechuu akka ta’e sirriitti hin beeknu.

Wanti Ani jedhu tokko yeroo kennametti mirkaneessu, sababa dhugaa Namni biraa kamiyyuu yeroo biraatti faallaa isaa mirkaneessuu danda’uuf barbaachisummaa hin qabu.

Wanti kana hunda caalaa nama gaddisiisu namoonni hedduun itti gaafatamummaa naamusa qaban qabna jedhanii yaaduun of gowwomsanii yeroo hundumaa nama walfakkaataa akka ta’an dubbatu.

Namoonni yeroo kamiyyuu jireenya isaanii keessatti qo’annaa Gnostikii kanatti dhufan ni jiru, humna hawwiin ni ifu, hojii isooteriikiin ni gammadu, hamma jireenya isaanii guutuu dhimma kanaaf akka murteessanitti.

Obboloonni sochii keenyaa keessaa hundi nama kaka’umsa qabu akkasii dinqisiifachuun isaanii hin shakkisiisu.

Namoota akkasii dhaga’uun nama gammachiisa, kanneen akkasitti of kennanii fi dhugumaa kan ta’an.

Haata’u malee jaalalli kun yeroo dheeraa hin turu, guyyaa kamiyyuu sababa kanaaf yookiin sababa sanaaf yookiin sababa sirrii hin taaneef yookiin sababa salphaaf yookiin sababa walxaxaa ta’eef, namni sun Gnosis keessaa ni deebi’a, sana booda hojii ni dhiisa, dogoggora sirreessuuf yookiin of qajeelchuuf dhaabbata mistiikii biraatti makamaa amma caalaatti wayya jedhee yaada.

Deemuu fi dhufuu kana hundi, jijjiirama dhaabbilee, gareewwan, amantaa keessaatti mul’atu hundi, Sababa Baay’ina Anummaa nuti keessa keenyatti olaantummaa isaaniitiif wal lolan irraa kan ka’e dha.

Anummaan hunduu madaala mataasaa, sammuu mataasaa, yaada mataasaa waan qabuuf, jijjiirama yaadaa, qabatama dhaabbataa dhaabbata irraa gara dhaabbatatti, yaada irraa gara yaadaatti mul’achuun isaa waanumauma.

Dhuunfaan mataasaa, konkolaataa Anummaa tokko irraa gara Anummaa biraatti tajaajilu irraa kan hafe homaa miti.

Anummaan Mistiikii tokko tokko of gowwomsanii, Garee tokko tokko erga dhiisanii booda ofii isaanii Waaqayyo ta’uuf murteessanii, akka ibsaa hamaatti ifanii dhuma irratti badu.

Namoonni yeroo muraasaaf hojii isooteriikii kanatti dhufanii booda yeroodhuma Anummaan biraan hirmaatu, qo’annaa kana guutumaatti dhiisanii jireenyatti liqimfamuu ni dhiisu.

Ifatti namni jireenya hin lollu yoo ta’e, isatu isaan liqimsa, abdattoonni dhugaa jireenyatti hin liqimfamne hedduu muraasa.

Baay’inni Anummaa hundi keessa keenyatti waan jiruuf, giddugalli humna harkisaa itti fufiinsaan jiraachuu hin danda’u.

Dhuunfaan hunduu keessa isaatti of hin hubanne taanaan waanumauma. Of hubannoon keessaa Namummaa kaayyoo itti fufiinsa qabaachuu akka barbaadu beekna, giddugalli humna harkisaa itti fufiinsa qabu argachuun baay’ee ulfaataa waan ta’eef, namni of hubannoo keessaa isaanii gadi fagoo ga’an baay’ee muraasa ta’uun isaa nama hin dinqu.

Wanti baratamaa ta’e namni hojii isooteriikiitiin gammadee booda dhiisuudha; wanti nama dinqisiisu namni hojii hin dhiisneefi galma ga’uudha.

Dhugumatti maqaa dhugaatiin aduun laaboraatoorii keessatti yaalii baay’ee ulfaataa fi rakkisaa ta’e hojjechaa jiraachuu isaa ni mirkaneessina.

Bineensa sammuu qabu keessa dogoggoraan nama jedhamu, sanyiiwwan haalaan guddifaman gara nama aduu ta’uutti jijjiiramuu danda’an ni jiru.

Haata’u malee sanyiiwwan sun ni guddatus mirkanaa’aa miti jechuun barbaachisaa dha, wanti baratamaa ta’e faalamaa baduudha.

Haala kamiyyuu keessatti sanyiiwwan nuti gara nama aduutti nu jijjiiran naannoo mijataa barbaadu, sanyii, naannoo duubaa keessatti hin biqiluu, ni bada.

Sanyiin dhugaa namaa kan qaamolee hormoonii keenya keessa kaa’ame, akka biqiluuf kaayyoo itti fufiinsaan qabaachuu fi qaama qaamaa fayyaa ta’e barbaada.

Hayyoonni qaamolee hormoonii keessaa hojii yaalii hojjechuu itti fufanii yoo ta’e, carraan sanyiiwwan caqasaman guddachuu danda’an hunduu baduu danda’a.

Kan nama ajaa’ibsiisu fakkaatee yoo mul’ate illee, bookeen adeemsa walfakkaataa keessa darbaniru, bara durii fagoo lafa keenya kana keessa.

Nama ajaa’ibsiisaa kan ta’e bareedina masaraa bookee tokko ilaaluun nama ajaa’ibsiisa. Tokkummaan hormiguero kamiyyuu keessatti hundeeffame baay’ee kan nama dinqisiisu ta’uun isaa hin shakkisiisu.

Horsiiftoota hubannoo dammaqsan muuxannoo mistiikii kallattiin bookeen yeroo seena qabeessitoonni gurguddoon addunyaa hin shakkine keessa sanyii namaa ta’anii ilaalcha sooshalistii baay’ee cimaa uumaniiru.

Sana booda abbootii irree maatii sanaa keessaa, gareewwan amantaa adda addaa fi fedhii bilisaa balleessaniiru, kun hundi humna waan hir’isuuf, isaan guutummaatti humna qabeessa ta’uun isaan barbaachisa ture.

Haaluma kanaan, jalqabbii dhuunfaa fi mirgi amantaa erga balleeffamee booda, bineensi sammuu qabu karaa boodatti deebi’uu fi faalamaatiin ariifateera.

Wanti duraan jedhame hundaan yaaliin saayinsii dabalamuudhaan, qaamolee, hormoonii, yaalii hormoonii fi kkf, bu’aan isaa guddina xiqqaa fi jijjiirama moorfooloojii qaamolee namaa hanga dhuma irratti bookee nuti beeknuutti jijjiiramuutti geesse.

Ilbaxummaa sana hundi, sochiiwwan hundinuu kan walqabatan bulchiinsa hawaasaa kanatti walqabatan mekaanikaawaa ta’anii abbaa irraa gara ilmaatti dhaalaman; har’a hormiguero tokko arguun nama ajaa’ibsiisa, garuu hubannoo dhabuu isaanii hin gaabbinu.

Ofii keenyarratti hin hojjenne yoo ta’e, boodatti deebinee ni faallamna.

Yaaliin aduun laaboraatoorii uumamaa keessatti hojjechaa jirtu, rakkisaa ta’uu irraa kan hafe bu’aa baay’ee muraasa qabaachuu isaa mirkanaa’aa dha.

Nama aduu uumuu kan danda’amu yoo tokkummaan dhugaa tokkoon tokkoon keenya keessa jiraate qofaadha.

Nama aduu uumuun kan hin danda’amne, yoo dura giddugala humna harkisaa keessa keenyatti hin dhaabne ta’e dha.

Giddugala humna harkisaa lubbuu keenya keessatti yoo hin dhaabne kaayyoo itti fufiinsaan qabaachuu akkamitti dandeenya?

Sanyii Aduun uumte kamiyyuu, uumama keessatti kaayyoon biraan hin jiru, uumama kanaaf faayidaa kennuu fi yaalii aduu tajaajiluu irraa kan hafe.

Aduun yaalii ishee keessatti yoo fashala’e, dantaa sanyii akkasii dhabdee sanyii akkasii badiisaaf fi boodatti deebi’uuf ni murteeffamti.

Sanyiiwwan lafa kana irra turan keessaa tokkoon tokkoon isaanii yaalii aduutiif tajaajilaniiru. Sanyii hundarraa aduun injifannoowwan muraasa argattee nama aduu muraasa qabatteetti.

Sanyiin tokko yommuu firii kennu, haala guddina qabuun ni bada yookiin badiisa cimaan haala hamaan ni bada.

Nama aduu uumuun kan danda’amu yoo humnoota addeessa irraa of danda’uuf qabsaa’an qofaadha. Anummaa nuti lubbuu keenya keessa qabnu kun hundi gosa addeessa qofa ta’uun isaa hin shakkisiisu.

Humna addeessa irraa bilisa ba’uun gonkumaa waan hin danda’amne hin ta’u, yoo dura giddugala humna harkisaa keessa keenyatti hin dhaabne ta’e.

Baay’ina Anummaa guutuu akkamitti hiikuu dandeenya yoo kaayyoo itti fufiinsaan qabaachuu baanne? Haala kamiin kaayyoo itti fufiinsaan qabaachuu dandeenya giddugala humna harkisaa itti fufiinsaan lubbuu keenya keessatti hin dhaabne yoo ta’e?

Sanyiin ammaa dhiibbaa addeessarraa of danda’uu mannaa dantaa hubannoo aduu dhabee waan ta’eef, boodatti deebi’uuf fi faalamaaf of murtii kenneera.

Namni dhugaa mekaaniksii guddinaatiin argamuu hin danda’u. Guddinaa fi obboleettiin ishee boodatti deebi’uun seera lama qofa ta’anii argamu, kanneen hidda mekaanikaawaa uumama hundaa ijaaran. Guddinni hamma murtaa’aa ta’e tokkootti guddifama sana booda adeemsi boodatti deebi’uu ni dhufa; ol bahu hundaaf gadi bu’uutu jira, faallaa isaatiin immoo.

Nuti makiinaawwan Anummaa adda addaatiin to’ataman qofa dha. Diinagdee uumamaa tajaajilla, dhuunfaa ifa ta’e hin qabnu akka gowwummaan pseudo-esoteristoonni fi pseudo-occultistoonni hedduun yaadan.

Sanyiin namaa firii akka kennuuf ariitiidhaan jijjiiramuu qabna.

Ofii keenyarratti kaayyoo itti fufiinsaan fi itti gaafatamummaa naamusa guutuun hojjechuun qofa gara nama aduutti jijjiiramuu dandeenya. Kunis jireenya keenya guutuu hojii isooteriikii ofii keenyarratti murteessuu jechuudha.

Kanneen mekaanikaawaa guddinaatiin gara sadarkaa aduutti gahuuf abdii qaban, of gowwomsanii dhuguma boodatti deebi’uuf of murtii kennaniiru.

Hojii isooteriikii keessatti qabattoo ta’uu ofitti kennuu hin dandeenyu; warreen yaada bakakkaa qaban, warreen har’a lubbuu isaanii irratti hojjetanii bor jireenyatti liqimfaman, warreen dhiifama barbaadan, qajeelfamni hojii isooteriikii dhiisuuf faallamaa boodatti deebi’u.

Tokko tokko dogoggora dheeressanii haala dinagdee isaanii fooyyessaa boruuf hunda ni dhiisu, yaaliin aduu ulaagaa dhuunfaa isaanii fi karoora beekamoo isaanii irraa baay’ee adda ta’uu isaa utuu hin ilaalin.

Hanga Addeessa keessa keenyatti baadhannutti nama aduu ta’uun baay’ee salphaa miti, (Eegoon Addeessa dha).

Lafatti ji’oota lamaatu jira; lammaffaan ishee Liiliit jedhamti, ji’a adiirraa xiqqoo fagaattee argamti.

Urjiin lafaa Liiliitiin akka misiraatti ilaalu, baay’ee xiqqoo waan taateef. Suni Ji’a gurraacha dha.

Humnoonni hamoon Eegoo irraa dhufan lafatti Liiliit irraa dhufu, bu’aa saayikooloojii namaa gaditti fi bineensota uumu.

Yakki miidiyaa Diimaa, ajjeechaawwan seenaa keessatti gurguddoo ta’an, yakki hin yaadamne, kkf, kan ka’e dalga vibratoorii Liiliit irraa ti.

Dhiibbaan addeessa lamaa kan nama keessatti Eegoo isa keessa baadhatuun bakka bu’u nu fashaleessa.

Humnoota addeessa lamaan irraa bilisa ba’uuf guutummaa jireenya keenyaa hojii ofirratti hojjetamuuf kennuuf ariifachiisummaa yoo hin argine, Addeessaan liqimfamnee, boodatti deebi’aa, haala hubannoo hin qabne fi hubannoo gaditti jedhamanii ibsamuu danda’an keessatti baay’ee ni faallamna.

Wanti kana hunda caalaa nama gaddisiisu dhuunfaa dhugaa hin qabnu, yoo giddugala humna harkisaa itti fufiinsaan qabaannee sirriitti hamma sadarkaa aduu ga’utti hojjenna.

Dhimma kana keessatti dhiifamni baay’ee jira, jallina hedduutu jira, hawwataan baay’ee jira, kanaaf ariifachiisummaa hojii isooteriikii hubachuun ulfaataa dha.

Haata’u malee daangaan xinnoon fedhii bilisaa nuti qabnu fi Barsiisni Gnostikii kan gara hojii qabatamaatti qajeelfame, kaayyoo keenya kabaja qabeessaa kan yaalii aduutiin walqabatuuf bu’uura nuuf ta’uu danda’a.

Sammuun bakakkaa wanta asitti dubbachaa jirru hin hubatu, boqonnaa kana ni dubbisa booda ni dagata; booda kitaabni biraa ni dhufa, dhuma irratti dhaabbata gara samiitti paaspoortii nu gurguruuf makamnee, haala abdii qabduun nuuf dubbatuu, qananii achi booda jiraatan nuuf mirkaneessa.

Namoonni akkasi, taphattoota karaa hin mul’anneen to’ataman qofa, fakkii mekaanikaawaa yaada bakakkaa qaban fi kaayyoo itti fufiinsaan hin qabne.