Daabboo Hundeesaa Ol Aanaa

Guyyaa jireenya keenyaa keessaa tokko of eeggannoodhaan yoo ilaalle, beekumsaan akkamitti akka jiraannu akka hin beekne ni argina.

Jireenyi keenya baabura deemuu wajjin wal fakkaata, karaa amala makaanikaawaa, jajjaboo, jireenya faayidaa hin qabneefi gogaa irra deemuu wajjin.

Kan nama ajaa’ibu, amala keenya jijjiiruuf matumaa hin yaannu, yeroo hundumaa waanuma sana raawwachuu irraa kan hin nuffine fakkaata.

Amalli keenya akka dhagaatti nu jajjabeessa, bilisa taanee of yaanna malee; baayyee fokkonna garuu akka Apoooloositti of ilaalla…

Nuti namoota makaanikaawaa dha, kunis jireenya keessatti waan hojjennu hundaaf miira dhugaa dhabuuf sababa ga’aa dha.

Guyyaa guyyaatti karaa moofaa fi faayidaa hin qabne amala keenyaa keessa socho’na, kunis jireenya dhugaa akka hin qabne ifaa dha; jiraachuu mannaa gaddaan biqilna, miira haaraa hin argannu.

Namni tokko guyyaa isaa beekumsaan yoo eegale, guyyaan kun guyyoota kaan irraa akka adda ta’e ifaa dha.

Yeroo tokko guutuu jireenya isaa yoo fudhate, akkuma guyyaa inni jiraataa jiru sanaa, boruuf waan har’a hojjatamuu qabu yoo hin dhiisne, dhugumaan of irratti hojjachuun maal akka jechuu beeka.

Guyyaan tokko matumaa barbaachisaa dhabsiisaa miti; dhugumaan jijjiiramuu yoo barbaanne, guyyaa guyyaatti of ilaaluu, of eeggannoodhaan ilaaluu fi hubachuu qabna.

Haa ta’u malee, namoonni of ilaaluu hin barbaadan, tokko tokkoon of irratti hojjachuu fedhii qaban, haalli ofiisni isaaniis akkana jechuudhaan hanqina isaanii falmu: “Hojiin waajjiraa of irratti hojjachuuf hin hayyamu.” Jechoota kanaa kanatti hin amanamu, waan hin qabnee dha, faayidaa hin qaban, faayidaa kan hin qabne, kan indolence, gowwummaa, Jaalala Guddichaaf jaalala dhabuu qofaaf tajaajila.

Namoonni akkasii, dhimma hafuuraa hedduu yoo qabaatanillee, matumaa akka hin jijjiiramne ifaa dha.

Of ilaaluun keenya ariifachiisaa dha, dhiifama hin qabu, dabarsuu hin danda’amu. Auto-Observation dhiphoo jijjiirama dhugaa argamsiisuuf murteessaadha.

Yeroo kaatu haalli kee maali? Yeroo nyaata ganamaa haalli kee maal fakkaata? Waiter sanaan obsaan dhabdee? Haati manaa wajjin? Maaliif obsaan dhabde? Wanti yeroo hundumaa si jeequ maali? fi kkf.

Tamboo xuuxuu ykn xiqqeessuu jijjiirama hunda miti, garuu guddina tokko tokko ni argisiisa. Gooftummaan ofii fi nyaata garaa guuttachuun namaa ala fi bineensaa akka ta’e sirriitti beekna.

Namni Karaa Iccitii irratti bobba’e qaama qaamaa, furdaa ta’ee fi garaa ol bututee fi guutuu haala guutuu qabuu sirrii miti. Kunis garaa guuttachuu, nyaata fi hanga gowwummaatti agarsiisa.

Jireenyi guyyaa guyyaa, ogummaa, hojii, hanga jireenyaaf murteessaa ta’anitti, abjuu beekumsaa dha.

Jireenyi abjuu ta’uu isaa beekuun hubachuu jechuu miti. Hubannaan of ilaaluu fi of irratti hojii cimaa hojjachuu wajjin dhufa.

Of irratti hojjachuuf, guyyaa har’aa, jireenya kee guyyaa guyyaa irratti hojjachuun barbaachisaa dha, kana booda jechi Kadhaata Gooftaa keessatti argamu kun maal akka jechuu hubatta: “Buddeena keenya guyyaa guyyaa nuuf kenni.”

Jechi “Guyyaa Guyyaa” jedhu afaan Giriikiitiin “Buddeena ol aanaa” ykn “Buddeena Ol Aanaa” jechuu dha.

Gnosis buddeena jireenyaa sana hiika lamaan keessatti yaadaa fi humna dogoggora xiinqaa balleessuuf nu dandeessisu kenna.

Yeroo tokko tokko ‘Ani’ akkana ykn akkanaa gara awwaara kosmikitti yeroo xiqqeessinu, muuxannoo xiinqaa arganna, “Buddeena Ogummaa” nyaanna, beekumsa haaraa arganna.

Gnosis “Buddeena Ol Aanaa”, “Buddeena Ogummaa” nuuf kenna, jireenya haaraa of keessaa, keessa ofii, asii fi amma eegalu sirriitti nuuf agarsiisa.

Amma, eeyyee, eenyuyyuu jireenya isaa jijjiiruu ykn waan jireenya irra deebitee uumamu wajjin wal qabatu kamiyyuu jijjiiruu hin danda’u, yoo yaada haaraa gargaarsa qabaatee fi gargaarsa Waaqa irraa argatee malee.

Gnosis yaada haaraa sana kenna, karaa ittiin humna sammuu caalan gargaarsa argachuu danda’u “modus operandi” ni barsiisa.

Yaadaa fi humna giddugaleessota Ol Aanaa irraa dhufan fudhachuuf giddugaleessota gadi aanaa qaama keenyaa qopheessuu qabna.

Hojii of irratti hojjachuu keessatti waan tuffatamu tokkollee hin jiru. Yaanni kamiyyuu akka malee xiqqaatus ilaalamuu qaba. Miirri kamiyyuu kan hin barbaachifne, deebiin fi kkf ilaalamuu qaba.