Mootessa Abbaa Gabaa fi Farisaa

Haala jireenyaa adda addaa irratti yeroo muraasaaf yaaduun, bu’uurri nuti irra teenyee jiru maal akka ta’e sirriitti hubachuun barbaachisaadha.

Namni tokko sadarkaa isaa irratti yoo boqotu, kaan immoo maallaqa irratti, inni sun ulfina irratti, isheen sun immoo waan dabre irratti, inni kun immoo maqaa akkasii irratti, kkf, kkf.

Kan nama ajaa’ibsiisu hundumtuu, dureessa ykn hiyyeessa taanaanillee, hunduma keenyaanuu barbaachisaa dha, oftuulummaa fi boonaan yoo guutamnellee, hunduma keenya irraa jiraanna.

Wanti nu jalaa fudhatamuu danda’u maal akka ta’e yeroo muraasaaf haa yaannu. Lolli dhiigaa fi alkooliin keessa jiru keessatti akkamitti nuuf ta’a? Bu’uurri nuti irra teenyee jiru maal ta’a? Wayyoo nuuf, baay’ee jajjaboo of seenaa dadhaboo dha!

“Ana” kan of keessatti bu’uura itti boqonnaa itti kennu sana, dhugumaan gammachuu dhugaa yoo barbaadne, balleessuu qabna.

“Ana” akkasii kun namoota tuffata, nama hundumaa caalaa akka gaariitti of yaada, hundumaan caalaa guutuu, caalaatti sooressa, caalaatti ogeessa, jireenya keessatti caalaatti muuxannoo qaba, kkf.

Yeroo kanatti fakkeenya Yesuus KABIR Guddichaa, waa’ee namoota lamaan kadhatanii kaasuun baay’ee barbaachisaadha. Warra ofitti amananii warra kaan tuffataniif dubbatame.

Yesuus Kiristoos akkana jedhe: “Namoonni lama kadhannaaf gara Mana Qulqullummaa ol ba’an; tokko Farisaa’ota, tokko immoo qaraxxoota ture. Farisaichi dhaabatee akkana jedhee of keessatti kadhata ture: Yaa Waaqayyo. Namoota kaan akka hin taaneef si galateeffadha, hattuudhaan, jal’ina, ejjaa, yookaan akka qaraxxa kanaa hin taaneef; torbanitti si’a lama nan sooma, waanan argadhu hundumaa keessaa harka kudhan keessaa tokko nan kenna. Qaraxichi garuu fagoo dhaabatee, ija isaa gara samii ol kaasuu hin barbaanne, qoma isaa rukutee: “Yaa Waaqayyo, ana cubbamaaf araarami” jedhe. Isinitti nan hima inni kun isa kaan caalaa qajeelaa ta’ee gara mana isaatti gad bu’e; namni of ol qabu hundinuu ni gad deebifama; namni of gad deebisu immoo ni ol qabama.” (LUQAAS XVIII, 10-14)

Hamma yeroo nuti yaada “Caalaa” jedhu qabnutti, hiyyummaa fi gadadoo keessa akka jirru hubachuun gonkumaa hin danda’amu. Fakkeenyaaf: Ani isa sana caalaa qajeelaadha, isa sana caalaa beekaadha, isa sana caalaa amala gaarii qaba, caalaatti sooressa, waan jireenyaa keessatti caalaatti muuxannoo qaba, caalaatti qulqulluu, dirqama isaa caalaatti raaw’adha, kkf, kkf, kkf.

Hamma nuti “sooressa” taanetti, hamma nuti yaada “Caalaa” jedhu qabnutti, qaawwa lilmoo keessa darbuun hin danda’amu.

“Gaalli qaawwa lilmoo keessa darbuun, sooressi mootummaa Waaqayyoo keessa seenuu caalaa salphaadha.”

Kunimmoo manni barumsaa kee isa caalaa gaarii fi kan ollaa kiyyaa homaa hin fayyaduu dha; Kunimmoo Amantaan kee isa dhugaa qofa akka ta’e, haati warraa nama sanaa haadha manaa baay’ee hamaa akka taate fi tan kiyya qulqulluu dha; Kunimmoo michuun kiyya Roobartoo machaa’aa akka ta’e fi ani nama baay’ee ogeessa fi alkoolii hin dhugne ta’uu kkf, kkf, kkf, kun waan nuti sooressa akka taanetti akka nutti dhaga’amuuf nu taasisa; kanaafuu hundumtuu fakkeenya kitaaba qulqulluu irratti hojii esoterikii waliin walqabatee “GAALA” dha.

Bu’uurri nuti irra teenyee jiru maal akka ta’e sirriitti beekuuf, yeroo hundumaa of ilaaluun barbaachisaadha.

Yeroo tokkotti wanti caalaatti nama aarsu yoo argate; wanti akkasii fi akkasii irraa ka’ee dhiphina isaaf kennan; yeroo sanatti bu’uurri inni karaa xiinqaa irra teenyee jiru maal akka ta’e ni hubata.

Bu’uurri akkasii kun akka Wangeela Kiristaanaatti “cirracha mana isaa irratti ijaaree dha.”

Maqaa ykn sadarkaa hawaasummaa ykn muuxannoo argate ykn maallaqa irraa kan ka’e namoota tuffachuun ol aanaa of se’ee akka ture of eeggannoon galmeessuun barbaachisaadha, kkf, kkf, kkf.

Sababa akkasii fi akkasii irraa kan ka’e sooressa, nama sana ykn nama sana caalaa akka taanetti of yaaduun baay’ee ulfaataadha. Namoonni akkanaa Mootummaa Samiitti seenuu hin danda’an.

Wantoota nama gammachiisan, wanti boona isaa itti guutamu argachuun gaariidha, kunimmoo bu’uurri nuti irra hirkannu maal akka ta’e nu argisiisa.

Haa ta’u malee, ilaalliin akkasii kun dhimma yaada irratti qofa ta’uu hin qabu, qabatamaan yeroo hundumaa of eeggannoon of ilaaluu qabna.

Yeroo namni gadadoo fi hiyyummaa ofii hubachuu jalqabu; yeroo yaada guddinaa dhiisu; yeroo gowwumma maqaa, ulfinaa fi ol’aantummaa homaa hin qabne kan namoota nutti fakkaataniif kennuu argatu, kun mallattoo inni jijjiiramuu jalqabaa akka ta’e hin shakkisiisu.

Namni wanta akkanaa jedhuun yoo cufame jijjiiramuu hin danda’u: “Mana kiyya”. “Maallaqa kiyya”. “Qabeenya kiyya”. “Hojii kiyya”. “Amaloota gaarii kiyya”. “Dandeettii sammuu kiyya”. “Dandeettii aartii kiyya”. “Beekumsa kiyya”. “Ulfina kiyya” kkf, kkf, kkf.

Wanta “Kan kiyyaa” fi “Ana” jedhu irratti maxxanuun hiyyummaa fi gadadoo keessa akka jirru hubachuu dhowwuuf gahaa dha.

Namni gubataa ykn bidiruu cabaa yeroo argu ni ajaa’ibsiifata; yeroo sanatti namoonni abdii kutatan yeroo baay’ee wantoota nama kofalchiisan, wantoota homaa hin qabne, qabatu.

Yaa namoota hiyyeeyyii!, Wanta kana keessa akka jiranii fi gowwummaatti akka boqotan, waan homaa hin qabneef akka maxxanan isaanitti dhaga’ama.

Karaa wantoota alaa of yaaduu, isaan irratti hundaa’uun, haala hubannaa dhabuu guutuu keessa jiraachuu wajjin wal qixa dha.

Miirri “SEIDAD”, (DHUGAA TA’UU), “YOES” hundumaa kan nuti keessa keenyatti qabnu balleessuun qofa danda’ama; dura, miirri akkasii kun waan hin danda’amne caalaa dha.

Kan nama gaddisiisu warri “YO” waaqeffatan kun waan kana hin fudhatan; isaan waaqayyoota of se’u; “Qaamota Ulfinaa” kan Phaawuloos Tarsos dubbate sana akka qaban yaadu; “YO” Waaqa akka ta’e yaaduu fi gowwummaa akkasii mataa isaanii keessaa baasuuf nama hin qabani.

Namni namoota akkasii waliin maal gochuu akka qabu hin beeku, isaaniif ibsamaa hin hubatan; yeroo hundumaa cirracha mana isaanii irratti ijaaran sana irratti maxxanu, yeroo hundumaa dogmii isaanii keessa, fedhii isaanii keessa, gowwumma isaanii keessa galu.

Namoonni kun of eeggannoon of ilaaluu yoo jalqaban, barsiisa baay’ee ofii isaaniitiin mirkaneessu turan; keessa isaanii keessatti namoota baay’ee ykn “Yoes” kan keessa keenya keessa jiraatan hundumaa ni argatu.

“Yoes” kun nuuf yaadaa, nuuf yaadaa yeroo jiraatan miirri dhugaa kan DHUGAA TA’UU keenyaa akkamitti keessa keenyatti argamuu danda’a?

Wanti hundumaa caalaa ulfaataa ta’e hundinuu balaa kanaa keessatti namni akka yaadaa jiru, akka miiraa jiru yaada, yeroo dhugaan kan biraa yeroo tokkotti sammuu keenya rakkataa fi onnee keenya dhukkubsataa yaaduu fi miiruu dha.

Wayyoo nuuf!, Yeroo meeqaa akka jaallannu seenaa wanti ta’u kan biraa of keessatti fedhii fooniin guutame wiirtuu onnee fayyadama.

Nuti warra gaddisiisoo dha, fedhii bineensotaa jaalala waliin walitti makna!, Haa ta’u malee kan biraa of keessatti, amala keenya keessatti, wallaalummaa akkasii keessa darba.

Hundumtuu jechoota Farisaa’otaa kan fakkeenya kitaaba qulqulluu keessatti yoomiyyuu hin dubbanneef yaadu: “Yaa Waaqayyo, namoota kaan akka hin taaneef si galateeffadha”, kkf kkf.

Haa ta’u malee, ajaa’ibsiisaa ta’ee yoo argame illee, guyyaa guyyaatti akkana goona. Gurguraan foon gabaa keessatti akkana jedha: “Ani akka gurgurtoota foonii kaan foon hamaa gurguranii namoota saaman hin ta’u”

Gurguraan huccuu dukaana keessatti akkana jedha: “Ani akka daldaltoota kaan yeroo safaran hattuu ta’anii sooressan hin ta’u”

Gurguraan aannanii akkana mirkaneessa: “Ani akka gurgurtoota aannanii kaan aannaniitti bishaan dabalan hin ta’u. Amanamaa ta’uu nan jaaladha”

Haati manaa yeroo daawwannaa keessatti akkana jetti: “Ani akka nama sana kan dhiirota kaan waliin deemtuu hin ta’u, Waaqayyoon galateeffadhaa nama safuu qabduu fi abbaa manaa kiyyaaf amanamtuu dha”.

Goolaba: Warri kaan hamaa dha, jal’oota, ejjitoota, hattuudhaa fi hamoo dha, nuti tokkoon tokkoon keenyaa immoo hoolaa laafaa, “Qulqulluu Chocolate” kan mana amantaa tokko keessatti akka mucaa warqee qabachuun gaarii dha.

Gowwaa akkamiitu nuti!, Yeroo baay’ee gowwumma fi hammeenya nuti warri kaan yeroo hojjatan arginu gonkumaa hin hojjannu yaanna, sababa kanaaf immoo namoota gurguddoo akka taanetti goolabna, kan nama gaddisiisu gowwumma fi xixinnaa nuti hojjannu hin arginu.

Yeroowwan addaa jireenya keessatti sammuun dhiphina kamiyyuu hin qabne ni boqota. Yeroo sammuun callisu, yeroo sammuun callisu wanti haaraan ni dhufa.

Yeroo akkasii keessatti bu’uura, hundee, nuti irra teenyee jiru arguun ni danda’ama.

Sammuun boqonnaa ulfinaa keessa yeroo jirutti, dhugaa jireenya cirrachaa kan nuti mana itti ijaarree ofii keenyatti mirkaneessuu dandeenya. (Maatewos 7 - Lakkoofsa 24-25-26-27-28-29 ilaalaa; fakkeenya waa’ee hundee lamaanii dubbatu)