Haalawwan Dogoggoraa

Meeqa ol ilaaltuu ofii ofii keessaa qulqulleessuu keessatti, addaan baasuun guutuu ta’e gochuun dhugaa isaanii fi haalota keessoo hubannaa jireenyaa keessaa barbaachisaa fi kan hin turre ta’uu qaba.

Bakka bu’aa tokko irratti iddoo keenya sirriitti beeknaan, haalota keessoo hubannaa fi haala addaa kan ta’ee haala ala kan nu mudataa jirutti. Jireenyi ofii isaatii seera waaqayyoorraa kan darbuudha.

Namni tokko akkana jedheera: “Jireenyi hidhaa dhiphinaa kan namni lubbuu keessaatti ittiin hidhuudha…” Hundi keenyayyuu akka yaadanitti bilisaadha; ani yeroo xiqqoof gammachuu daqiiqaa tokkoo booda, abdii kutachuun fi hadhaa dhufaa jira jedheen yaada… Hundaafuu miyaa addaa isaanii qaba, akkasumas haalota keessaa adda addaatu jira; kunis kan hin falmisiifamne ta’uu hin oolu.

Dhugummaan hojii ofii irratti hojjatamuuf, haalota hubannaa garaagaraa keessaatti hubachuun dirqama. Namni kamiyyuu dogoggora hedduu akka qabnuu fi haalota dogoggoraa akka jiran hin haalu. Dhugumaan jijjiiramuu yoo barbaanne, haalota dogoggoraa hubannaa keessaatti jijjiirama guddichi barbaachisaadha.

Jijjiirama guutuu kan haalota dogoggoraarraa kan maddu jijjiirama guutuu kan lafa jireenyaatti argamuudha. Yeroo namni haalota dogoggoraa irratti ciminaan hojjatu, wantoota jireenyaatti nama hin gammachiisne salphaatti nama miidhuu hin danda’u.

Wanti nuti jedhaa jirru kan hubachuun danda’amu jireenya keessatti argamaa, lafa dhugaa keessaatti dhugaan itti dhagahama. Namni ofii isaa irratti hin hojjanne yeroo hundaa kan haalotaa miidhamaati; akka muka nama gaddisiisu kan galaanota dhiphinoota keessaatti argamuutti.

Wanti hunduu adda addummaa isaanii keessaatti dafanii jijjiiramaa jiru; tokko tokkoon isaanii dhangala’aa ta’anii dhufaa jiru, dhiibbaadha… Dhugumaan wantoota gaarii fi hamaatu jira; wantoota tokko tokko kan biroorra caala gaarii yookin hamaa ta’uu danda’u. Wanta tokko tokko jijjiiruun danda’ama; bu’aa jijjiiruu, haalota jijjiiruu, kkf, dhugumaan kan danda’amuu keessaadha.

Garuu haalota dhugaa kan jijjiiramuu hin dandeenyettu jira; haalota dhihoo keessaatti of eeggannoo cimaan fudhachuun dirqama, tokko tokko yoo balaafamaa fi kan nama gaddisiisan ta’anillee… Dhugumaan gaddi ni bada yeroo nuti rakkoo dhufaa jiru wajjin wal hin qabatinne.

Jireenya akka haalota keessoo waliigalaa ta’etti ilaaluu qabna; seenaan dhugaa kan jireenya keenyaa haalota hundaan guutameera. Yeroo nuti guutuu jireenya keenyaa ilaallu, ofii keenyaaf mirkaneeffachuu dandeenya haala kallattiin, haalota nama hin gammachiisne hedduu haalota dogoggoraa keessaa kan maddu ta’uu.

Alejandro Magnoon, yeroo hundaa uumamaan kan tasgabbaa’e ta’us, oftuulummaadhaan gammachuuf kan isa ajjeeseef of kenneera… Francisco I sababa ejjaa xuraawaa fi kan jibbamuu du’e, kan seenaan yaadatuu hanga har’aatti… Yeroo Marat obboleetti isa gowwoomsituun ajjeefametti, oftuulummaadhaan fi hinaaffaa du’aa ture, ofii isaa guutummaatti qajeelaa of se’ee ture.

Dubartoonni Paarkii Booraa keessaatti argaman dhugumaan jireenya guutuu kan ejjaan sodaachisaa ta’e Luis XV balleessanii jiru. Namoota hedduu kan hawwii, aarii yookin hinaaffaan ajjeesan jira, kunis kan psychologistoonni beekanidha.

Yeroo fedhiin keenya yeroo hunda gara fedhii hin barbaachifneetti jijjiiramu, gara panteon yookin awwaalaatti jijjiirramna. Oteloon sababa hinaaffaatiin nama ajjeesuu ta’eera akkasumas manneen hidhaa kan dogoggortootaan guutamanidha.