Weeddii Sammuu

Yeroon inni itti waan “ilaalcha keessoo” jedhamu sana irratti gadi fageenyaan yaannu gaheera.

“Of ilaaluu dhiphoo” miidhaa hamaa akka qabu homtuu hin shakkisiisu; kun immoo dabalataan hubannaa keenya hirriibaan waan mo’uuf humna hedduu nu jalaa balleessa.

Dogoggora ofitti hamma kana of lakkaa’uu yoo dhiifne, of ilaaluun keessoo waan hin danda’amne ta’a.

Yeroo namni tokko ofitti of lakkaa’u, of jaallata, ofiif gaddaa, of ilaala, yeroo hundumaa nama kana, nama akkanaa, haadha manaa, ijoollee fi kkf wajjin gaariitti akka jiraate yaada, eenyullee akka isa hin dinqisiifanne, kkf. Gabaabsanii yoo ka’an qulqulluu dha, hundi isaanii immoo hamoota, shiftoonni.

Karaawwan bal’inaan beekamoo ta’an keessaa tokko of ilaaluu dhiphoo yaaddoo namoonni biroon waa’ee keenya maal yaaduu danda’an jedhuun dhufa; tarii amanamoo, dhugaa qabeesa, qajeeloo, jajjaboo akka hin taane yaaduu danda’u.

Wanti hundumaa caalaa ajaa’ibaa ta’e garuu humna guddaa yaaddoowwan akkanaa nu jalaa balleessan dhiisuu keenya.

Haalawwan nama miidhuu hin qabne irratti ilaalcha hammeenyaa qaban hedduun sababa yaaddoowwan of ilaaluu dhiphoorraa dhalataniiti.

Haalota kanneen keessatti, hamma kana of jaallachuun, haala kanaan of ilaaluun, EGO yookaan Yoes yoo jedhamee caalaa yoo sirrii ta’e bakka balleessuutti humna argatu.

Namni tokko ofitti of lakkaa’ee haala isaa ni gaddisiisaa hanga herrega hojjetaatti isa geessa.

Akkasitti namni akkanaa, namni akkanaa, michuun, firaan, ollaan, abbaan qabeenyaa, michuun, kkf, kkf, kkf, gaarummaa beekamaa isaa hundaafuu akka isaaf hin kaffalamne yaada kana keessatti hidhamee nama hundaafuu nama jibbisiisaa fi nama nuffisiisaa ta’a.

Dhimma akkanaa wajjin haasa’uun hin danda’amu sababni isaas haasaan kamiyyuu kitaaba herrega isaa fi dhiphina isaa dhageessisaa ta’e sana keessa akka galu ni beekama.

Barreeffamni inni jedhu hojii Esoteric Gnostic keessatti guddina lubbuu argachuun kan danda’amu warra kaaniif dhiifama gochuudhaani.

Namni tokko yeroo yerootti, daqiiqaa daqiiqatti, waan isaaf maluuf, waan isa irratti hojjatameef, dhiphina isatti fideef yeroo hunda faaruu isaa wajjin yoo jiraate, homtuu keessa isaa hin guddatu.

Kadhaan Gooftaa akkana jedha: “Akkuma nuti warra nu irratti cubbuu hojjetaniif dhiifama goonutti cubbuu keenya nuuf dhiisi”.

Miirri waan isaaf malu, miidhaa warri kaan isa irraan gahan miidhaan, kkf, guddina keessoo lubbuu hunda ni dhaaba.

Yesuus inni guddaan KABIR, akkana jedhe: “Utuu karaa irra jirtuu battalumatti mormituu kee wajjin walii gali, mormituun abbaa murtii akka sitti hin kennineef, abbaan murtii immoo Poolisichaaf si kennee mana hidhaatti si darbuuf. Dhuguman isiniin jedha hanga isaa dhumaa kan qarshii hin kaffaltutti achi keessaa hin baatu”. (Maatewoos, V, 25, 26)

Yoo nuti liqii qabaanne, liqii qabna. Hanga maallaqa isa dhumaatti akka nuuf kaffalamu yoo barbaanne, dura hanga qarshii isa dhumaatti kaffaluu qabna.

Kun “Seera haaloo ba’uu” dha, “Ija ijaan, ilkaan ilkaan”. “Marsaa hamaa”, kan hin barbaachisne.

Dhiifamni, gammachiisaa guutuun fi salphinni miidhaa nu irraan ga’aniif warra kaan irraa barbaannu, nu irraas ni barbaadama yoo nuti hoolota laafaa ta’uu of lakkaa’ne illee.

Of seera barbaachisaa hin taane jala galchuun kan hin barbaachisne dha, dhiibbaa haaraa jala of galchuun caalaadha.

Seerri araaraa seera nama humna qabu caalaa dhiibbaa ol aanaa dha: “Ija ijaan, ilkaan ilkaan”.

Hojii Esoteric Gnostic dhiibbaa ajaa’ibaa jalatti ogummaadhaan of galchuun, liqii akka qabnu dagachuun, qaama keenya keessaa of ilaaluu haala kamiyyuu balleessuun ariifachiisaa, barbaachisaa, yeroon irra hin darbine dha.

Miirawwan haaloo ba’uu, dheekkamsa, miirawwan negaatiivaa, yaaddoo miidhaa nurra gaheef, humnaa, hinaafaa, yaadatamaa dhaabbataa liqii, kkf, kkf, kkf keessa keenyaatti hin hayyamnu.

Gnosis warra fedhii sirrii qaban kan hojjechuu fi jijjiiramuu barbaadaniif kan qophaa’eedha.

Namoota yoo ilaalle, kallattiidhaan, namni hundi faaruu mataa isaa akka qabu ni mirkaneessina.

Namni hundinuu faaruu saayikooloojii mataa isaa ni faarfata; jechuunis dhimma herrega saayikooloojii, miirri liqii qabaachuu, komachuu, of ilaaluu, kkf irratti gadi fageenyaan ibsuu barbaada.

Yeroo tokko tokko namoonni “sababa homtuu malee faaruu isaanii ni faarfatu”, utuu isaan hin jajjabeessin, utuu isaan hin hamilee galchiin yeroo birootti immoo qaruuraawwan daadhii wayinii muraasa booda…

Faaruun keenya isa nuffisiisaa ta’e balleeffamuu qaba jechuun yaanna; kun keessa keenya akka dadhabnu nu taasisa, humna hedduu nu jalaa hattee deemti.

Dhimma Saayikooloojii Warraaqsaa keessatti, namni baay’ee gaarii faarfatu, -Sagalee miidhagaa yookaan faaruu qaamaa kan hin jechisiifne, -dhuguma ofii isaa caalaa deemu hin danda’u; darbeetti hafee jiraata…

Namni faaruulee gaddisiisoodhaan guutame sadarkaa jiraachuu isaa jijjiiruu hin danda’u; waan inni ta’e caalaa deemu hin danda’u.

Sadarkaa ol aanaa ta’e bira darbuuf, waan taane dhiisuun barbaachisaa dha; waan taanu ta’uu dhiisuu qabna.

Waan taane ta’uutti yoo itti fufne, gonkumaa sadarkaa ol aanaa bira darbuu hin dandeenyu.

Dirree jireenya keessatti waantoonni hin baratamne ni raawwatamu. Yeroo baay’ee namni tokko nama biroo wajjin michoomuu kan jalqabu sababa faaruu isaa isaaf faaruun salphaa ta’eef qofa.

Malaammaltummaadhaan hariiroowwan akkanaa kan xumuraman faarfataan akka callisuuf yoo gaafatame, diskiicha akka jijjiiruuf, waa’ee waan biroo akka haasa’uuf yoo gaafatame dha.

Kana booda faarfataan kan dheekkame michuu haaraa barbaaduuf deema, nama yeroo murtaa’eef isa dhaggeeffachuuf qophaa’e barbaada.

Faarfataan hubannaa barbaada, nama isa hubatu, nama biroo hubachuun waan salphaa ta’e fakkeessuun.

Nama biroo hubachuuf of hubachuun barbaachisaadha.

Malaammaltummaadhaan faarfataan gaariin akka of hubatu amana.

Faarfattoonni hedduun kan abdii kutatan faaruu hubatamuu dhiisuu kan faarfatan yoo ta’u addunyaa ajaa’ibsiisaa isaan keessatti namoota gurguddoo ta’an abjuu isaanii ni argatu.

Haata’u malee faarfattoonni hundi uummataaf hin faarfatani, warra callisanis ni jiru; faaruu isaanii kallattiidhaan hin faarfatani, sirriitti ni faarfatu malee.

Isaan kun namoota hedduu hojjetan, kan baay’ee dhiphatan, kan gowwoomfaman, jireenyi waan gonkumaa argachuu hin dandeenye akka isaaf malu yaadan.

Garaagarummaadhaan gadda keessoo, miira tokkumaa fi nuffii hamaa, dadhabbii dhiphoo yookaan garaan gubate yaadaan itti guutaman ni qabu.

Faaruuleen dhoksaan karaa ofii keessaa galmaan ga’iinsa dhiphoo jiraachuu keenyaaf akka cufnu hin gaafatamnu.

Gaddisiisaa ta’ee faaruuleen keessoo dhoksaan kun ofiif hin mul’atan hanga kaayyoodhaan yoo ilaalle malee.

Ifatti ilaalchi ofii hundi ifa qaama ofii keessa, gadi fageenya dhiphoo isaatti akka seenu ni taasisa.

Jijjiiramni keessoo kamiyyuu qaama keenya keessatti mul’achuu hin danda’u yoo ifa ilaallata ofii keessaatti hin fidamne ta’e malee.

Qofaa ta’anii of ilaaluun barbaachisaa dha, akkuma namoota waliin jiraatanitti.

Yeroo namni qofaa ta’u, “Yoes” baay’ee garaagaraa ta’an, yaadonni baay’ee adda addaa ta’an, miirri negaatiivaa, kkf, ni mul’atu.

Yeroo qofaa ta’an yeroo hunda sirriitti hin hordofamu. Haalli kun kanuma, haalli uumamaa, kophaa yeroo ta’an hordofamuu dhabuun baay’ee uumamaa dha. “Yoes” negaatiivaa fi balaa qabeeyyiin baay’een kophaa yeroo ta’an ni mul’atu.

Yoo sirriitti jijjiiramuu barbaanne dhiphina keenya aarsaa gochuu qabna.

Yeroo baay’ee dhiphina keenya faaruudhaan ibsina kan ibsamu yookaan kan hin ibsamne.